Lausunto yrityssaneeraustyöryhmän mietinnöstä

Oikeusministeriö

Suomen Yrittäjät esittää lausuntonaan oikeusministeriön asettaman yrityssaneeraustyöryhmän mietinnön johdosta kunnioittavasti seuraavaa:

Yrityssaneerausta koskeva laki säädettiin 1990-luvun alkupuolella pyrittäessä ehkäisemään elinkelpoisten yritysten konkursseja, joiden määrä oli nopeasti kasvanut taloudellisen kriisin seurauksena. Saneerauslain säätäminen perustui ajatukseen, että yhteiskunnan intressissä on hakea keinoja, joilla voitaisiin säilyttää toiminnassa olevia yrityksiä ja niissä olevia työpaikkoja. Hyvin toimiva saneerauslainsäädäntö on erityisen tärkeä taloudellisten kriisien aikoina, mutta se on epäilyksettä hyödyllinen myös talouden ns. normaaliaikoina.

Yrityssaneerauksen sääntelyyn aikanaan liitetyt toiveet eivät ole kovin hyvin toteutuneet. Lakimääräistä yrityssaneerausta on käytetty suhteellisen vähän, kun viimeisen kymmenen vuoden aikana saneeraushakemuksia on tehty 200-300 hakemusta/vuosi. Tänä ajanjaksona on konkurssihakemusten määrä vuositasolla vaihdellut 2200-4700 välillä. Saneeraushakemuksista noin puolet johtaa saneerausohjelman vahvistamiseen: ohjelmia on vahvistettu kaikkiaan vain runsaalle 1000 yritykselle viimeisten kymmenen vuoden kuluessa. Lakimääräistä saneerausta haetaan myöhässä, kun liki puolessa tapauksista velkoja oli saneerausta haettaessa jo pannut vireille oman konkurssihakemuksensa. Hyväksytyistä saneerausohjelmistakin joka neljäs saneeraus epäonnistuu kun yritys ajautuu konkurssiin. Saneerauslainsäädännöstä saatuihin kielteisiin kokemuksiin kuuluu myös se, että tietyillä kovan kilpailun piirissä olevilla toimialoilla koetaan yrityssaneerausten entisestään vaikeuttavan alalla toimivien yritysten menestymisedellytyksiä.

Tästä huonohkosta tuloksesta huolimatta yrityssaneerausta koskevien säännösten ottaminen lainsäädäntöön on kuitenkin ollut tarpeelllinen ja hyödyllinen päätös. Yrityssaneerauslaki on olemassaolollaan osaltaan edistänyt vapaaehtoisten saneerausten tekemistä.

Nykyisen halllituksen ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi kehittää saneerauslainsäädäntöä elinkelpoisten yritysten tarpeettomien konkurssien välttämiseksi. Työryhmä on itse kirjannut esityksensä yleisiksi tavoitteiksi yhtäältä torjua vahinkoa aiheuttavat perusteettomat saneeraukset ja toisaalta “edistää sitä, että elinkelpoisten yristysten tarpeettomia konkursseja voidaan välttää” (s.48). Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan pääpainon lainsäädäntöä kehitettäessä tulee olla elinkelpoisten yritysten saneerauksen edistämisessä, ei niinkään saneerausten torjumisessa. Työryhmän esittämät kaikki keinot eivät, johtuen tavoitteiden ristiriitaisuudesta, ole siten omiaan edistämään elinkelpoisten yritysten tervehdyttämistä.

Työryhmän arvioi mielestämme sinänsä oikein sen, että yrityssaneerauksen ongelmat johtuvat pääasiassa siitä, että lakimääräiseen saneeraukseen ryhdytään aivan liian myöhäisessä vaiheessa. Epäonnistumisen riskiä on vielä omiaan kasvattamaan se, että menettely tuomioistuimessa käynnistyy monessa tapauksessa liian hitaasti ja on kokonaisuudessaan aikaavievä. Ajan kuluminen vie edellytyksiä saneerauksen onnistumiselta.

Velkojat haluavat ymmärrettävästi torjua vahingollisia yrityssaneerauksia. Saneeraushan kääntyy velkojien kannalta vahingolliseksi epäonnistuessaan, jolloin yritys kuitenkin joudutaan hakemaan konkurssiin. Tällöin yrityksen velkamäärä on yleensä entisestään kasvanut. Onnistuessaan saneeraukset tuottavat velkojien saataville keskimääärin selvästi paremman suorituksen kuin konkurssi. Velkojienkin tilanne siis paranee, jos nykyistä useammassa tapauksessa saneeraus onnistuu. Tämän vuoksi yrityssaneerausta kehitettäessä onkin keskityttävä sellaisiin muutoksiin ja toimenpiteisiin, joilla saneeraukseen hakeutumista kyettäisiin aikaistamaan.

Mietinnössä otaksutaan, että yritysten myöhäinen reagointi vaikeuksiin johtuu yhtäältä siitä, että ne eivät tunnista taloudellisia vaikeuksiaan ja toisaalta siitä, etttä ne eivät riittävän hyvin tiedä lakimääräisen saneerauksen mahdollisuuksista. Tältä osin voi kuitenkin todeta, että yrityksissä kyllä yleensä havaitaan omat taloudelliset vaikeudet, mitä osoittaa mm. työryhmän teettämän kyselyn tulos. Sen mukaan lähes kaikissa saneerauksessa olleissa yrityksissä oli ennen hakemuksen tekemistä tehty vapaaehtoisia tervehdyttämistoimia. Kysymys on enemmän siitä, mitkä ovat niitä tekijöitä, jotka estävät yritystä hakeutumasta ajoissa lakimääräiseen saneeraukseen.

Pidämme hyvänä, että työryhmä on myös arvioinut saneerauksen käyttömahdollisuutta silloin, kun kysymys on toimialasta, jolla on selkeästi ylikapasiteettia ja yritysten keskinäinen kilpailu on poikkeuksellisen kovaa. Työryhmä ei tältä osin kuitenkaan ole ehdottanut tehtäväksi lainsäädäntöön muutoksia. Suomen Yrittäjät pitää perusteltuna, että tuomioistuimet velvoitettaisiin kiinnittämään nykyistä enemmän huomiota alan kilpailutilanteeseen ja markkinarakenteeseen esimerkiksi sillä tavoin, kuin Koneyrittäjien Liitto sekä Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL lausunnossaan esittävät.

Mietinnössä tehtyjen ehdotusten yksityiskohtien osalta viittaamme työryhmässä Suomen Yrittäjiä edustaneen jäsenen Riikka Tähtivuoren eriävässä mielipiteessa esitettyihin seikkoihin. Niinpä emme voi hyväksyä esimerkiksi työryhmän ehdotuksia konkurssivertailun tiukentamisesta, muutoksenhakumahdollisuuden tosiasiallisesta poistamisesta koskien alioikeuden päätöstä saneerauksen hylkäämistapauksessa taikka ns. ryhmäjakosäännöksen muuttamista tavalla, joka vahvistaa julkisvelkojien asemaa ja mahdollisuuksia estää saneeraukseen ryhtyminen. Nämä kaikki muutokset olisivat osaltaan nostamassa saneeraukseen pääsyn kynnystä. Konkurssivertailun tiukentaminen tarkoittaisi sitä, että velkojan olisi nykyisestä poiketen voitava saada yrityssaneerauksen kautta selvästi suurempi suoritus saatavalleen kuin mitä hän saisi konkurssissa. Tämä muutos saattaisi hyvinkin tulla karsimaan saneerauksesta myös sellaisia yrityksiä, joiden kohdalla saneerauksen onnistumiselle on edellytykset. Toisin sanoen ei voida olla varmoja, että kynnyksen nostaminen karsisi juuri ne yritykset, jotka ilman lainmuutosta ajautuisivat sittemmin konkurssiin.

Työryhmä on tehnyt johtopäätösten tueksi kattavia selvityksiä yrityssaneerauksesta, mitä pidämme hyvin myönteisenä ja esimerkillisenä tapana toteuttaa säädösvalmistelua.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Rauno Vanhanen
johtaja