YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Luonnos turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston Suomen ohjelmasta
Sisäministeriö
1. Yleiset luonnosta koskevat kommentit
Suomen Yrittäjät kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta turvapaikka, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston Suomen ohjelmasta vuosille 2021–2027.
Lausunto on laadittu kiitettävällä tavalla kotoutujalähtöisesti myös niissä tapauksissa, jossa maahantulija palautetaan kotimaahansa. On ehdottoman tärkeää, että kohderyhmän edustaja on prosessissa aktiivinen toimija. Kotoutumistoimenpiteet kuten osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen on aloitettava niin pian kuin mahdollista maahantulon jälkeen, mieluiten jo heti vastaanottokeskuksessa; ainoastaan näin voidaan estää ja ennaltaehkäistä vastaanottokeskuksissa ilmeneviä mielenterveysongelmia ja haasteita, jotka syntyvät toimettomuudesta ja pitkäaikaisen epävarmuuden kanssa elämisestä.
Kotoutumisen lisäksi on panostettava niin sanottuun digikotoutumiseen ja digitaalisen osaamisen kehittämiseen, sillä monella maahantulijalla ei ole Suomessa tarvittavia digitaalisia taitoja. Lausunnossa korostetaan pyrkimystä maahanmuuttaneiden osaamisen tunnistamiseen sekä siihen, että vastaanottojärjestelmän työ, opinto- sekä muuta aktivoivaa toimintaa pyritään kehittämään turvapaikanhakijoiden omatoimisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Konkreettiset toimenpiteet kuitenkin uupuvat. Miten työelämä- ja yrittäjyystaitoja tuetaan tällä hetkellä ja miten voidaan lisätä osallisuutta ja toimeliaisuutta vastaanottokeskuksissa?
Esitämme, että turvapaikanhakijoille myönnettäisiin saman tien työskentelylupa. Työllisyyteen ja yrittäjyyteen tukevien järjestöjen roolia ja mahdollisuuksia toimia sillanrakentajina työnantajien ja vastaanottokeskuksissa olevien potentiaalisten työntekijöiden suhteen tulee kasvattaa ja vahvistaa. Niissä tapauksissa, joissa henkilö on saanut työn laillisesti turvapaikkahakemuksen käsittelyn aikana, olisi ehdottoman tärkeää mahdollistaa työperäisen oleskeluluvan saanti. On oltava mahdollisuus saada oleskelulupa, jos on integroitunut työn kautta. Samaan aikaan ei pidä luoda vääriä kannustimia jäädä maahan lainvoimaisen kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen.
Suomen kilpailukyvyn, työllisyyden, yhteiskunnan hyvinvoinnin ja talouden kannalta on tarpeen laatia kokonaiskuva kotoutumisjärjestelmän edellyttämistä muutostarpeista. Lausunto on tavoitteiltaan tarpeellinen ja siinä on hyvin ja kokonaisvaltaisesti esitetty kotoutumiseen vaikuttavat tekijät, joita ovat erityisesti osallisuus, yhteiskunnan vastaanottavuus, työelämään kiinnittyminen ja koulutus. On kuitenkin nostettava erikseen esiin Suomessa jo nyt olevat ulkomaalaistaustaiset ihmiset erityisesti pakolaisina ja turvapaikanhakijoina saapuneet ja se, että heidän osaamistansa on tuotava paremmin esiin ja hyödynnettävä nykyistä tehokkaammin.
Toimintaympäristön muutosten takia tarvitaan muutoksia myös toimintatavoissa ja resurssien kohdentamisessa. On pystyttävä varautumaan myös täysin ennakoimattomiin muutoksiin ja esimerkiksi ilmastopakolaisuuden kasvuun; ennakoivat tietojärjestelmät toimivat tässä hyvänä tukena. Pk-yritykset voivat innovatiivisina ja ketterinä toimijoina tarjota uudenlaisia ratkaisuja kotoutumisen kentälle esimerkiksi kielen oppimiseen liittyen ja turvapaikkaprosessien hoitamiseen tarvittavaan digitaaliseen infrastruktuuriin. Suomi ja koko Eurooppa tarvitsevat ekosysteemimäistä yhteistyötä eri kotoutumistoimijoiden välille, josta kotoutumisen kumppanuusohjelma on täällä Suomessa mainio esimerkki. Lisäksi tarvitaan kunnianhimoiset ja konkreettiset tavoitteet sekä mittarit uusille kotoutumistoimenpiteille. Nopeutettu lupaprosessi ja entistä vahvempi painotus automatisaation ja digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin sekä yhtenäisten tietojärjestelmien kehittäminen ovat erittäin tervetulleita toimenpiteitä.
Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistustoimet vaikuttavat kansalliseen turvapaikkamenettelyyn. On tärkeä keskustella siitä, miten esimerkiksi palautuksiin keskittyminen käytännössä toimii niiden maiden kohdalla, jotka eivät vastaanota palaajia. Vaarana on, että EU-maat täyttyvät säilöönottokeskuksista, jos suurin osa palautettavista ei pääse takaisin lähtömaahansa. Yhteistyö lähtömaiden viranomaisten kanssa, viestintä turvallisesta palautusprosesseista, seuranta sekä oikeudenmukaiset ja tehokkaat oleskelulupa- ja turvapaikkapäätökset ovat keskiössä. Yhteistyön tiivistäminen ja globaalin etelän maiden tukeminen prosessissa on tärkeää.
EU- tasolla valmistelun alla oleva ”return sponsorship” -mekaniikka ei toimi yhdenvertaisesti, jos se johtaa siihen, että tietyt maat keskittyvät vain ja ainoastaan palautuksiin mekaniikkaan nojaten. Samaan aikaan uusi järjestely tukee maahanmuuttaneiden integroitumista siinä mielessä, että ne, joilla on sukulaisia Euroopassa, pääsivät heidän kanssaan samaan maahan. Integroitumista tutkitusti tukee se, että on olemassa oleva tukiverkosto. Lainvoimaisen kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita tulee tukea entistä enemmän palaamaan lähtömaahansa tekemällä tiiviimpää yhteistyötä lähtömaan viranomaisten kanssa. Samaan aikaan Suomessa tehdään useita virheellisiä kielteisiä turvapaikkapäätöksiä ja karkotuksia ja tästä syystä onkin ehdottoman tärkeää, että Migrin resurssit ja asiantuntijuus sekä prosessien tehokkuus ja inhimillisyys ovat ajan tasalla. Erityisesti tulkkipalvelujen saatavuuteen ja tulkkien osaamistasoon (esim. eri kielten murteiden huomioiminen) tulee kiinnittää entistä parempaa huomiota sekä luoda mekanismi, jolla voidaan varmistua mahdollisimman hyvin tulkin osaamistasosta. Suomessa on voitava luottaa viranomaisten tekemään työhön. Suomeen jääneiden paperittomien asemaa tulee yrittää helpottaa. Samaan aikaan on huomioitava, että tämä edellyttäisi muutosta laillisen oleskelun perusteisiin ja samalla työnteko-oikeuteen. Aiheeseen liittyy EU-sääntelyä, joten asia ei ole Suomen yksin päätettävissä.
1.1. Työllistyminen ja koulutus ovat parasta kotoutumista
Kotoutumisprosessin nopeuttaminen on tarpeellinen ja kannatettava muutos. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosessi on hyvä aloittaa niin pian kuin mahdollista, maahanmuuton syystä riippumatta. Vastaanottokeskuksessa tehtävä esikotouttava työ on ratkaisevan tärkeää pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden integroitumisessa. Esimerkiksi digitaalisten taitojen omaksuminen on oleellista suomalaisessa yhteiskunnassa pärjäämiseksi.
Turvapaikanhakijalla tulee olla oikeus työskennellä välittömästi maahan saapumisen jälkeen. Työnteko-oikeuden karenssi on ongelmallinen sekä turvapaikkahakemuksen jättämisen että mahdollisen uusintahakemuksen yhteydessä. Vaikka turvapaikkamenettelyä ei ole tarkoitettu työvoiman maahanmuuttoon, olisi työnteko-oikeuden salliminen hyväksi sekä yhteiskunnalle että turvapaikanhakijalle itselleen.
On lisättävä maahanmuuttaneiden mahdollisuuksia osoittaa osaamisensa näyttötutkinnoilla ja laajennettava täydennyskoulutusmahdollisuuksia myös varsinaisen kotoutumisajan jälkeiselle ajalle. Muualla suoritettu ammattitutkinto pitäisi pystyä entistä laajemmin hyväksyttämään Suomessa esimerkiksi näyttötutkinnolla sen sijaan, että ohjataan suorittamaan uutta vastaavaa tutkintoa. Englanninkieliset opinnot on tällä hetkellä rajattu kotoutumistukien ulkopuolelle, vaikka ne olisivat usein nopein keino päästä uudessa kotimaassa oppimaan uutta ja kouluttautumaan lisää. Kotoutumiskoulutuksen suomen kielen opintojen vaatimuksesta tulisi joustaa ja tarkastella kokonaisuutta kotoutujan kannalta. Oppisopimusmahdollisuuksia tulee laajentaa ja näyttötutkintoja lisätä. Samalla tulee tietoisesti satsata oppilaitosmaailman monimuotoisuuteen, opettajien diversiteettiin ja osaamiseen kohdata eri taustasta tulevia ihmisiä.
Työpaikkasuomi ja -ruotsi -koulutusmahdollisuuksia ja niistä viestimistä tulee kasvattaa suhteessa vieraskielisten määrään kunnissa. Määrässä tulee huomioida myös turvapaikkaprosessissa olevat yksilöt. Kieli- ja palkkatuen yhdistäminen on tarpeen ja kielituen tulisikin olla aina osana palkkatukea silloin kun ollaan palkkaamassa heikon kotimaisen kielitaidon omaavaa henkilöä. Maahanmuuttaneiden mahdollisuuksia kouluttautua oppisopimuksella tulee systemaattisesti lisätä, oppisopimuskoulutuksen kulurakennetta on katseltava uudelleen, niin että palkka kasvaisi osaamisen myötä. Edelleen on tarpeen lisätä työnteon ja kielen opiskelun yhdistämisen mahdollisuuksia. Samalla on lisättävä toimia työyhteisöjen monimuotoisuuden vahvistamiseksi, TEM:in työelämän monimuotoisuusohjelma on tästä tervetullut esimerkki. Suomalainen työelämä nojaa pitkälti todistuksiin, suoritettuihin koulutuksiin, ansioluetteloihin ja tutkintoihin. Maahanmuuttaneen työnhakijan aiempi työkokemus ja osaaminen jää helposti tunnistamatta. Jotta aiempi osaaminen ja ammattitaito saataisiin käännettyä mahdollisimman nopeasti suomalaisen työelämän hyödyksi, tarvitaan lisää joustavuutta ja monimuotoisia oppimismahdollisuuksia sekä lisää keinoja osaamisen tunnustamiseen.
Kotoutumiskoulutuksen kielitaidon tavoitetason (B1.1.) saavuttaa noin kolmasosa koulutukseen osallistuneista ja erityisesti koulutuksen hitaalla polulla tavoitetason saavuttamisessa on haasteita. Kielikoulutusta on suunnatta enemmän vuorovaikutukselliseen ja konkreettiseen suuntaan ja ulos luokkahuoneista. Kielikoulutuksien järjestämisessä olisi syytä tehdä yhteistyötä järjestöjen ja yrityssektorin kanssa.
Äitien ohjaaminen kohti työelämävalmiuksia vahvistavia palveluita on tärkeää samalla kun lasten varhaiskasvatuksen mahdollisuuksista keskustellaan. Esimerkiksi Äidit mukaan kouluihin -hankkeen kaltaista toimintaa tulee valtavirtaistaa ja lisätä maahanmuuttaneiden naisten osallisuuden, osaamisen ja työllistymisen parantamiseksi. Maahanmuuttaneet naiset on otettu erityiseksi kohderyhmäksi syystä. Maahanmuuttaneiden naisten yrittäjyysaste vastaa tasoltaan kantasuomalaisten naisten yrittäjyysaktiivisuutta. Yrittäjyyskasvatus ja mahdollisuus yrittäjyyskokeiluihin kototutumisaikana ja miksi ei jo vastaanottokeskuksessa loisivat väylän työllistymiseen ja tärkeiden työelämätaitojen oppimiseen.
Ohjaus- ja neuvontapalveluiden saatavuutta ja toimintamalleja on parannettava ja linkitettävä entistä enemmän työelämään ja yrittäjyyteen. Poikkihallinnollisuudella, moniammatillisuudella ja verkostoimaisella työskentelyotteella saadaan vaikuttavampaa palvelua. Ohjaamo-toiminnan mallintaminen toimii erinomaisesti myös kotoutumistoimenpiteissä.
Työmarkkinoiden tarpeet ja maahanmuuttaneiden osaaminen eivät välttämättä kohtaa toisiaan, siksi tulisikin panostaa osaamista täydentävään koulutukseen. Mahdollisuus työkyvyn ja osaamisen rinnakkaiseen kehittämiseen on tervetullut kehityssuunta. Osaamisen ja työnkyvyn kehittymistä on pystyttävä mittaamaan ja toiminnalle tulee asettaa yhdessä selkeät tavoitteet.
Työelämän murroksessa yrittäjyydestä tulee jatkossa yhä useammalle keino työllistyä. Palkkatyön ja yrittäjyyden rajat tulevat tulevaisuudessa hämärtymään. Siksi maahanmuuttaneita tulisikin kannustaa yhä enemmän yrittäjyyteen ja tarjota tietoa ja tukea yrittäjäksi ryhtymiselle jo kotoutumisen varhaisessa vaiheessa. Yrittäjyyskasvatus tutkitusti parantaa ihmisten itsetuntemusta, talousosaamista, yhteistyökykyjä sekä ideointikykyä ja innovatiivisuutta. Yrittäjyyskasvatuksella on positiivisia vaikutuksia yksilötasolla riippumatta siitä, päätyykö yksilö perustamaan yrityksen tai ei.
1.2. Kumppanuuksien ja järjestöjen roolia tulee vahvistaa
Suomen Yrittäjät on ollut mukana kotoutumisen kumppanuusohjelmassa ja pitää tärkeänä, että sitä jatketaan. Järjestöjen olemassa olevan toiminnan hyödyntäminen kotoutumisen tukena edellyttää, että esimerkiksi ohjauksesta vastaavat viranomaiset ja maahanmuuttaneet tuntevat eri toimijat ja osaavat hyödyntää niiden tarjoamia palveluita. Rahoituksen haku- ja raportointimenettelyssä tulee kannustaa järjestöjä hakemaan yhdessä rahoitusmahdollisuuksia. Tällä tavalla vahvistetaan kumppanuuksia eri toimijoiden välillä.
Maahanmuuttaneiden osallisuuden lisäämisellä on ratkaiseva rooli heidän kiinnittymisessään suomalaiseen yhteiskuntaan. Kotoutuminen lähtee liikkeelle osallisuudesta – maahanmuuttaneen lähiympäristöllä, perheellä, ystävillä, niillä henkilöillä, joita maahanmuuttanut kohtaa arjessaan, on valtava merkitys. Lähtökohtaisesti jokainen haluaa kuulua johonkin ja olla aktiivinen toimija, joten kotoutujaa tulisi kannustaa aktiivisuuteen ja tarjota mahdollisuuksia sen sijaan, että rajoitetaan niitä. Kotoutumisessa kaksi tärkeää elementtiä ovat kielitaito ja työnteko. Työllistymisen edellytyksenä on useimmiten riittävä kielitaito, mutta on huomioitava, että kielitaito karttuu luokkahuoneen lisäksi myös erityisesti työelämässä. Englanninkielisten ja monikielisten palveluiden tarjonnan lisääminen tukee hyviä väestösuhteita ja lisää osallisuuden tunnetta. Työ- ja elinkeinoministeriön monimuotoisuusohjelma on hyvä esimerkki toimenpiteestä, jolla pyritään lisäämään maahanmuuttaneiden yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kiinnittymistä työelämään.
2. Lopuksi
Suomen Yrittäjät kannattaa luonnoksessa esitettyjä askelmerkkejä ja tulostavoitteita ja samalla peräänkuuluttaa konkreettisempia keinoja turvapaikanhakijoina ja pakolaisina maahan tulleiden ihmisen työllistymisen ja yrittämisen edistämiseksi. Vaikuttavuuden arvioinnin roolia tulee vielä korostaa.
Luonnoksessa esitetyt erityistavoitteet ovat oleellisia paremman turvapaikka- ja kotoutumisjärjestelmän rakentamiseksi. Eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän vahvistaminen ja kehittäminen on tehtävä yhteisiä pelisääntöjä kunnioittamalla ja niihin sitoutumalla, muutoin ei voida vahvistaa ja kehittää jäsenvaltioihin suuntautuvaa laillista muuttoliikettä. Globaalin etelän kansalaisten tehokasta kotouttamista ja sosiaalista osallistamista on edistettävä myös yrittäjyyskasvatuksellisin keinoin. Laittoman muuttoliikkeen torjunta, tehokkaan ja turvallisen ihmisarvoisen palauttamisen ja takaisinoton rakenteet toimivat ainoastaan tiivistämällä globaalia viranomaisyhteistyötä sekä vahvistamalla seurantaa ja viestintää laillisen maahanmuuton prosesseista ja mahdollisuuksista. Alkuvaiheessa tapahtuvan uudelleenkotoutumiseen satsaukset ehkäisevät omalta osaltaan insentiivejä hakeutua takaisin Eurooppaan vaarallisia polkuja pitkin.
Hallituksen siirtäessä kotouttamispalveluiden kokonaisvastuun kunnille on ehdottoman tärkeää paitsi selvittää ne keinot, joiden avulla kotouttamispalveluita on riittävästi tarjolla muuallakin kuin kasvukeskuksissa ja samalla varmistaa, että koko maassa on riittävät resurssit ja osaaminen kotoutumistoimenpiteisiin. Hallitus esittää maahanmuuttaneiden ja työnantajien paremmaksi yhteen saattamiseksi valmistelua työmarkkinajärjestöjen kanssa yhteistyössä toimialakohtaisia palvelupaketteja työnantajien ja maahanmuuttaneiden tarpeiden paremmaksi yhteensovittamiseksi. Työpaikat syntyvät nimenomaan pieniin yrityksiin, joten on todella tärkeää, että pienten yritysten ääni otetaan valmistelussa huomioon ja heidän kynnystänsä rekrytoida osaavaa työvoimaa madalletaan.
Hallitus huolehtii siitä, että työntekijän oleskelulupahakemusten käsittelyaikaa nopeutetaan niin, että hakemusten käsittely saa kestää enintään kaksi kuukautta ja hallitusohjelmassa todetaan, että turvapaikkamenettelyn sujuvuus ja perusoikeuksien toteutuminen tulee varmistaa, ja turvapaikkahakemukset tulee käsitellä ilman aiheettomia viivästyksiä yksilöllisessä ja oikeusturvan takaavassa menettelyssä tavoitteena kuuden kuukauden käsittelyaika. Suosittelemme lisää kunnianhimoa tavoitteeseen, sillä kaksikin kuukautta työntekijöiden oleskelulupien ja kuusi kuukautta turvapaikkahakemusten käsittelyyn on pitkä aika. Yrittäjän oleskelulupaprosessi kestää pahimmillaan puolitoista vuotta, myös heidän oleskeluluuhakemusten käsittelyaikaa on yhtä lailla nopeutettava. Lisäksi työpaikan saaneen turvapaikanhakijan tulee olla mahdollista saada oleskelulupa työnteon perusteella mahdollisimman saumattomasti.
Suomen Yrittäjät pitää erittäin tärkeänä, että ulkomaalaisten työvoiman hyväksikäyttöä voidaan ehkäistä tehokkaasti. Väärinkäytökset ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen noudattamisessa paitsi vääristävät kilpailua rehellisesti toimivien yrittäjien kannalta, ne eivät ole myöskään inhimillisesti hyväksyttävissä. Siten on hyvä, että luonnoksessa on keskitytty nimenomaan hyväksikäytön uhrin aseman parantamiseen. Suomessa tulisi ottaa käyttöön minimipalkka ja kriminalisoida alipalkkaaminen työntekijöiden väärinkäytösten estämiseksi. Lisäksi tulisi selvittää miten aluehallintovirastot ja yhdenvertaisuusvaltuutettu voisivat tehdä tiiviimpää yhteistyötä työpaikoilla tapahtuvien väärinkäytösten ja työntekijöiden oikeuksien toteutumisen varmistamiseksi. Poliisin resurssit ja osaaminen ihmiskaupan vastaiseen työhön on varmistettava.
Suomen Yrittäjät
Aicha Manai
Verkostopäällikkö
Mari Kokko
Kenttäjohtaja