Lausunto valtioneuvoston selonteosta eduskunnalle kotouttamislain toimeenpanosta (VNS 4/2008 vp)

Eduskunta

Hallintovaliokunta

Eduskunnan hallintovaliokunta on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa valtioneuvoston selonteosta eduskunnalle kotouttamislain toimeenpanosta. Suomen Yrittäjät esittää lausuntonaan kohteliaimmin seuraavaa.

Valtioneuvoston selonteko on kattavasti ja perusteellisesti laadittu. Ennen muuta pidämme myönteisenä, että selonteossa on huomioitu työn perusteella maahan muuttavat henkilöt. Suomen väestön ikääntyessä työikäisen väestön osuus pienenee, ja työvoiman saatavuus niin EU-jäsenvaltioista kuin EU-jäsenvaltioiden ulkopuolelta on Suomelle tärkeää. On myös tärkeää huomata, että tietyillä aloilla ja alueilla on ongelmia työvoiman saatavuudessa taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Vaikka työvoiman nettokasvu on Suomessa viime kuukausina laskenut, on yritysten tarve työllistää pysynyt ennallaan.

Edellä kerrottu huomioon ottaen selonteon kehittämisehdotus kotouttamislain soveltamisalan laajentamisesta koskemaan työn perusteella maahan tulevia työntekijöitä ja yrittäjiä sekä heidän perheen jäseniään (kehittämisehdotus 1) on kannatettava. Erityisesti kielen opetukseen tarvitaan tukea. Kotouttamispalvelut tulisi järjestää osana työelämää siten, että työperäinen maahanmuuttaja voi olla samaan aikaan sekä työelämässä että tehokkaiden kotouttamispalveluiden piirissä. Lisäksi on huomattava, että kotouttamistoimenpiteet voivat tietyissä tapauksissa olla tarpeen myös alle vuoden Suomessa oleskeleville henkilöille. Tämän vuoksi ei ole perusteltua asettaa kotouttamistoimenpiteiden piiriin pääsemiselle vuoden oleskelun rajaa.

Vaikka työn perusteella maahan muuttaneilla henkilöillä on tukenaan työyhteisö, ei yhteiskuntaan integroitumista saa jättää liiaksi työyhteisön ja työnantajan toimenpiteiden varaan. Työnantajan vastuulle kuuluu työsuhteeseen liittyvä koulutus, mutta kokonaisvastuun asettaminen maahanmuuttajan kielitaidosta työnantajalle ei ole tarkoituksenmukaista eikä sille ole olemassa kestäviä perusteluja. Jos lainsäädännössä asetetaan työnantajalle velvollisuuksia, jotka eivät liity työsuhteeseen (esimerkiksi vastuu peruskielikoulutuksen kustannuksista), nostaa tällainen lainsäädäntö käytännössä ulkomaalaisten työntekijöiden työllistämiskynnystä.

Kotouttamisen hallinnon osalta korostamme eri toimijoiden välisen yhteistyön tärkeyttä valtion ja kuntien välillä. Maahanmuuttajien pääsy kotoutumista edistäviin palveluihin ei saa olla riippuvainen siitä, missä kunnassa maahanmuuttaja asuu. Samoin on tärkeää, että eri ministeriöiden välillä on sekä selkeä vastuunjako ja toisaalta myös toimiva yhteistyö.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Outi Tähtinen

Lainopillinen asiamies, varatuomari