7.2.2006 klo 10:25
Lausunto

Luonnos hallituksen esitykseksi teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan lainsäädännön muuttamisesta

Kauppa- ja teollisuusministeriö

Kauppa- ja teollisuusministeriö on pyytänyt Suomen Yrittäjät ry:ltä lausuntoa otsikkoasiassa. Suomen Yrittäjät lausuu asiasta kunnioittavasti seuraavaa:

Lähtökohdat

Nyt lausuttavana oleva ehdotus perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2004/48/EY, jonka tarkoituksena on harmonisoida jäsenvaltioiden menettelyjä ja toimenpiteitä teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaustilanteissa.

Keskeiset direktiivin edellyttämät muutokset Suomen lainsäädäntöön koskevat riita-asian oikeudenkäynnissä loukkaajalle annettavaa määräystä tietojen antamiseksi oikeutta loukkaavien tavaroiden ja palveluiden alkuperästä ja jakeluverkosta, teleoperaattorille annettavaa määräystä loukkaavan aineiston saannin keskeyttämiseksi ja tuomion julkistamista. Direktiivistä riippumattomia muutoksia ehdotetaan esimerkiksi vahingonkorvauksen ja hyvityksen vanhenemista koskeviin määräaikoihin.

Yleisiä huomioita

Suomen Yrittäjät pitää lähtökohtaisesti hyvänä teollis- ja tekijänoikeuslainsäädännön harmonisointia Euroopassa. Perusteltua on myös saattaa eri oikeuksia koskevat lait säännöksiltään mahdollisimman yhteneväisiksi, mikä on omiaan selkeyttämään oikeustilaa. On kuitenkin tärkeää olla mahdollisimman johdonmukainen ja toisaalta välttää tarpeetonta sääntelyä sekä varmistaa, että ehdotetut säännökset soveltuvat Suomen oikeusjärjestykseen. Suomen Yrittäjät haluaa tästä näkökulmasta kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin:

Tiedonsaanti riita-asiassa

Lakiin todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa ehdotetaan uutta 7 a §:ää, jonka mukaan tuomioistuin voi teollis- tai tekijänoikeuden loukkaamista koskevassa riita-asian oikeudenkäynnissä kantajan vaatimuksesta määrätä vastaajan, jonka on todettu loukanneen tällaista oikeutta kaupallisessa laajuudessa, antamaan tarpeelliset tiedot oikeutta loukkaavien tavaroiden tai palveluiden alkuperästä ja jakeluverkosta.

Pykälän 2 momentin 1-kohdan mukaan tällaisia tietoja ovat muun ohella aiottujen tukku- ja vähittäiskauppiaiden nimet ja osoitteet. Pidämme Suomen oikeusjärjestykseen sopimattomana ja poikkeuksellisena menettelyä, jossa vastaaja velvoitetaan antamaan tietoja mahdollisista aiotuista kauppiaista, joilla ei ole mitään tekemistä todetun loukkauksen kanssa. Ehdotetussa lainkohdassa mainittu aikominen ei edes toteuta teollis- tai tekijänoikeuden loukkausta eikä voi olla korvausvastuun tai esimerkiksi esitutkinnan perusteena. Tällaisten tietojen antaminen voi leimata täysin ulkopuolisia ja asiassa osattomia elinkeinonharjoittajia. Suomen Yrittäjät katsoo, että mainittua kohtaa ei tule ottaa lakiin.

Pykälässä säädetään edelleen, että määräyksen saaneen vastaajan velvollisuudesta tai oikeudesta kieltäytyä kertomasta seikkaa on voimassa, mitä oikeudenkäymiskaaren 17 luvussa säädetään todistajasta. Mainittu kieltäytymisoikeus vastaajalla on siten esimerkiksi silloin, jos hän antaessaan tietoja voisi saattaa itsensä syytteen vaaraan.

Kaupallisessa laajuudessa tehdyt teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaukset toteuttavat usein myös mainittujen oikeuksien loukkauksia koskevien rikosten tunnusmerkistön. Tämä johtaa siihen, että riita-asian vastaaja voi useimmissa tapauksissa vedota kieltäytymisoikeuteensa sillä perusteella, että hän voisi antaessaan tietoja saattaa itsensä syytteen vaaraan. Näin ollen voidaan perustellusti kysyä, voidaanko uutta tiedonsaantioikeutta koskevaa säännöstä soveltaa tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti ja soveltuuko säännös olleenkaan oikeusjärjestykseemme.

Vahingonkorvauksen ja hyvityksen vanhentuminen

Ehdotuksessa lähdetään aivan oikein siitä, että eri teollisoikeuslakien säännökset yhtenäistetään siten, että oikeus vaatia hyvitystä ja vahingonkorvausta vanhenisi kaikkien mainittujen lakien mukaan yhtenäisesti viidessä vuodessa siten, että hyvitystä ja korvausta voitaisiin vaatia viiden viimeisen vuoden ajalta ennen kanteen vireillepanoa. Mainitulla yhtenäistämisellä voidaan olettaa olevan oikeustilaa selventävä vaikutus.

Johdonmukaisuuden vuoksi vanhentumissäännös olisi syytä ottaa vastaavalla tavalla myös tekijänoikeuslakiin. Ehdotuksessa ei mitenkään perustella sitä, miksi tekijänoikeuslakiin säännöstä ei ehdoteta. Kuitenkin toisaalla ehdotuksessa on todettu yleisesti, että vanhentumisaika tulee mitoittaa niin, ettei se johda kustannuksiltaan kalliisiin ja epävarmoihin oikeudenkäynteihin useita vuosia sitten sattuneista tapahtumista, joita koskevat todisteet ja todistelu ovat käyneet epävarmoiksi ja puutteellisiksi. Eikö vastaava perustelu ole yhtä merkittävä myös tekijänoikeusloukkauksen osalta?

Lopuksi

Suomen Yrittäjät toteaa vielä, että ehdotetun sääntelyn päämäärät ovat pääosin oikeita ja kannatettavia. Kuitenkin nyt ehdotettu sääntely on osin Suomen oikeusjärjestykselle vierasta ja jossain määrin epäjohdonmukaista. Näiden puutteiden korjaaminen on asian jatkovalmistelussa keskeistä.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Janne Makkula
lainopillinen asiamies