Lausunto valtioneuvoston selonteosta 1/2007 valtiontalouden tarkistetuista kehyksistä vuosille 2008-2011

Eduskunta
Valtiovarainvaliokunta

Valtioneuvoston antamissa valtiontalouden tarkistetuissa kehyksissä vuosille 2008-2011 lähdetään siitä, että taloudellinen kasvu hidastuu tarkastelukaudella runsaaseen 2 %:iin. Tämä aiempaan nähden hitaampi kasvuennuste perustuu erityisesti väestön ikääntymisestä johtuvaan työvoiman tarjonnan vähenemiseen. Tarkistetuissa kehyksissä hallitus sitoutuu siihen, että kehyksen piiriin kuuluvat valtion menot ovat vuonna 2011 enintään 1,3 mrd.euroa suuremmat kuin maaliskuussa 2007 päätetyissä valtiontalouden kehyksissä. Koko vaalikauden ajalle ulottuvissa kehyksissä ovat mukana hallitusohjelman mukaiset 1,55 mrd.euron menolisäykset. Näistä menonlisäyksistä 250 milj.euroa rahoitetaan menoja uudelleen kohdentamalla.

Kehyksen mukaiset veronkevennykset alentavat arvioiden mukaan valtion verotuottoja vuonna 2011 yhteensä 2,2 mrd.euroa. Eräiden valmisteverojen korotukset puolestaan lisäävät verotuloja 330 milj.euroa maaliskuussa 2007 annettuun kehyspäätökseen verrattuna. Veronkevennyksistä kohdistetaan työn verotuksen madaltamiseen 1,6 mrd.euroa. Suomen Yrittäjät pitää perusteltuna tällaista veronkevennysten kohdistamista nimenomaan työn verotukseen yhä pahemmiksi tulevien työvoiman saatavuusongelmien lievittämiseksi. Kehyspäätöksen mukaan perintö- ja lahjaveroa kevennetään yhteensä 165 milj.eurolla, josta summasta 15 milj.euroa suunnataan yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdosten verotuksen poistamiseen. Tiedon asiasta tultua julkisuuteen sukupolvenvaihdokset ovat jääneet odottamaan veron poistumista. Tästä syystä asiassa tulee tehdä nopeasti ratkaisu. Sukupolvenvaihdosten turvaamiseksi tätä voidaan pitää perusteltuna muutoksena verotukseen. Tärkeitä työn verotuksen rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä ovat kotitalousvähennyksen parantamista, matalapalkkakokeilun laajentamista nuorille ja vammaisille sekä ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottamista.

Yritystoiminnan edistämisen määrärahoissa merkittävää on teknologia- ja innovaatiopolitiikan rahoituksen lisääminen yhteensä 35 milj.eurolla, kansainvälistymisavustuksen valtuuden nostaminen 20 milj.euroon sekä kuljetustuen jatkaminen 5 milj.euron vuositasolla. Energiatuen ja biopolttoaineen uusien tuotantoteknologioiden kehittämisen valtuutta nostetaan 10 milj.eurolla vuoteen 2011 mennessä. Tämä on tärkeätä sekä Suomen ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden kannalta että uuden biopolttoaineisiin perustuvan pienimuotoisen yritystoiminnan syntymisen kannalta.

Kehykseen liittyvät uhkatekijät

Kehysarvion mukaan valtiontalous on ylijäämäinen vaalikauden ensimmäisinä vuosina, mutta muuttuu alijäämäiseksi jo vuonna 2010. Tämä arvio perustuu kehystarkastelun perustana olevan keskimääräisen 2 %:n bkt:n kasvuun. Valtiontalouden kääntyminen alijäämäiseksi näin nopeasti on todella huolestuttavaa. Pidemmän aikavälin laskelmissa valtiontalouden on arvioitu Suomen ikärakenteen muutoksesta johtuen syöksyvän jyrkästi alijäämäiseksi tulevina vuosikymmeninä. Tämä on merkittävin uhkatekijä julkisen talouden tarkasteluissa lähivuosikymmenille ja se näyttää nyt alkavan jo muutaman vuoden kuluttua. Kehyslaskelmassa todetaan kuitenkin optimistisesti, että jos talouskasvua pystytään nopeuttamaan noin 1 %-yksiköllä vuosittain peruslaskelmaan verrattuna ja siten luomaan noin 80.000-100.000 työpaikkaa, voidaan saavuttaa hallituksen tavoittelema 1 %:n rakenteellinen ylijäämä vuonna 2011. Tämä edellyttää sitä, että hallituksen oikean suuntaiset toimet kasvun edistämiseksi todella vaikuttavat ja että suhdannekehitys maailmantaloudessa tukee hallituksen toimenpiteitä.

Valtiontalouden alijäämäisyyden ohella paineita on myös kehyslaskelman mukaan kuntasektorilla. Kuntien toimintamenojen kasvuksi arvioidaan selvityksessä 4,6 % vuodessa, kun verotulojen ja valtion osuuksien kasvu jää 4 %:iin. Lisäksi henkilöstön määrän arvioidaan lisääntyvän noin 4.000 henkilöllä vuosittain ja yhteensä siten hallituskaudella 16.000 henkilöllä. Nämä luvut puoltavat sitä, että palvelurakenneuudistuksessa tulee ripeästi ja määrätietoisesti lähteä liikkeelle ja käyttää tilaaja-tuottajaperiaatteella erityisesti palvelusetelijärjestelmää hyödyntäen myös yksityisiä palvelujen tuottajia hyväksi tehokkuuden parantamiseksi ja kustannusten säästämiseksi.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Risto Suominen
johtaja