Lausuntopyyntö elinkeinoelämän prioriteeteistä vapaakauppasopimuksiin liittyen

Ulkoasiainministeriö

Ulkoasianministeriö on pyytänyt Suomen Yrittäjät ry:ltä lausuntoa otsikossa mainitusta asiasta.

Kaikki toimet, jotka vahvistavat EU:n asemaa ja kilpailukykyä globaalitaloudessa ja siten myös yritysten menestymismahdollisuuksia, ovat tervetulleita. On hyvin perusteltua WTO-prosessin jumiuduttua neuvotella uudentyyppisiä EU-vapaakauppasopimuksia. Alueellisilla järjestelyillä täydennetään monenkeskistä WTO järjestelmää. Maailmantaloudessa on menossa vapaakauppasopimusten kilpajuoksu, aloitteellisuutta EU:n suunnasta on tarpeen.

Suomen Yrittäjien kansainvälistä kauppaa harjoittavien yritysten päämarkkina-alue on Itämeren maat. Lausuntopyynnön kohteena olevista maista erityisen kiinnostuksen kohteena on Venäjä ja Ukraina. Aasian maista kiinnostavin on Intia.

Venäjä ja Ukraina

Venäjä

Venäjästä on tullut Suomen tärkein vientimaa. Suomalaiset yritykset ovat ilmoittaneet suurimmaksi kaupan esteeksi Venäjän markkinoilla tullaukseen sekä teknisiin määräyksiin ja sertifiointiin liittyvät viranomaistoimet. Venäjä käyttää herkästi tuonnin rajoituksia kotimaisen teollisuuden suojelussa ja vientitulleja tukemaan jalostusasteen nostoa maan sisällä. Kauppapoliittinen toimintaympäristö säilyy vielä pitkään arvaamattomana.

Todettuja pulmia yritysten kannalta mm.
• Riittämätön investointi- ja omistussuoja
• Henkisen omaisuuden suojan puutteet
• Pankkisektorin ja rahoitusjärjestelmän kehittymättömyys
• Lainsäädännön keskeneräisyys
• Korruptio ja byrokratia

Vaikka ulkomaisten investointien virta Venäjälle on viime vuosina lisääntynyt, investointiolosuhteissa ja ilmapiirissä on yhä paljon korjaamista. Investointi-ilmapiirin puutteet voidaan jakaa yhtäältä erityisesti ulkomaisiin kohdistuviin puutteisiin ja toisaalta kaikkiin Venäjällä toimiviin yrityksiin kohdistuviin ongelmiin.

Potentiaalisia toimialoja suomalaisille yrityksille
• Rakennustoiminta, rakennusmateriaalit ja sisustaminen
• Kiinteistö- ja siivouspalvelut
• Ympäristöala
• Elintarviketeollisuuden uudistaminen
• Yrityspalvelut

Venäjän WTO-jäsenyyden toteuttaminen mahdollisimman nopeassa aikataulussa on keskeinen asia. Jäsenyydellä on merkittävä myönteinen vaikutus ulkomaisiin investointeihin eri puolelle Venäjää. EU:n ja Venäjän neuvotteluissa huomiota tulee kiinnittää erityisesti riittämättömään investointi- ja omistussuojaan, henkisen omaisuuden puutteisiin sekä tulliongelmiin.

Ukraina

Ukrainan 47 miljoonan asukkaan kasvavat markkinat sijaitsevat parin tunnin lennon päässä Suomesta. Maa on kasvava markkina suomalaisille yrityksille.

EU on Ukrainalle tärkeä kauppakumppani, jonka kanssa käydään yli 30 prosenttia maan ulkomaankaupasta. EU on valmis aloittamaan neuvottelut Ukrainan kanssa vapaakauppasopimuksesta, kun Ukraina tulee WTO:n jäseneksi. Laaja vapaakauppa EU:n kanssa onkin tärkeä askel maan integroitumisessa Eurooppaan.

Ulkomaiset yritykset kokevat tekniset määräykset ja sertifioinnin yhdeksi vaikeimmista ongelmista kaupassa Ukrainan kanssa. Teknisistä määräyksistä noin neljännes on harmonisoitu EU:n määräysten mukaisesti. Ukrainan WTO-jäsenyys selvittäisi osittain sertifiointiin liittyviä ongelmia ja toisi yhden työkalun riitojen ratkaisemiseksi.

Riskejä ja uhkia yritysten kannalta ovat epävakaa poliittinen ilmapiiri, sekava tullauskäytäntö, laissa ja niiden toimeenpanossa puutteita sekä korruptio.

Potentiaalisia toimialoja suomalaisille pk-yrityksille
• Tekstiili- ja vaatetusteollisuus (mm.sopimusvalmistus, alihankinta)
• Rakennussektori, rakennusmateriaaliteollisuus
• Elintarviketeollisuus
• Kemianteollisuus, maalit ja lakat

Suomella on Ukrainan kanssa investointisuojasopimus ja kaksoisverotusta estävä sopimus.

Uudistustarpeessa ovat mm. kuljetus- ja liikenneinfrastruktuuri, kunnallispalvelut sekä julkinen hallinto. Talouskasvu tarvitsisi tuekseen myös toimivaa pankkilaitosta. Lähivuosina tuonnin EU-maista arvioidaan voimakkaasti kasvavan erityisesti valmiiden tavaroiden, koneiden ja laitteiden sekä palvelujen osalta.

EU:n ja Ukrainan neuvotteluissa yksi tärkeä elementti onkin lainsäädännön kehittäminen ja maan sitouttaminen EY:n kaupan sääntöihin, määräyksiin ja standardeihin.

Etelä Korea, Intia eräät Asean maat

Suomen Yrittäjien jäsenten kannalta kiinnostavin maa tästä ryhmästä on Intia. Lausuntopyynnössä esitetyt maat ovat Suomen Yrittäjien jäsenyritysten kannalta erittäin pieniä kauppakumppaneita.

Aasian maiden keskinäinen kauppa on nopeimmin kasvava osa maailmankauppaa ja maiden keskinäinen taloudellinen riippuvaisuus lisääntyy. EU-maiden haasteena on pysyä mukana kilpajuoksussa. EU:n pyrkimys tiivistää taloudellisia suhteista erityisesti Kiinan, Intiaan, Koreaan ja Asea-maiden kanssa on perusteltua ja tervetullutta.

Intia

Intia on yksi maailman suurimmista kehittyvistä talouksista. Suuret kotimarkkinat tarjoavat runsaasti tilaisuuksia kaupalle ja investoineille. Intian nuori väestöpohja tuottaa inhimillisiä resursseja, dynamiikkaa ja uudistuskykyä, joita monilta vanhenevilta kansakunnilta puuttuu. Tulevina vuosikymmeninä Intiasta on tulossa maailman väkirikkain maa ja kolmanneksi suurin talous Kiinan ja USA:n jälkeen.

Intian kehitysnäkymät
• Nopea teollistuminen
• Huomattava markkina-alue kulutustavaroille
• Intiasta tulossa maailmanlaajuinen liiketoimintaprosessien ulkoistamisen keskus
• Runsaasti investointeja infrastruktuuriin
• Runsaasti edullista ja ammattitaitoista työvoimaa

Suomen viennissä vuonna 2005 tärkein vientituoteryhmä oli koneet, laitteet ja kuljetusvälineet (68,4%) seuraava ryhmä oli valmistetut tavarat (18,6 %). Suomalaisten kannalta potentiaalisia toimialoja ovat telekommunikaatio, energia-ala, terveydenhuolto, rakennusteollisuus sekä metsäteollisuus.

Intian talous nojaa huippuosaamiseen sekä palveluiden tuottamiseen. Länsimaiset yritykset teettävät Intiassa mm. ohjelmointia sekä kasvamassa määrin vaativaa tutkimus- ja kehitystyötä.

Ulkomaankaupan suurimpia esteitä ovat tariffien ulkopuoliset esteet, byrokratia, Intian omintakeinen talouden säätely, henkisen omaisuuden kysymykset ja korruptio. Tilanne vaihtelee osavaltiosta toiseen.

EU:n Intia neuvotteluissa erityistä huomiota tulee kiinnittää henkisen omaisuuden kysymyksiin (Intellectual Property Righs), tekijänoikeuksiin liittyy paljon epämääräisyyttä. EU neuvotteluissa tulee myös tuoda esille kansainvälisten standardien käytönoton tärkeys sekä tarve koko maan kattaviin yhtenäisesti sovellettaviin säännöksiin.

Etelä-Korea
Etelä-Korea on jo yksinkin merkittävä markkina alue. Suomalaiset yritykset ovat menestyneet Etelä-Korean markkinoilla hyvin. Kun suomalaiset yritykset alun perin investoivat Etelä-Korean markkinoille, motiivina olivat alhaiset tuotantokustannukset ja korkea laatu, mutta nyttemmin investointipäätösten taustalla on myös uuden osaamisen ja teknologian hankinta Etelä-koreasta.

Etelä-Korean markkinoille on suhteellisen vaikeaa päästä tullien ja muiden maksujen ollessa korkeat verrattuna muihin OECD-maihin. Eteläkorealaiset käyttävät kiintiöitä, pelaavat tullinimikkeillä, soveltavat valikoiden maan sisäistä lainsäädäntöä ja tarkastusmääräyksiä.

EU:n ja Etelä-korean kaupan pulmia ovat olleet mm. auto-, kemian-, lääketeollisuuden sekä kosmetiikkatuotteiden ja palveluiden markkinoillepääsyä Etelä-Koreaan.

Suomen ja Etelä-Korean välinen kauppa on kohtuullisen vilkasta. Suomi vie perusteollisuuden tuotteita, joiden osuus on noin 47 prosenttia sekä koneita ja laitteita, joiden osuus on noin 35 prosenttia. Suurimmat yksittäiset vientituotteet ovat metalli- ja terästeollisuuden tuotteita sekä laiteita teollisuuden tarpeisiin. Käytännön tiede- ja teknologiayhteistyö on lupaava yhteistyön kohde.

Indonesia
Indonesia tuli WTO:n jäsen vuoden 1995 alussa. Siitä lähtien Indonesia on purkanut kaupan esteitä ja sopinut tuontitullien alentamisesta WTO:n puitteissa. Viime aikoina monenkeskeisten kauppasuhteiden edistäminen on tullut Indonesialle uudelleen tärkeäksi, ja maa on pyrkinyt täyttämään tarkoin WTO:n sille asettamat tavoitteet.

Suomella ja Indonesialla on uusi sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskeva sopimus. Sopimuksella pyritään edistämään suomalaisia sijoituksia Indonesiaan ja lisäämään indonesialaisten sijoittajien kiinnostusta suomalaisista sijoitusmahdollisuuksista.
Thaimaa, Vietnam, Malesia ja Singapore
Kyseessä ovat suomalaisille yrityksille kilpailukykyiset markkinat, jossa potentiaalisia toimialoja ovat ICT ja elektroniikka, hyvinvointi, bioteknologia, rakennusalan tuotteet ja huonekalut, design-tuotteet sekä elintarvikkeet.

Yhteistä koko alueelle on nopea talouskasvu ja kiinalaistyppinen liiketoimintakulttuuri. Useimmissa maissa kiinalaisilla suvuilla on hallitseva ote paikallisesta liike-elämästä. Maat eroavat toisistaan uskonnollisesti. Thaimaa on vapaamielinen buddhismi-uskoinen maa, Vietnam kommunistivaltio, Malesiassa määräävät muslimit ja Singapore on tiukkaan johdettu saarivaltio.
Suomen ja Vietnamin taloudellinen yhteistyö on ollut vähäinen. Viennin ja tuonnin yhteenlaskettu arvo on ollut noin 100 miljoonaa euroa. Suomen tärkeimmät vientituotteet ovat koneet ja laitteet sekä metsäklusterin tuotteet. Tärkeimmät tuontiartikkelit ovat kengät, huonekalut, tekstiilit ja vaatetustarvikkeet sekä kahvi, tee ja mausteet. Maan WTO jäsenyydelle ei ole esteitä.

Suomen Yrittäjät

Risto Suominen
johtaja

Thomas Palmgren
asiamies ,