Lausunto työturvallisuuslakitoimikunnan mietinnöstä

Sosiaali- ja terveysministeriö

Suomen Yrittäjät esittää lausuntonaan työturvallisuuslakitoimikunnan mietinnön johdosta seuraavaa:

Työturvallisuuslakitoimikunnan mietinnössä todetaan vakavimpien, kuolemaan johtaneiden työtapaturmien lukumäärän olleen laskussa jo 1940-luvulta alkaen. Pitkiin (yli kolme päivää kestäneisiin) työstä poissaoloihin johtaneiden työtapaturmien määrä puolestaan on alentunut 1970-luvun alkuvuosista asti.

Työolojen muutoksen ja mitattavissa olevan työturvallisuuden paranemisen tärkein taustasyy on ollut työelämän rakenteen muuttuminen. Vakavien tapaturmariskien kannalta ongelmallisimmat työt ovat vähentyneet ihmisten siirryttyä maatalouden, teollisuuden ja rakentamisen ammateista palvelu- ja hallintotehtäviin.

Yhtä aikaa talouden rakennemuutoksen kanssa myös työntekijöiden käyttäytyminen on muuttunut: tapaturmien ja ammattitautien riskit koetaan entistä vaikeammin hyväksyttäviksi. Kasvaneita odotuksia työolojen turvallisuudesta voi hyvin verrata kehitykseen muilla elämänaloilla: käyttäytymisen muutos on vaikuttanut myös liikenne- ja kotitapaturmien lukumäärään ja vakavuuteen.

Työnantajien on omasta puolestaan ollut välttämätöntä vastata työntekijöiden kasvaneeseen turvallisuudentarpeeseen. Uuden, käyttäjilleen entistä turvallisemman teknologian, turvallisempien työtapojen ja nk. turvallisuusjohtamisen taustalla on ollut työnantajien halu hankkia ja säilyttää työhön sitoutunutta ja motivoitunutta työvoimaa.

Vaikka työturvallisuutta koskevan lainsäädännön ylläpitäminen on luonnollisesti välttämätön osa Suomen kaltaisen hyvinvointiyhteiskunnan työnormistoa, työturvallisuuslainsäädännöllä ja sen valvonnalla on todennäköisesti ollut varsin vähän vaikutusta työturvallisuudelle ja työolojen kehitykselle. Esimerkiksi tapaturma- ja ammattitautitilastoista on vaikea löytää syy-seuraussuhteita säädösten muutosten ja työolojen kehityksen väliltä. Työturvallisuutta koskevan sääntelyn muuttaminen ei näytä olennaisesti vaikuttavan työn turvallisuuteen.

Työturvallisuusnormien kehittämistä ja uudistamista ei olekaan tapana arvioida samalla tavoin kuin esimerkiksi kansanterveyden tai liikenneturvallisuuden kehittämistä. Säätelytoimenpiteiden kustannuksista tai niiden vaikuttavuudesta ei tehdä panos-tuotos -laskelmia tai muita vastaavia arvioita.

Työturvallisuussäätely onkin perusteltua nähdä osana yleistä sosiaalilainsäädäntöä ja -politiikkaa ja sitä on voitu pitää myös osana työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmää. Suomessa ensimmäiset työturvallisuussäädökset saatettiin voimaan yhtä aikaa varhaisimman työlainsäädännön kanssa. Työturvallisuusvalvonnan voimakas kehitys puolestaan tapahtui työmarkkinoiden kokonaisvaltaisen säätelyn ja tulopolitiikan voimakkaan kehityksen myötä 1970-luvulla.

Työturvallisuuslakitoimikunnan laatima ehdotus uudeksi työturvallisuuslaiksi on aikaisempaa selvemmin työturvallisuuden puitelaki, jolloin yksityiskohtaisempi sääntely tapahtuu asetustasoisesti. Lainsäädännön rakenteen selkeyttäminen tällä tavoin on kannatettavaa.

Toimikunnan yksimielinen ehdotus on kohtuullisen tasapainoinen kokonaisuus, jossa korostetaan koko työyhteisön vastuuta työturvallisuudesta. Vaikka vastuu työturvallisuuden ylläpidosta kuuluu työnantajalle, ehdotukseen on sisällytetty myös työntekijöitä koskevia velvoittavia työturvallisuussäännöksiä. Työturvallisuuden ylläpito perustuu paljolti ennakolliseen toimintaan, jossa edellytetään kaikkien työyhteisön toimijoiden aktiivisuutta.

Ehdotuksessa on asianmukaisesti otettu huomioon työelämän muutokset ja työolojen muuttuneet vaatimukset. Myös palvelualojen merkityksen kasvaminen näkyy muutosehdotuksissa. Lakiin ehdotetaan sekä henkistä että fyysistä työturvallisuutta korostaen uutta sääntelyä mm. väkivallan uhkan ehkäisemisestä, häirintään puuttumisesta ja yksintyöskentelyn haittojen ja vaarojen välttämisestä. Lakiehdotuksessa esitettyjä menettelytapoja näihin vaaratilanteisin puuttumiseksi voidaan pitää tarkoituksenmukaisina. Uutta sääntelyä merkitsisi myös yhteisen työpaikan velvoitteiden laajentaminen muihinkin kuin rakennustyömaihin, siis esim. telakoille. Pidämme muutosta hyväksyttävänä. Tältä osin lainuudistus vaikuttaa myös yksinyrittäjien työturvallisuuteen.

Ehdotusta uudeksi laiksi voidaan pitää hyväksyttävänä myös pk-yritysten näkökulmasta. Työturvallisuussäännöstö on kuitenkin kokonaisuus, johon kuuluu myös laaja alemmanasteinen normisto. Lakiehdotuksen perusteluissa on todettu se tärkeä seikka, että turvallisuustoimenpiteiden vähimmäistasoa määrättäessä on toisiinsa suhteutettava paitsi turvallisuuden ja terveellisyyden vaatimukset myös teknisen ja taloudellisen tarkoituksenmukaisuuden asettamat rajoitukset. Pidämme tärkeänä, että uudistettaessa vähitellen alemmanasteista säännöstöä otetaan riittävässä määrin huomioon mainittu kohtuullisuusperiaate, jolla on merkitystä varsinkin pienempien yritysten kannalta.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Rauno Vanhanen
johtaja