Luonnos valtioneuvoston asetukseksi energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuosina 2023-2027

Työ- ja elinkeinoministeriö

VN/4987/2022

Suomen Yrittäjät kiittää mahdollisuudesta lausua aiheesta luonnos valtioneuvoston asetukseksi energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuosina 2023–2027.

Luonnoksen pykälässä 5§ esitetty vähimmäisinvestointikustannusten nosto 10 000 eurosta 50 000 euroon olisi haitallinen Suomen hiilineutraalius- ja hiilinegatiivisuustavoitteiden toteutumiselle. Investointirajan nosto estäisi suuren osan pk-yritysten aurinkovoimainvestoinneista. Aurinkosähköpaneeleille sopivien pinta-alojen rajallisuuden vuoksi 50 000 euron raja jää hankkeissa usein ylittymättä. Pienillä toimijoilla myös muut vähähiilisyyttä edistävät hankkeet jäävät usein kustannuksiltaan alle 50 000 euron.

Energiatuki on olennainen osa pienempien yritysten uusiutuvan energian tuotannon, energiatehokkuuden ja muiden vähähiilisyyttä edistävien hankkeiden lyhyen aikavälin kannattavuutta. Kaikenkokoisia toimijoita tulisi kannustaa osallistumaan energiajärjestelmän muuttamiseen vähähiiliseksi. Energiatuen vähimmäisinvestointikustannusten viisinkertaistamisen seurauksena valtava määrä energiatuen ja Suomen ilmastopolitiikan tavoitteita edistäviä investointi- ja selvityshankkeita jäisi toteuttamatta.

Vähimmäisinvestointikustannusten nostoa perustellaan energiatuen kohdistamisella yhä enemmän uuden teknologian hankkeille sekä pyrkimyksellä vähentää hakemusmenettelyyn liittyvää hallinnollista rasitetta. Viimeistään energiakriisi on osoittanut, että kaikki energiatehokkuutta ja energiaomavaraisuutta parantavat hankkeet ovat yhteiskunnallisesti tärkeitä. Tämä on totta siitä huolimatta, ovatko ne uutta teknologiaa. Energiatuen kohdistaminen yhä enemmän uuden teknologian hankkeille ei siis todennäköisesti ole ylipäätään tarkoituksenmukainen tavoite, mutta joka tapauksessa siihen ei tulisi pyrkiä ainakaan vähimmäisinvestointikustannuksia nostamalla.

Myös hakemusmenettelyn hallinnollisten rasitteiden helpottamiseksi on löydettävä ratkaisuja, jotka eivät sulje esimerkiksi pk-yritysten aurinkovoimainvestointeja energiatuen ulkopuolelle. Hakemusmenettelyn kehittäminen ja tehostaminen olisi hyödyllinen harjoitus, vaikka investointirajaa nostettaisiinkin. Pitkät käsittelyajatkin ovat energiatuen ja ilmastopolitiikan tavoitteiden kannalta parempi vaihtoehto kuin vähimmäisinvestointikustannusten moninkertaistaminen.

Suomen Yrittäjät toivoo, että luonnoksen 5 pykälässä ehdotettua vähimmäisinvestointikustannusten nostoa 10 000 eurosta 50 000 euroon harkitaan uudelleen edellä mainitut vaikutukset huomioon ottaen.

Energiatukea tulisi myöntää joustavasti ja mahdollisimman laajasti uusiutuvan energian tuotantoa, energiatehokkuuden tai energiajärjestelmän vähähiilisyyttä edistäville hankkeille. Tällöin asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista edistäisi tehokkaimmin Suomen hiilineutraalius- ja hiilinegatiivisuustavoitteita. Esimerkiksi yksityisten hoitokotien kaltaiset toimijat (päätoimiala hoitokodit ja palvelutalot) eivät tällä hetkellä saa energiatukea aurinkopaneelien asentamiseen. Tällaiset investoinnit edistäisivät uusiutuvan energian käyttöönottoa ja energiatehokkuutta sekä energiajärjestelmän muuttamista vähähiiliseksi. Suomen Yrittäjät esittää, että esimerkiksi 8 pykälän 2 momentin kohtaa 4 tarkasteltaisiin uudestaan edellä mainituista lähtökohdista.

On erittäin kannatettavaa, että esimerkiksi erilaiset lämmön varastointihankkeet ja järjestelmäintegraatiota edistävät hankkeet pyritään jatkossa huomioimaan paremmin tukisäännöstössä. Pykälän 5 kohta tuen myöntämisestä myös hukkalämmön hyödyntämistä edistäviin hankkeisiin on hyvä ja kannatettava lisäys. Asetus huomioi kattavasti EU:n valtiontukisääntelyn merkityksen energiatuen myöntämisen yleisille ehdoille.

Suomen Yrittäjät

Roope Ohlsbom
ekonomisti