Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa

Sosiaali- ja terveysministeriö

Esitysluonnoksessa ehdotetaan rajoitettavan kuntien ja kuntayhtymien oikeutta tehdä oikeustoimia sosiaali- ja terveydenhuollossa. Merkittävät, arvoltaan yli 5 miljoonan euron investoinnit olisivat lähtökohtaisesti kiellettyjä, mutta niihin voisi saada poikkeusluvan. Lisäksi säädettäisiin velvoite sisällyttää laajoihin ja pitkäaikaisiin yksityisen palvelun tuottajan kanssa tehtäviin sopimuksiin sekä pitkäaikaisiin rakennusten käyttöoikeussopimuksiin sopimuksen irtisanomisoikeutta koskeva sopimusehto.

Esityksen tarkoituksena on mm. turvata hallituksen päättämän sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä syntyvien itsehallintoalueiden toimintamahdollisuudet. Esityksen taustalla on havainto kuntien ja kuntayhtymien tekemistä ratkaisuista, joilla pyritään säilyttämään omalla alueella sote-palvelut omille asukkaille. Esimerkkejä tällaisista resursseja sitovista järjestelyistä ovat suuret investoinnit sekä ulkoistukset. Esityksen mukaan on mahdollista, että kunnan sitoutuminen pitkiin investointeihin tai ulkoistukseen olisi tulevan maakunnan kannalta haitallista esimerkiksi merkittävän sopimussakon vuoksi, jos sopimuksesta halutaan irtautua kesken sopimuskauden.

Suomen Yrittäjät (SY) esittää lausuntonaan seuraavaa:

Lausunto

Suomen Yrittäjien mielestä kyseessä on varsin olennainen puuttuminen sopimusvapauteen sekä kunnan toimivaltaan. Tällaisiin toimiin tulisi ryhtyä vain poikkeuksellisesti, hyvin painavista syistä, ja ehdotonta tasapuolisuutta noudattaen. Tällaisia syitä emme ole varsinkaan ulkoistusten osalta havainneet.

Kunnilla on perustuslain ja kuntalain säännöksillä turvattu laaja oikeus vastata järjestämisvastuullaan olevasta tehtävästä. Kuntalain 9 §:ssä on nimenomaisesti säädetty kunnan voivan tai hankkia järjestämisvastuullaan olevan tehtävät sopimukseen perustuen muulta palvelujen tuottajalta. Esitysluonnos on ongelmallinen sekä tämän lainsäädäntötaustan johdosta että siitä mahdollisesti seuraavien käyttäytymisvaikutusten johdosta.

Sote- ja aluehallintouudistuksessa uhkana on, että synnytetään keskittyneitä palvelurakenteita ja suuria maakunnallisia tuotanto-organisaatioita. Tällöin edellytykset markkinoiden toimivuudelle ovat heikot. On tärkeää ehkäistä kehitystä tukemalla pk-yritysten pääsyä markkinoille ja korostamalla Kilpailu- ja kuluttajaviraston roolia markkinoiden toiminnan valvojana. Pidämme oikeana näiden seikkojen huomioimista hallituksen 7.11.2015 ja 5.4.2016 julkaisemissa sote- ja aluehallintouudistuksen jatkovalmistelua koskevissa linjauksissa.

Yksityinen palvelun tuottaja vs. kuntayhtiöt

Lakiluonnoksen mukaan velvoite irtisanomislausekkeen lisäämisestä koskisi vain yksityisen palvelun tuottajan kanssa tehtäviä sopimuksia. Termiä ”yksityinen palvelun tuottaja” ei juuri avata esitysluonnoksessa. Mielestämme on kilpailuneutraliteetin kannalta ongelmallista, mikäli julkisen sektorin omistamat palvelun tuottajat jäisivät rajauksen ulkopuolelle.

Julkisen sektorin harjoittama elinkeinotoiminta on tunnistettu kilpailua vääristäväksi, mistä syystä kuntalain 15. luku ja hallituksen 5.4.2016 julkistamat sote-linjaukset edellyttävätkin toiminnan yhtiöittämistä. Yhtiöittämisen jälkeen kuntayhtiöt ovat viime aikoina pyrkineet laajentamaan omistuspohjaansa. Laajentamisen tarkoituksena on pyrkiä mahdollistamaan myynti omistajille ilman hankintalain mukaista kilpailutusta. Tiedossamme ei ole olennaisia muita liiketoiminnallisia syitä järjestelyille.

Nyt esitettävät rajoitukset voivat kiihdyttää rajoituksen soveltamisalan ulkopuolelle jääviä toimia. On mahdollista, että valinnanvapauden edistäminen kunnissa jo ennen sote-uudistusta esimerkiksi palvelusetelillä korvautuu liittymisellä kuntayhtiöön. Tämä olisi mielestämme haitallista. Vaikka toiminta olisi yhtiöitetty, kokemustemme mukaan tällöinkin esiintyy lainvastaisia suorahankintoja, ristiinsubventioita, ei-markkinaperusteista hinnoittelua ja muita neutraalit kilpailuolosuhteet vaarantavia käyttäytymismuotoja.

Jos ulkoistuksia ja investointeja rajoitetaan, rajoitusten tulee koskea myös julkisomisteisia palveluntarjoajia. Jos ne jäisivät ulkopuolelle, huolemme on, että markkinat keskittyvät. Tämä toimisi vastoin tavoitetta valinnanvapaudesta ja sen tuomista tehokkuushyödyistä sekä monituottajuudesta. Monopolisoitumisen alettua kehitystä voi olla vaikeaa pysäyttää, mikä äärimmillään johtaa hyvinvointitappioihin yhteiskunnalle.

Investointien ja kiinteistöomaisuuden siirtojen näkökulmasta valtion ohjausvalta kuntayhtiöihin saattaa olla niin selkeä, ettei luonnosta kirjoitettaessa ole tästä syystä selkeästi kirjoitettu myös kuntayhtiöiden kuuluvan rajoitusten soveltamisalaan. Kuitenkin edellä mainituista kilpailua ja tasapuolisuutta vääristävistä seikoista johtuen pidämme kuitenkin välttämättömänä, että:

Sote–ulkoistuksia ei tule rajoittaa. Mikäli näin kuitenkin tehdään, myös julkisen sektorin omistamat palvelujen tuottajat tulee sisällyttää rajoituksen piiriin.

Suomen Yrittäjät

Mikael Pentikäinen Satu Grekin
toimitusjohtaja kilpailuasioiden päällikkö