Luonnos hallituksen esityksestä: kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) voimaansaattaminen

Työ- ja elinkeinoministeriö
lausuntopalvelu.fi

VN/30930/2022

Keskeiset huomiot

Suomen Yrittäjät tunnistaa ne tarpeet, joihin kestävyysraportointidirektiivillä pyritään vastaamaan. Erilaiset toimijat tarvitsevat kasvavissa määrin luotettavaa, kattavaa ja vertailukelpoista kestävyysinformaatiota yrityksistä. Lisäksi esimerkiksi monet rahoitusmarkkinatoimijat tarvitsevat kattavampaa kestävyysinformaatiota täyttääkseen EU:n kestävän rahoituksen sääntelystä johtuvat velvoitteensa.

Pidämme kuitenkin erittäin ongelmallisena kestävyysraportointilainsäädännön osalta tulevan lakimuutoksen välillisiä vaikutuksia niihin pk-yrityksiin, jotka eivät suoraan kestävyysraportoinnin piiriin tule kuulumaan. On huomioitava, että raportointivelvoitteet tulevat valumaan ylhäältä alaspäin ja näin myös moni listaamaton pk-yritys joutuu osittaisten raportointivelvoitteiden piiriin toimiessaan yhteistyössä raportointivelvollisten yritysten kanssa.

Ehdotettava lainsäädäntö rakentuu suurien yrityksien ja suuriksi luokiteltujen yritysten vaatimuksiin koskien kestävyysraportointiraportointia. Meidän huolenaiheenamme ovat pk-yritykset ja se, kuinka tuleva direktiivin ohjaama lakimuutos ottaa huomioon näiden yritysten raportointivelvoitteet.

Koska suuret yhtiöt tulevat tulevaisuudessa raportoimaan kestävyydestään arvo- ja toimitusketjussa, kuuluvat myös pk-yritykset epäsuorasti ehdotettavan lakimuutoksen piiriin. Luonnos ei mielestämme ota huomioon riittävässä laajuudessa arvo- ja toimitusketjun vaikutusta pk-yrityksiin. Se ei myöskään tunnista pk-yritysten velvollisuutta arvioida ja raportoida kestävyyden aiheista lopulliselle raportoijalle.

Olemme lisäksi huolissamme ehdotuksen seurauksena pk-yrityksiin kohdistuvan tiedon ja datan tarpeesta. Pk-yrityksillä on esimerkiksi tarvittavan tiedon keräämiseen vaadittavia resursseja ja osaamista niukasti. Haastavat raportointivaatimuksen kulkeutuvat suurten yritysten raportointivelvoitteen kautta, arvo- ja toimitusketjua pitkin pk -sektorille, jolla ei ole samanlaista kykyä ja varautumista vastuullisuus- ja kestävyysteemojen raportointiin, kuin suurilla yrityksillä.

Vaikka esitysluonnos pyrkii ottamaan huomioon poikkeuksen velvoitteissa tiedonkeräämiselle, se ei huomioi riittävän selkeästi minkälaisia velvoitteita suuret yritykset voivat asettaa arvo- ja toimitusketjun pienemmille yrityksille. Esitys ei myöskään tarkenna sitä, missä laajuudessa arvoketjun lopullinen raportoija voi vaatia tietoa raportointia varten. Tätä tulisi tarkentaa ja varmistaa, ettei suurten yritysten raportointitarve aja pk-yrityksiä kestämättömään asemaan. Koska vastuu arvo- ja toimitusketjun tiedon keräämisestä, kokoamisesta ja raportoinnista on suurilla yrityksillä, vastuu myös esimerkiksi työkaluista tiedon keruulle tulisi olla suurilla yrityksillä ja saatavilla niiden arvo- ja toimitusketjussa oleville pk-yrityksille.

Pidämme lisäksi erittäin ongelmallisena sitä, että EU:ssa vasta valmisteilla olevan ja keskeneräisen lainsäädännön määritelmät ja velvollisuudet sisältöineen ehdotetaan otettavaksi suoraan kansalliseen lakiin sellaisenaan ja laajasti avattuna, kun neuvottelut direktiivin sisällöstä ovat kesken ja muotoiluihin liittyy potentiaalisia muutospaineita.

Ongelmallista on esimerkiksi arvoketjun ja toimitusketjun määritelmät. Säädösteknisesti arvoketjun määritelmässä jätetään tosiasiallisesti auki se mihin asti selvitettävä ketju ulottuu. Kyseistä lainkohtaa ja sen tulkintaa ei myöskään avata yksityiskohtaisissa perusteluissa. Sama ongelma toistuu toimitusketjun määritelmässä. Suomen Yrittäjät pitää välttämättömänä, että kyseisissä määritelmissä kirjataan auki, mistä säädöksestä arvoketjun määritelmä tulee sen sijaan, että viitataan kaikkiin muihin säännöksiin jättäen määritelmä täysin avoimeksi.

Kestävyystietojen merkitys korostuu jatkossa yhä enemmän ja myös pk-yritysten on panostettava kestävyyteen, jotta niiden kilpailukyky säilyy vahvana markkinoilla. Suomen Yrittäjät korostaa kuitenkin sitä, että kestävyystietojen vaatimisessa ja niistä raportoinnissa tulee ottaa luonnosta paremmin huomioon pk-yritysten kyvykkyys ja resurssit raportoida kestävyydestään. Vain oikealla lähestymistavalla voidaan varmistaa se, että pk-yritykset kykenevät vastaamaan vaatimuksiin ja säilyttämään kilpailukykynsä.

Suomen Yrittäjät

Petri Malinen
ekonomisti