Perheyritysmääritelmä

Perheyritysten liitto ry

Suomen Yrittäjät lausuu asiasta seuraavaa:

LÄHTÖKOHDAT

Euroopan perheyritysjärjestöjen edunvalvontajärjestö GEEF on hyväksynyt 27.3.2008 perheyrityksen määritelmäksi seuraavan:

”Yritys, minkä kokoinen tahansa, on perheyritys, jos

1. Äänivaltaenemmistö on yrityksen perustaneella/perustaneilla luonnollisilla henkilöllä/henkilöillä tai yrityksen osakekannan hankkineella luonnollisella henkilöllä/hankkineilla luonnollisilla henkilöillä tai heidän puolisoillaan, vanhemmillaan, lapsellaan tai lapsen rintaperillisillään.
2. Äänivaltaenemmistö voi olla välillistä tai välitöntä.
3. Vähintään yksi suvun tai perheen edustajista on mukana yrityksen toiminnasta, johdossa tai hallinnossa.
4. Listatut yhtiöt täyttävät perheyhtiömääritelmän, mikäli yrityksen perustajalla tai yrityksen (osakekannan) ostaneella henkilöllä tai heidän perheellään tai jälkeläisillään on 25 prosentin osuus yhtiön osakkeiden tuottamasta äänivallasta.”

Tarve määritellä perheyritys näyttäisi perustuvan ensinnäkin siihen, että tilastotiedon kerääminen perheyrityksistä on vaikeaa. Toiseksi perheyrityksen määritelmää tarvittaisiin lausuntopyynnön mukaan päätöksentekijöiden päätöksien tueksi ja vaikutusten arvioimiseksi.

Lausuntopyynnössä on todettu, että perheyritys voi olla avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö tai osakeyhtiö. Määritelmän ulkopuolelle on jätetty luonnollisen henkilön harjoittama elinkeinotoiminta. Tätä on perusteltu muun muassa sillä, että luonnollisen henkilön harjoittamassa elinkeinotoiminnassa ei synny yritysvarallisuutta, jota voitaisiin siirtää sukupolvelta toiselle. Käsityksemme mukaan mikään ei estä siirtämässä elinkeinotoimintaan sitoutunutta varallisuutta esimerkiksi lapsille. Elinkeinotoiminta voidaan myös ennen sen luovuttamista yhtiöittää, jolloin syntyy ns. yhden miehen osakeyhtiö ja määritelmän mukainen perheyritys. Määritelmässä omaksuttu erottelu on siten tehty juridis-teknisin perustein. Muilta osin lausuntopyynnön perheyrityksen määritelmään sisältyy kuitenkin useita juridisia ja käytännön ongelmia.

MÄÄRITELMÄN 1. KOHTA

Määritelmän kohdassa 1 edellytetään ensinnäkin, että äänivaltaenemmistö on yrityksen perustaneella/perustaneilla luonnollisilla henkilöllä/henkilöillä. Niinpä, kun kaksi toisilleen vierasta henkilöä perustaa avoimen yhtiön tai osakeyhtiön, on se määritelmän mukaan perheyritys. Tällöin äänivaltaenemmistö on aina yrityksen perustaneella/perustaneilla luonnollisella henkilöllä tai henkilöillä. Koska kyseessä ei tällöin kuitenkaan ole yleiskielessä ymmärretty perheyritys, on määritelmä tältä osin epäonnistunut ja harhaanjohtava.

Toisessa virkkeessä todetaan, että äänivaltaenemmistö voi olla myös yrityksen osakekannan hankkineella luonnollisella henkilöllä/hankkineilla luonnollisilla henkilöillä tai heidän puolisoillaan, vanhemmillaan, lapsellaan tai lapsen rintaperillisillään. Tämän kohdan mukaisesti yritys ei voi olla muu kuin osakeyhtiö ja sen kaikki osakkeet (eli osakekanta) on tullut hankkia. Saantona ei siten näyttäisi tulevan kysymykseen esimerkiksi perintö, testamentti tai ositus. Myöskään lahjoitus ei tarkoittane osakkeiden hankkimista.

Lisäksi kohta 1 on sisäisesti ristiriitainen, sillä yhtäältä edellytetään äänivaltaenemmistöä (1. virke), mutta toisaalta koko osakekannan (2. virke) hankkimista. Epäselväksi jää myös henkilöyhtiöiden asema perheyrityksenä silloin, kun henkilöyhtiön osuuksia luovutetaan eteenpäin. Määritelmän 1 kohta on siten sekava ja epälooginen.

MÄÄRITELMÄN 3. KOHTA

Tämän kohdan mukaan yritys on perheyritys, jos vähintään yksi suvun tai perheen edustajista on mukana yrityksen toiminnasta, johdossa tai hallinnossa. Epäselväksi jää, mitä kohdassa tarkoitetaan käsitteillä suku, perhe tai edustaja. Voiko suvun tai perheen edustaja olla esimerkiksi asianajaja, joka on yrityksen hallituksen tai vastaavan johtoelimen jäsen tai edustaa ”sukua” tai ”perhettä” yhtiökokouksessa? Selvää ei ole myöskään se, mitä yrityksen toiminnassa mukana oleminen tarkoittaa. Onko työsuhde yritykseen riittävä siihen, että on määritelmän mukaisesti yrityksen toiminnassa mukana. Ylipäätään juridisesti on ongelmallista puhua ”suvun tai perheen edustajasta”.

MÄÄRITELMÄN 4. KOHTA

Kohdassa puhutaan yllättäen perheyhtiöstä, vaikka muualla määritelmässä terminä on perheyritys. Määritelmän mukaan 25 prosentin osuus yhtiön osakkeiden tuottamasta äänivallasta tulee olla yrityksen perustajalla tai yrityksen (osakekannan) ostaneella henkilöllä tai heidän perheellään tai jälkeläisillään. Tämän kohdan mukaisesti siis koko yrityksen osakekanta on tullut ostaa eikä mikään muu saanto tule kysymykseen. Lisäksi ongelmana on jälleen perheen määritelmä.

LOPUKSI

Suomessa yritykset on säännönmukaisesti jaoteltu työntekijämäärän mukaisesti mikroyrityksiin (alle 10 työntekijää), pieniin yrityksiin (10-49 työntekijää), keskisuuriin yrityksiin (50-249 työntekijää) ja suuriin yrityksiin (250- työntekijää). Perheyritys voi käytännössä olla niin mikroyritys kuin pörssiyrityskin. On siten vaikea nähdä, että määritelmää voitaisiin hyödyntää siten, että lainsäädännössä esimerkiksi myönnettäisiin perheyrityksille poikkeuksia tai vapautuksia velvoitteista, joita muiden yritysten tulisi noudattaa. Sinänsä tilastoinnin kehittäminen siihen suuntaan, että perheyrittäjyys ilmiönä voidaan nykyistä paremmin havaita, on kannatettavaa. Tällöin perheyrityksen määritelmän tulee kuitenkin olla yksiselitteinen ja selkeä.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Janne Makkula
lainopillinen asiamies