Lausuntopyyntö luonnoksesta valtioneuvoston kulttuuripoliittiseksi selonteoksi

Opetus- ja kulttuuriministeriö

VN/30163/2023

Suomen Yrittäjät kiittää lausuntopyynnöstä.

Visio on kulttuuripoliittinen tavoitetila 2040-luvulla: 2040-luvulla kulttuuri on Suomea vahvistava ja yhdistävä voima, joka inspiroi rakentamaan kestävämpää, elinvoimaisempaa ja inhimillisempää tulevaisuutta. Onnistuneen kulttuuri- ja elinkeinopolitiikan seurauksena ihmisten kokema osallisuus ja merkityksellisyys tuottavat laaja-alaista sivistystä, hyvinvointia sekä yhteiskunnallista ja taloudellista arvoa. Visio löytyy selontekoluonnoksen sivulta 19.

Selonteon tavoitteena on, että 2040-luvulla kulttuuri on Suomea vahvistava ja yhdistävä voima, joka inspiroi rakentamaan kestävämpää, elinvoimaisempaa ja inhimillisempää tulevaisuutta. Onnistuneen kulttuuri- ja elinkeinopolitiikan seurauksena ihmisten kokema osallisuus ja merkityksellisyys tuottavat laaja-alaista sivistystä, hyvinvointia sekä yhteiskunnallista ja taloudellista arvoa.

Valtioneuvoston selonteossa linjataan toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Selonteossa esitettävän tulevaisuuskuvan ja tarvittavien toimenpiteiden perustana on taide- ja kulttuurialan tilannekuva sekä toimintaympäristöä muuttavat tekijät.

Pitkän aikavälin kulttuuripolitiikka Suomessa perustuu neljään tavoitteeseen. Tavoitteet ja niiden kuvaukset löytyvät tarkemmin selontekoluonnoksen sivulta 19-20.

Kulttuuri on muutosvoima
Kulttuurin tekijät ja sisällöt avainasemassa
Kulttuuri on jokaisenoikeus
Kansainvälinen vaikuttavuus syntyy kulttuurista

Suomen Yrittäjät kannattaa kulttuuripoliittisen selonteon visiota ja neljää tavoitetta. Visio ja tavoitteet on hyviä mutta toimenpiteitä tulee tehdä jo nyt, eikä vasta tavoitella vuoteen 2040.

Selontekoluonnoksessa ehdotetaan yhdeksää toimenpidekokonaisuutta. Toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi kuvailuineen löytyvät selontekoluonnoksen sivuilta 21-31. Suomen Yrittäjät nostavat seuraavat viisi toimenpidekokonaisuutta erityisen tärkeäksi ja esittävät seuraavat ehdotukset.

3.1 Kulttuurin perusta tulevaisuuskestäväksi

Rahoituslähteiden monipuolisuutta kehitetään tavoitteellisesti varmistamaan kasvavat resurssit kulttuuri- ja taidesektorilla. Avustus- ja valtionosuusrahoituksen rinnalla vahvistetaan toimijoiden omien tulojen kasvattamista, pääomarakenteen kehittymistä sekä toteutetaan lahjoitusten verovähennys. Vahvistetaan Sitran roolia suomalaisen kulttuurin ja kasvun tukijana suuntaamalla Sitran toimintaa nykyistä voimakkaammin taiteen ja kulttuurin alalle.

Suomen Yrittäjät esittää, että selonteossa on tärkeää konkretisoida toimenpiteitä sille, miten kulttuuriala saadaan muutettua apurahapuolelta kannattavaksi yrittäjyydeksi.

Vahvistetaan kulttuurialaa koskevan tietoperustan ajantasaisuutta, kattavuutta ja yhteentoimivuutta sekä parannetaan tiedon hyödynnettävyyttä alan vaikuttavuuden tunnistamiseksi, päätöksenteon pohjaksi ja toiminnan suuntaamiseksi.

Suomen Yrittäjät esittää kohtaan lisättävän, että varmistetaan kulttuuritilastojen toiminnan jatkuvuus. Ilman tilastoja tietoperustaa ei voida kehittää tai johtaa.

3.4 Uudistumisen, kestävyyden ja kasvun mahdollistaminen

Suomen Yrittäjät esittää, että kulttuuri tunnistetaan ja mainitaan selonteossa kasvualaksi. Esimerkiksi TESI-strategiassa ei ole kulttuurialaa tunnistettu. TESI-strategian tehtäväksi on asetettu innovaatioiden kaupallistaminen, skaalaaminen ja viennin kasvattaminen. Samaan aikaan muu julkinen rahoitus kaupallistamiseen ja viennin edistämiseen on tiukasti rajoitettua. Suomessa on päätetty, että T&K-rahoitus on vuoteen 2030 mennessä 4 prosenttia bruttokansantuotteesta, kuitenkaan tätä rahoitusta ei voi käyttää tuotteiden ja palveluiden kaupallistamiseen, mikä on merkittävä puute.

Suomen Yrittäjät ehdottaa, että selonteossa mainitaan myös työmarkkinoiden toimivuuden kehittäminen. Apurahat ja yritystoiminta eivät saa poissulkea toisiaan. Apurahojen myöntämisessä tulee olla joustavampi lähestymistapa hakijoita kohtaan, jotka pyrkivät kehittämään ja laajentamaan toimintaansa.

3.5 Yhteistyön ja osallisuuden voima

Varmistetaan, että kulttuuri- ja luovien alojen toimijoilla on osaamista yrittäjyyteen ja taloudelliseen toimintaan”

Suomen Yrittäjät esittää, että kohtaan lisätään mm. tuomalla yrityskenttä lähemmäs koulutusta monialaisesti.

Suomen Yrittäjät esittää lisättävänä pykälänä, että liikunta- ja kulttuuriedun verovähennysoikeus mahdollistetaan toiminimiyrittäjälle.

3.6 Yhteinen linja politiikassa

Ohjataan hyvinvointialueita ja kuntia hyödyntämään kulttuuria osana sosiaali- ja terveyspalveluita sekä ennaltaehkäisevää toimintaa yksinäisyyden ja segregaation vähentämiseksi. Hyvinvointialueiden ja kuntien rahoitusjärjestelmään sisältyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen HYTE-kertoimien painoarvoa lisätään ja kriteereitä ja mittareita tarkistetaan paremmin vaikuttavaa ennaltaehkäisyä tukeviksi.

Tällaisia tavoitteita hyvinvointialueilla ei näe tarpeeksi ja kunnatkin vielä pohtivat asiaa. Suomen Yrittäjät esittää, että ennaltaehkäisevää toiminta tulee ottaa huomioon ja toiminnassa hyödynnetään ja lisätään yhteistyötä yrityksien kanssa.

3.7 Kulttuurin kukoistava toimintaympäristö

Luovia aloja edistetään arvoketjuja vahvistamalla, tekijänoikeuden toimivuutta lisäämällä, mahdollistamalla aineettoman pääoman lisääminen taseeseen sekä eri sektoreiden kasvustrategioilla. Varmistetaan, että aineettoman pääoman erät voidaan ottaa huomioon yritysten taseessa.

Suomen Yrittäjät esittää, että aineettoman pääoman erät yrityksen taseeseen tulee ottaa huomioon jo nyt ja huomioida yritysneuvonnassa ja koulutuksessa. Aineeton pääoma ja sen käyttöoikeudet tulee toimittajan puolesta kirjata tilaajalle selkeästi.

Oma roolinne tulevassa toimeenpanossa

Suomen Yrittäjien missio on parantaa yrittäjien asemaa ja yrittämisen olosuhteita. Yrittäjät ja yrittäjyys vievät koko suomalaista yhteiskuntaa kohti parempaa tulevaisuutta. Näin ollen myös kulttuuri ja luovan alan yrittämistä ja sen kautta houkuttelevaa maakuvaa sekä hyvinvoivaa yhteiskuntaa halutaan parantaa.

Suomen Yrittäjät toimivat valtakunnallisesti, alueellisesti maakunnissa ja paikallisesti kunnissa sekä EU-ssa. Vaikutamme poliittiseen päätöksentekoon paikallisesti sekä EU-tasolla ja pidämme keskustelussa mukana kulttuurin ja luovien alojen toimijat.

Tiivistelmä näkemyksestänne. Mahdolliset muut kulttuuripoliittista selontekoa koskevat huomionne.

Luovan alan yritystoiminta tulisi ottaa vahvemmin huomioon kulttuuripoliittisen selonteon visiossa. Selonteossa todetaan, että vuonna 2022 luovaan osaamiseen perustuva liiketoiminta yrityksissä on ollut arvoltaan 13,7 miljardia euroa. Kulttuuri- ja luovan alan toimijoissa on valtavasti yrittäjiä ja jotta kulttuuripolitiikka säilyisi elinvoimaisena, tarvitsee se tuekseen kasvavaa ja kehittyvää yritystoimintaa. Kulttuurialan arvoketjut huomioidessa, on tärkeää myös huomioida yrittäjyyden arvoketjujen ymmärtäminen.

Yrittäjyyslähtöisyyttä ja liiketoiminatosaamista kulttuurialan koulutuksissa tulee korostaa. Selonteossa viitataan useasti taiteen ja kulttuurin monipuoliseen hyödyntämiseen. Lisätään poikkitieteellistä toimintaa ja siihen kannustavaa ilmapiiriä oppilaitoksissa sekä yhteistyötä yritysten kanssa. Tuetaan innovaatiotyön kaupallistamista entistä vahvemmin.

Politiikan tulee tunnustaa aineettoman arvonluonnin olevan taloudelle yhtä merkityksellistä kuin aineellinen arvonluonti. Näin ollen kulttuurialojen taloudellinen potentiaali tulisi tunnistaa paremmin, ei pelkästään tukien saajina, vaan myös kannattavina investointikohteina. Arvoa tuottavat palvelut tarjoavat merkittävän mahdollisuuden sekä valmistavalle teollisuudelle että palvelualan yrityksille. Työ- ja elinkeinoministeriön ja Elinkeino- ja innovaatio-osaston mukaan yksityiset palvelut muodostavat puolet kansantaloudesta, ja niiden tuottavuuden parantaminen on ratkaisevan tärkeää.

Työmarkkinoiden toimivuutta tulee kehittää eikä apurahat ja yritystoiminta saa poissulkea toisiaan. Apurahojen myöntämisessä tulee olla joustavampi lähestymistapa hakijoita kohtaan, jotka pyrkivät kehittämään ja laajentamaan toimintaansa. Selonteossa tulisi esittää konkreettisesti, miten kulttuuriala saadaan muutettua apurahapuolelta yrittäjyydeksi. Uusien rahoitusinstrumenttien osalta on äärimmäisen tärkeää, että rahoitusmuodot ottavat huomioon myös yksinyrittäjät ja pienyritykset. Oleellista ei ole se, minkä kokoinen yritys on tällä hetkellä ja millä nopeudella yritys kasvaa, vaan millainen on sen kasvupotentiaali.

Selonteossa on huomioitu kulttuurialaan liittyvän tietoperustan vahvistaminen. On tärkeää tuoda erikseen esiin kulttuuritilastojen toiminnan uhanalaisuus, sillä ilman tilastoja tietoperustaa ei voida kehittää tai johtaa. Myös alakohtaista tieto-osaamista, kykyä ja pätevyyttä päätöksenteossa tulee lisätä laajemmin rahoituspuolelle sekä maakuntien elinvoimakeskuksiin.

Tavoitteissa on kirjattu, että tavoitteena tulee olla kokonaisvaltaisesti osallistava Suomi. Onnistunut kulttuuri- ja elinkeinopolitiikka luo osallistumisen ja merkityksellisyyden tunnetta, luoden yhteiskunnalle merkittävää hyvinvointia ja taloudellista arvoa. Elinkeinopolitiikassa pitäisi ottaa huomioon paljon nykyistä paremmin kulttuuriala. Rikas kulttuurielämä on merkittävä paikkakunnan tai seudun elinvoimatekijä. Siksi on yleisen edun mukaista edistää kulttuuria ja sitä kautta elinvoimaa, joka on myös hyvin usein yrittäjävetoista toimintaa. Suomi tulee tunnistaa kiinnostavana kulttuurimaana, joka lisää osaavan työvoiman houkuttelevuutta, kasvattaa investointihalukkuutta ja lisää vientiä.

Suomen Yrittäjät

Sonja Antosalo
asiantuntija