Lausuntopyyntö oppisopimuksia koskevasta raportista: Report for item IV on the agenda of the 111th Session (2023) of the International Labour

Työ- ja elinkeinoministeriö

Kansainvälinen työjärjestö (ILO) on esittänyt Suomelle lausuntopyynnön oppisopimuksia koskevasta raportista. Raportti sisältää ehdotuksen oppisopimuksia koskevavaksi suositukseksi. Lausunnon valmistelemiseksi työ- ja elinkeinoministeriö pyytää jakelussa mainituilta tahoilta lausuntoja liitteenä olevasta oppisopimuksia koskevasta raportista ja siihen sisältyvästä ehdotuksesta oppisopimuksia koskevaksi suositukseksi. Lausunnoissa pyydetään esittämään tarpeen mukaan muutosehdotuksia sekä muita yleisiä kommentteja.

Suomen Yrittäjät kiittää työ- ja elinkeinoministeriötä mahdollisuudesta lausua näkemyksemme raportista ja oppisopimuksia koskevasta suosituksesta. Suosituksen tavoitteet ja sisällöt vastaavat hyvin pitkälti omia tavoitteitamme. Suosituksessa korostetaan myös pienten ja keskisuurten yritysten huomioimista oppisopimusjärjestelmän kehittämisessä.

Oppisopimuskoulutus on monipuolinen ja monille kohderyhmille sopiva työelämässä oppimisen muoto, jota käytetään jo paljon. Sitä voitaisiin edelleen kehittää ja sen myötä hyödyntää nykyistä laajemmin. Osaajapula jarruttaa yritysten kasvua jo nyt ja se vaikeuttaa myös julkisten palvelujen tuottamista. On entistä tärkeämpää paitsi kouluttaa uusia osaajia, myös kehittää olemassa olevan henkilöstön osaamista. Myös kansainvälistä liikkuvuutta on edistettävä ja joustavoitettava. Siksi oppisopimusjärjestelmälle on luotava yhteisiä pelisääntöjä ja normistoa kansainvälisesti. Edelleen on kuitenkin tarpeen huomioida myös kansalliset erot koulutusjärjestelmissä ja mahdollistaa niiden erityispiirteet.

Suomen ammatillinen koulutus on kansainvälisessä vertailussa yksi maailman arvostetuimmista ja varsinkin vuonna 2018 toteutetun reformin myötä sen työelämässä oppimisen muodot entisestään paranivat. Siinä on edelleen kehitettävää muun muassa oppisopimuskoulutuksen palkkausjärjestelmän ja työnantajille maksettavien korvausten osalta. Näiltä osin olisi tarpeen hyödyntää muun muassa monissa Keski-Euroopan maissa jo käytössä olevia malleja.

Oppisopimustyypistä järjestelmää tarvitaan myös korkeakoulutukseen. ILOn suositus voisi siltä osin toimia kannustimena yhteisen toimintamallin luomiseen ja laajempaan käyttöönottoon.

Vaikka oppisopimusjärjestelmä pohjautuu pääosin muodollisiin tutkintoihin, tutkinnon osiin ja muihin strukturoituihin sertifikaatteihin, on tarpeen lisätä myös eri työtehtävissä tarvittavan täsmäosaamisen hankkimista oppisopimuksella. Tämä voisi helpottaa muun muassa työvoiman ulkopuolella olevien ja maahanmuuttajien työllistymistä. On kuitenkin hyvä luoda mahdollisuuksien mukaan myös näille pienemmille koulutuskokonaisuuksille sellaiset yhteismitalliset standardit, jotka mahdollistavat osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen myöhemmin.

Suomen Yrittäjät