Luotsaustyöryhmän loppuraportti

Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt kirjeellään 21.1.2009 Suomen Yrittäjät ry:ltä lausuntoa luotsaustyöryhmän loppuraportista. Suomen Yrittäjät ry lausuu asiasta seuraavan.

Ministeriön työryhmän tehtävät

Ministeriön työryhmän toimeksiannon mukaisena tehtävänä oli selvittää luotsaustoiminnan vaihtoehtoisia järjestämistapoja ja esittää selvitysten pohjalta ehdotus luotsaustoiminnan järjestämiseksi. Työryhmä on päätynyt ehdottamaan kolmea eri vaihtoehtoa toiminnan järjestämiseksi jatkossa: monopolin säilyttämistä, alueellista kilpailuttamista tai avointa kilpailua täydennettynä alueellisella kilpailuttamisella.

Suomen Yrittäjät katsoo, että luotsauksen järjestämisvaihtoehtoja on ollut tarpeellista selvittää. Kuten työryhmän raportistakin ilmenee, Suomen ulkomaankaupasta noin 80 % ja vientikuljetuksista jopa 90 % toteutetaan meriteitse. Jo näiden tilastolukujen perustella on selvää, että luotsaustoiminnan järjestämisellä on tärkeä merkitys maamme elinkeinoelämälle.

Työryhmän raportissa pääasiallinen näkökulma on toimialan sääntelyn näkökulma. Tämä on ymmärrettävää ottaen huomioon, että liikenne- ja viestintäministeriö vastaa niin lain ylimmästä täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta kuin Luotsausliikelaitoksen omistajaohjauksestakin. Työryhmän ehdotusten jatkovalmistelussa on kuitenkin tarpeen kiinnittää enemmän huomiota luotsauksen sääntelyn vaikutuksiin palveluita käyttävien yritysten näkökulmasta.

Toinen näkökulma, jota on vahvistettava jatkovalmistelussa, on elinkeinonharjoittamisen oikeuden näkökulma. Työryhmän raporttia laadittaessa on ilmeisesti pidetty itsestään selvänä, että liikenne- ja viestintäministeriön tulkinta Luotsausliikelaitoksen lakiin perustuvasta monopoliasemasta on pitävä. Asia ei kuitenkaan ole oikeudellisesti lainkaan selvä ottaen huomioon mm. syyttäjäviranomaisten ratkaisut, joiden mukaan luotsauslaki ei kiellä yksityistä luotsausta. Elinkeinonharjoittamisen vapaudesta säädetään perustuslain 18 §:ssä, ja kaikkiin elinkeinonharjoittamisen vapauden rajoituksiin on suhtauduttava kriittisesti.

EU-lainsäädännön suhde luotsaukseen

On hyvä, että työryhmän raportissa on referoitu keskeisiä EU:n kilpailuoikeudellisia säädöksiä ja periaatteita. Työryhmä toteaa perustellusti, että koska EU-tasolla ei ole onnistuttu luomaan luotsausta koskevaa yhteisön lainsäädäntöä, tulevat noudatettaviksi lähinnä EU:n perustamissopimuksen kilpailu- ja valtiontukisäännöt.

Raportissa viitataan nimenomaisesti EU:n perustamissopimuksen artiklaan 86, jonka tarkoituksena on estää jäsenvaltioita käyttämästä sääntelyvaltaansa omaan yritystoimintaansa tavalla, joka vääristää kilpailua. Varsinkin yksinoikeuden myöntäminen katsotaan raportin mukaan vakavaksi puuttumiseksi markkinoiden toimintaan. Lisäksi raportissa viitataan SGEI-palveluita (Services of General Economic Interest) koskevaan sääntelyyn ja valtion liikelaitosmallin osalta käynnissä olevaan selvitystyöhön.

Suomen Yrittäjien mielestä työryhmän olisi tullut arvioida, kuinka EU:n kilpailuoikeus vaikuttaa loppuraportissa esitettyjen vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuuteen. Työryhmän raportissa ei ole esitetty sellaisia perusteita, jotka oikeuttaisivat katsomaan, että luotsaustoiminnan monopolisoinnille on olemassa erittäin painavia perusteita. Päinvastoin, työryhmän teettämät selvitykset ja esittämät tilastot sekä kansainväliset vertailut osoittavat, ettei Luotsausliikelaitoksen monopoliasemalle ole kestäviä perusteita. Monopoliasema voi siksi tulla kyseeseen viimesijaisena vaihtoehtona ja silloinkin vain sillä edellytyksellä, että monopoliasemalle voidaan osoittaa objektiivisesti arvioitavissa olevat erittäin painavat perusteet.

Raportin nykytilan kuvaus ja kansainvälinen vertailu

Raporttiin sisältyy varsin laaja nykytilan kuvaus. Suurimmaksi osaksi kuvauksesta ei ole hyötyä arvioitaessa työryhmän esittämiä kolmea luotsauksen vaihtoehtoista järjestämismallia.

Olennaista kuvauksessa, on että tilastojen mukaan luotsinkäyttövelvollisista aluksista noin 60 % käyttää linjaluotsia tai aluksilla on erivapaus luotsinkäyttövelvollisuudesta. Siten Luotsausliikelaitoksen hoidettavaksi ohjautuu vain noin 40 % alusliikenteen luotsauksista.

Luotsausliikelaitoksen monopoliasema voisi olla perusteltu vain siinä tapauksessa, että nykyinen markkinatilanne olisi aiheuttanut olennaisia uhkia merenkulun turvallisuudelle tai palveluiden saatavuudelle. Raportissa kuitenkin esimerkiksi todetaan VTT:n tutkimukseen viitaten, että linjaluotsattujen, normaalisti luotsattujen, erivapaudella liikkuvien ja ilman luotsausvelvollisuutta liikkuvien alusten onnettomuusriskissä ei ole havaittu eroja. Myöskään luotsauksen riittävästä jatkuvuudesta poikkeusoloissa vain monopolivaihtoehdon kautta ei esitetä minkäänlaista näyttöä tai edes arviota.

Työryhmäraportin kansainvälinen vertailu on suppea ja pinnallinen. Raportissa todetaankin, että ainakin Tanskan ja Saksan malleja olisi syytä selvittää tarkemmin, jos luotsaus päätetään avata kilpailulle. Suomen Yrittäjät toteaa, että kansainvälistä vertailua on joka tapauksessa syvennettävä ja sen tavoitteena tulee olla myös sääntelyn markkinavaikutusten analysointi. Kansainvälinen vertailu ei saa rajoittua säädösjärjestelmän kuvailuun.

Esitetyt vaihtoehdot ja vaikutusten arviointi

Työryhmä on arvioinut, olisivatko kilpailun avaamisen hyödyt niin suuria, että kilpaillut luotsauksen järjestämismallit olisivat monopolia parempia. Työryhmä viittaa tilaamaansa konsulttiselvitykseen, jossa todetaan, ettei luotsauksen avaaminen kilpailulle olisi taloudellisten tunnuslukujen valossa olennaisesti tehokkaampaa kuin monopoli.

Laskelmien ongelmana on, että ne perustuvat Luotsausliikelaitoksen taloudesta johdettuihin kustannustietoihin. Näin ollen esimerkiksi mahdollisuus henkilöstön, kaluston ja kiinteistöjen tehokkaampaan käyttöön lienee jäänyt selvittämättä. Selvityksessä ei myöskään ole ilmeisesti selvitetty Tanskan tilannetta sen arvioimiseksi, kuinka kilpailu vaikuttaa palveluiden laatuun ja kustannustehokkuuteen.

Kuten lausunnon alussa totesimme, olennaisimmat luotsaustoiminnan järjestämisen vaikutukset kohdistuvat luotsauspalveluita käyttäviin yrityksiin. Yritystoiminnassa lähtökohtana ovat avoin kilpailu markkinoilla ja vapaus valita palvelutoimittaja tarkoituksenmukaisin ehdoin.

Suomen Yrittäjät pitääkin lähtökohtana jatkovalmistelulle luotsauspalveluiden kilpailun avaamista mahdollisimman laajasti. Sen vuoksi pidämme tässä vaiheessa parhaana vaihtoehtona avointa kilpailua täydennettynä alueellisella kilpailuttamisella. Katsomme, että jatkovalmisteluun pitää ryhtyä pikaisesti. Jatkovalmistelun yhteydessä voidaan pilotoida erilaisia palveluiden järjestämismalleja, jotta kilpailun avaaminen tapahtuu mahdollisimman hallitusti.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Jussi Järventaus

toimitusjohtaja

Antti Neimala

johtaja