Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskeva hallituksen esitys

Eduskunta

Maa- ja metsätalousvaliokunta

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevasta hallituksen esityksestä (HE 132/2015 vp). Suomen Yrittäjät esittää lausuntonaan asiasta seuraavaa.

1. Tausta

Olemme antaneet maa- ja metsätalousministeriölle useita lausuntoja asian varhaisemmissa valmisteluvaiheissa. Toteamme, että aluejärjestöistämme Lapin Yrittäjät on osallistunut aktiivisesti asian valmisteluun, sillä lakiuudistuksella on erityisen suuri merkitys pohjoisimman Suomen yrityksille ja yrittäjille.
Yleisesti ottaen katsomme, että esitys on kehittynyt oikeaan suuntaan valmistelun kuluessa. Kilpailuneutraliteetin turvaamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota ja on pyritty luomaan riittävät käytännölliset keinot kilpailuneutraliteettivaatimusten käytännön toteuttamiseksi.

Esityksen ongelmana on edelleen jonkinasteinen sekavuus niin Metsähallituksen liiketoiminnan organisoinnin kuin sen hallinnon järjestelyjenkin osalta. Malli, jossa liikelaitos toimii pääasiassa holding-tyyppisesti ja voi kuitenkin ilmeisesti harjoittaa liiketoimintaa jossakin määrin myös suoraan, on vaikeaselkoinen. Myös liikelaitoksen ohjaus on edelleen monimutkainen järjestelmä, jolla voi olla koko organisaation asiakaspalvelukykyä jähmettävä vaikutus.

2. Onko uudelleenorganisointi tarpeen?

Suomen Yrittäjät toteaa, että ehdotuksen perusteena oleva tavoite eli kilpailuneutraliteetin varmistaminen on välttämätön ja kannatettava. EU:n valtiontukisäännöksiin pohjautuvat komission päätökset niin valtion omistaman Destian kuin Helsingin kaupungin omistaman Palmiankin tapauksessa ovat osoittaneet kansallisen lainsäädäntömme muutosten välttämättömyyden.

Suomen Yrittäjät korostaa, että EU-valtiontukisääntelyn ja komission päätösten tavoitteena on kilpailuneutraliteetin turvaaminen. Tavoitteen toteuttaminen edellyttää komission päätösten mukaisesti liikelaitosmuodosta luopumista silloin, kun kyse on taloudellisesta toiminnasta markkinoilla kilpailutilanteessa. Muuten konkurssisuojaelementti johtaa väistämättä siihen, että epäneutraalius säilyy.

Tämä kaikkein keskeisin kysymys on katettu esityksen perusteluissa kohtuullisen hyvin. On selvää, että metsätalouden harjoittaminen muussa kuin yhtiömuodossa ei olisi voinut jatkua.

Esityksessä on pyritty löytämään tasapaino Metsähallituksen nykyisten tehtävien säilyttämisen ja välttämättömän organisaatiomuutoksen välillä. Valmistelun kuluessa tasapaino on parantunut. Silti esityksessä on vielä eräitä ristiriitaisuuksia, mitä tulee liiketoiminnan ja muiden tehtävien väliseen suhteeseen. Kommentoimme näitä kysymyksiä seuraavaksi erikseen.

3. Liikelaitoksen tehtävät

Liikelaitoksen liiketoiminnan toimialaa ehdotetaan säänneltäväksi hallituksen esityksen 3 pykälässä. Toiminta koostuisi valtion maa- ja vesiomaisuuden taloudellisesta hyödyntämisestä ja maa- ja vesiomaisuuden hallintaan liittyvää liiketoimintaa harjoittavien tytär- ja osakkuusyhtiöiden osakkeiden hallinnoimisesta.

Pykälässä esitetään todettavaksi yksiselitteisesti, että metsätaloutta harjoitettaisiin muodostettavassa osakeyhtiössä. Pykälän perusteluista ilmenee, että ”markkinaehtoista liiketoimintaa” metsähallitus harjoittaisi vain tytäryhtiöidensä kautta.

Katsomme yllä mainitun perustelujen kohdan erittäin tarpeelliseksi ja esitämme harkittavaksi sen lisäämistä lakitekstiin kilpailuneutraliteettinäkökohtien kirkastamiseksi. Pidämme joka tapauksessa tarpeellisena selventää, mitä esityksessä tarkoitetaan ”markkinaehtoisella” liiketoiminnalla suhteessa ei-markkinaehtoiseen liiketoimintaan.

4. Metsätalousyhtiön toimintaan liittyvä yksinoikeus

Olemme esittäneet koko valmistelun ajan, että lakiin perustuvan yksinoikeuden antaminen Metsähallituksen omistamalle osakeyhtiölle metsätalouden harjoittamiseksi on ylimitoitettu toimenpide.

Katsomme kuitenkin, että ehdotetun mallin kilpailuneutraliteettivaikutuksiin on valmistelun edetessä kiinnitetty asianmukaisesti enemmän huomiota. Uuden yhtiön toimintaa onkin arvioitava huolellisesti kilpailun toimivuuden näkökulmasta. Tässä kilpailuviranomaisella on tärkeä rooli, ja sen resurssien riittävyydestä on huolehdittava.

5. Julkisten hankintojen lainsäädännön soveltaminen Metsähallitukseen

Metsähallitusta koskevan lakiluonnoksen 4 pykälän 3 momentin mukaan metsähallitus ja sen tytäryritys ovat julkisten hankintojen sääntelyn näkökulmasta sidosyksikköjä keskenään ja voivat tehdä palveluostoja toisiltaan vailla velvollisuutta kilpailuttaa tällaisia ostoja. Samansisältöinen säännös koskisi vastaavasti metsätalousyhtiötä (luonnoksen 6 §).

Pykälän perusteluissa todetaan, että hankintayksikön ja sidosyksikön välisiä sopimuksia ei katsota hankintasopimuksiksi, jotka tulisi kilpailuttaa. Edelleen todetaan, että metsätaloutta harjoittava tytäryhteisö tuottaisi palveluita vain konsernin sisällä. Huomautammekin, että hankintadirektiivien sidosyksikköhankintojen sääntelyssä lähdetään siitä, että suoraostomahdollisuus koskee vain tilanteita, joissa sidosyksiköt eivät mene merkittävissä määrin markkinoille. Sen sijaan mahdollisuutta määrätä kategorisesti, että sidosyksikköhankinnat jäävät aina kilpailutusvelvoitteen ulkopuolelle, eivät direktiivin säännökset nähdäksemme tarjoa.

6. Lopuksi

Lopuksi viittaamme siihen, että aluejärjestömme Lapin Yrittäjät on katsonut aiemmissa lausunnoissaan, että valmisteltavilla muutoksilla voi olla kielteisiä vaikutuksia eri elinkeinojen harjoittamisedellytyksiin ja että näitä vaikutuksia ei ole arvioitu riittävän avoimesti ja huolellisesti. Pidämme esitettyjä näkökohtia painavina ottaen huomioon Metsähallituksen toiminnasta seuraavat laajat aluetaloudelliset vaikutukset erityisesti Pohjois-Suomessa. Hallituksen esitykseen sisältyvät yritysvaikutusarvio ja aluetaloudellisten vaikutusten arvio ovat edelleen kovin suppeita.

Suomen Yrittäjät

Antti Neimala
varatoimitusjohtaja