Paikallisella sopimisella lisää joustoja, tessejä unohtamatta

Paikallisen sopimisen mallissa yritykset ja työntekijät voisivat sopia palkoista, työajoista ja työehdoista työpaikoilla, työehtosopimusten kuitenkin turvatessa palkat ja työn tekemisen ehdot viime kädessä, jos paikallinen neuvotteleminen ei tuottaisi tulosta. Suomen Yrittäjien ehdottamassa mallissa paikallinen sopiminen otettaisiin käyttöön niin työnantajaliittojen ulkopuolisissa kuin työnantajaliittoihin kuuluvissa yrityksissä.

Paikallisen sopimisen lisäämistä tarvitaan, jotta yritykset voivat sopeutua suhdanteiden vaihteluihin ja menestymisen varmistamiseksi yritysten tulee voida reagoida muutoksiin tarpeeksi nopeasti. Yrityksen reagointi- ja ennakointivalmiuden nostamiseksi SY näkee yritystason työehdoista sopimisen ehdottoman tärkeänä. Yritystason nykyistä laajemmalla sopimisella yrittäjä ja työntekijät voisivat yhdessä varmistaa työn säilymisen paremmin esimerkiksi tilanteissa, joissa koko yrityksen ja sen työpaikkojen turvaaminen on vaakalaudalla. SY:n mukaan paikallisen sopimisen lisääminen vaatii toteutuakseen todennäköisesti tulospalkkauksen lisäämistä. Joustavan tulospalkkauksen tulisi venyä molempiin suuntiin; yrityksen tuloksen parantuminen näkyisi työntekijöiden palkkapussien suurenemisena, kun taas vastaavasti yrityksen keskimääräistä huonompi menestys johtaisi ansioiden pienentymiseen.

Sopimustasapaino tärkeää

SY:n paikallisen sopimisen mallia on kutsuttu joustoturva-tessiksi, viitaten (yleissitovien) työehtosopimusten muuttamiseen ns. tahdonvaltaisiksi, mikä toisi sitä tarvittavaa joustavuutta yrityksiin ja toisaalta tessit olisivat edelleen voimassa turvaten palkat ja työehdot työpaikoilla, jos paikallinen sopiminen ei tuottaisi molempia osapuolia tyydyttävää tulosta. Juuri tessien tahdonvaltaisuuden vuoksi paikallisen sopimisen lisääminen olisi työntekijöille positiivinen mahdollisuus SY:n johtajan Rauno Vanhasen mukaan.
– Elleivät työntekijät koe todellista tarvetta uusiin ja heidän itsensä sopimiin käytäntöihin, työnteko jatkuu entiseen tapaan työehtosopimusten puitteissa, Vanhanen tarkentaa.

Jotta työntekijöillä olisi tasavertaiset valmiudet neuvotella yrityksen johdon kanssa palkasta ja muista työpaikan käytännöistä, heillä on oltava riittävät tiedot yrityksen asioista. Tämä saattaa edellyttää Vanhasen mukaan, että lainsäädännöllä asetetaan tiettyjä puitteita paikalliselle sopimiselle sopimustasapainon turvaamiseksi.

Suurimmassa osassa pienyrityksiä ei ole luottamushenkilöitä

Paikallisen sopimisen mallia ei voida Suomen Yrittäjien mielestä rakentaa pelkästään sen varaan, että työntekijäpuolta olisi edustamassa luottamusmies tai luottamusvaltuutettu, sillä suurimmassa osassa pieniä yrityksiä ei ole luottamushenkilöä, Rauno Vanhanen kertoo. Luottamusmies tai vastaava henkilöstön edustaja löytyy lähes kolmelta neljästä (71 %) työpaikasta SAK:n järjestötutkimuksen (v. 2005) mukaan. Alle kuuden työntekijän työpaikoilla luottamushenkilö oli tutkimuksen mukaan kuitenkin vain 37 prosentissa yrityksistä. Muualla kuin SAK-laisessa palkansaajakentässä luottamushenkilöitä on todennäköisesti vielä huomattavasti harvemmassa, Vanhanen arvioi. Hänen mielestään yritystason sopimisen toteuttaminen voisi lähteä nykykäytännöistä, niin että pienissä yrityksissä kaikki yrityksen työntekijät olisivat yhtä aikaa paikalla, kun palkoista ja työehdoista sovitaan työnantajan kanssa. Vanhanen uskoo, että pienissä yrityksissä työntekijät haluavat olla itse pöydässä sopimassa työn tekemisen ehdoista, eivätkä sen vuoksi monissa yrityksissä ole valinneet keskuudestaan luottamusvaltuutettua. Tällainen ”porukalla sopiminen” pitää lainsäädännölläkin yleisesti sallia yhdeksi paikallisen sopimisen hyväksyttäväksi tavaksi.

Jos valta lisääntyy, vastuiden tulee kasvaa

Työntekijäliitot ovat viime viikkoina painottaneet luottamusmiesten aseman parantamista tiedonsaantioikeutta lisäämällä, osoittamalla heille enemmän aikaa tehtäviensä hoitamiseen ja maksamalla parempaa korvausta luottamustehtävien hoitamisesta. Työntekijäpuoli parantaisi myös luottamusmiesten työsuhdeturvaa vastauksena paikallisen sopimisen mahdolliselle lisäämiselle. Vanhasen mielestä luottamusmiesten ja luottamusvaltuutetun tiedonsaanti ja asema on jo muutoinkin nyt korkealla tasolla ajatellen tämän valmiuksia paikalliseen sopimiseen.
– Luottamusmiehen aseman vahvistaminen tarkoittaa myös tämän vallan lisäämistä yrityksessä. Jos luottamusmiehen valtaa kasvatetaan, pitää alkaa miettiä myös muun kuin ”poliittisen” vastuun asettamista luottamusmiehelle.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) johtaja Jaakko Kiander arvosteli hiljattain Helsingin Sanomissa paikallisen sopimisen mallia sanomalla sen heikentävän ay-liikettä siirtämällä sopimisen työpaikoille ja hänen mukaansa tämä johtaisi heikoimmassa asemassa olevien palkkojen pienenemiseen. Rauno Vanhanen on eri mieltä.
– Mielestäni uudistus lisäisi ay-liikkeen tarvetta, se asettaisi palkansaajajärjestöille uudenlaisia tehtäviä. Vaikka työehtosopimusten tekemiseen liittyvä ay-liikkeen vaikutusvalta jossain määrin paikallisen sopimisen lisääntyminen myötä kaventuisi, ay-liikkeen asiantuntemusta tarvittaisiin varmasti entistä enemmän yritystasolla.
Mitä tulee palkkatasoon, niin SY ehdottaa palkanmuodostumista sidottavaksi enemmän yrityksen tulokseen. Vanhasen mukaan palkkatason määräisivät ne tulospalkkauksen pelisäännöt, jotka määritettäisiin yrityksissä työntekijöiden ja työnantajan yhteisymmärryksessä.

OnLine uutiset
toimitus@suomen.yrittajat.fi
Puhelin (09) 2292 2846, Riikka Kovala