Selvityshenkilöiden esitykset palvelusetelin käytön tehostamiseksi kunnan kotipalveluissa (Työryhmämuistioita 2002:10 STM)

Sosiaali- ja terveysministeriö

Suomen Yrittäjät esittää lausuntonaan asiakohdassa mainituista selvityshenkilöiden esityksistä seuraavan:

Yleistä:

Suomen Yrittäjät pitää erinomaisena sitä, että sosiaali- ja terveysministeriö on toiminut aktiivisesti sosiaalipalveluiden rakenteiden uudistamiseksi, mistä nyt lausunnolla oleva selvitysmiesraportti on konkreettinen osoitus. Sosiaalipalveluiden tulevaisuus on monien haasteiden edessä muun muassa julkisen sektorin työvoiman voimakkaan eläkkeelle siirtymisen ja vanhenevan väestön palvelutarpeiden kasvun johdosta. Jotta hyvinvointipalveluiden laatu kehittyisi suotuisasti ja kustannukset pysyisivät hallinnassa, tarvitaan myös uusia markkinaehtoisia palveluiden tuottamistapoja. Palvelusetelit voivat olla osa dynaamista palvelujärjestelmää, jossa asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia hyödyntämällä pyritään korkealaatuisiin ja kustannustehokkaasti tuotettuihin palveluihin.

Palvelusetelijärjestelmän peruslinja

Selvitysmiesten ehdotusten peruslinja on oikeansuuntainen. Olennainen kysymys liittyy kunnan oman palvelutuotannon asemaan palvelusetelijärjestelmässä. Suomen Yrittäjät katsoo selvitysmiesten näkemykseen yhtyen, että palvelusetelijärjestelmässä kaikkien palvelutuottajien pitää olla tasavertaisessa asemassa keskenään ja asiakkaan valinnanoikeus on toteutettava mahdollisimman aitona.

Palvelusetelijärjestelmä avaisi jo sellaisenaan markkinoita ja tehostaisi asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia. Jos kuitenkin kunnan omat palvelut olisivat järjestelmän ulkopuolella, kaikkia hyötyjä ei voitaisi saavuttaa. Kunnat voisivat käyttää ulkopuolisia palveluita vain täydentääkseen satunnaisesti omaa kapasiteettiaan, mikä olisi omiaan johtamaan siihen, että palveluiden tarjonta ei pääsisi kehittymään toivottavalla tavalla.
Kunnan omien palveluiden asettaminen tasavertaiseen asemaan muiden tuottajien kanssa merkitsisi muun muassa sitä, että kuntien pitäisi tuotteistaa ja hinnoitella omat palvelunsa samalla tavalla kuin muut tuottajat tekevät. Palveluiden tuottaminen ja tilaaminen olisi siten selkeästi erotettava toisistaan. Tällainen kehitys on toivottavaa laajemminkin, joten palvelusetelijärjestelmän käyttöönotolla voitaisiin edistää kuntien siirtymistä palveluiden hallinnollisesta ohjaamisesta tilaaja-tuottaja -mallin käyttämiseen. Asian järjestäminen riittävän selkeästi edellyttäisi velvoittavien säännösten luomista niitä tilanteita silmällä pitäen, joissa kuntien palvelutuotanto kilpailee ulkopuolisten tuottajien kanssa. Kysymys on yleinen, eikä koske yksinomaan sosiaalipalveluita, joten niitä varten ei ole tarkoituksenmukaista luoda omia säännöksiä. Korostamme kuitenkin tässä yhteydessä asian tärkeyttä markkinoiden kehityksen kannalta.

Selvitysmiehet eivät siis ehdota kuntien velvoittamista asettamaan omat palvelunsa samaan asemaan muiden tuottajien kanssa taikka ottamaan tilaaja-tuottaja -mallia käyttöön osana palvelusetelijärjestelmää. Tässä suhteessa järjestelmän rakenne ja käytännön toteutus olisivat siis kunkin kunnan oman harkinnan varassa.

Suomen Yrittäjät katsoo, että jatkovalmistelussa olisi harkittava toimenpiteitä, jotka merkitsisivät kuntien yleistä velvoittamista eri tuottajien neutraaliin kohteluun, jos palvelusetelijärjestelmä otetaan käyttöön. On huomattava, että kunnat voisivat joka tapauksessa vapaasti päättää, ottavatko ne järjestelmän käyttöön vai eivät.

Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan selvitysmiesten raportin peruslinjaukset tarjoavat hyvän pohjan esitysten jatkovalmistelulle. Jatkovalmisteluun tulee ryhtyä heti lausuntokierroksen päätyttyä. Järjestelmän tarkemmat yksityiskohdat voidaan määritellä tarkoituksenmukaisimmin virkamiestyönä eri osapuolia kuullen. Katsomme, että esitykset ovat riittävän selkeitä erillisen jatkovalmistelun pohjaksi, eikä tässä vaiheessa ole syytä kytkeä ehdotusten jatkovalmistelua yleisempään pohdintaan palvelusetelijärjestelmän kehittämisestä. Kotihoidon palvelusetelijärjestelmän kokemuksia voidaan toki jatkossa hyödyntää muillakin sosiaalipalveluiden sektoreilla.

Järjestelmän piiriin kuuluvat palvelut

Selvitysmiehet ovat pyrkineet toimeksiantonsa rajoissa siihen, että järjestelmän piiriin kuuluvat palvelut määriteltäisiin mahdollisimman joustavasti.

Suomen Yrittäjät toteaa, että selvitysmiesten ehdotukset ovat tarkoituksenmukaisia näiltäkin osin. Erityisesti olisi vältettävä määritelmiä, jotka ovat niin ahtaita, että järjestelmän tarkoituksenmukainen toteuttaminen vaarantuu. Toisaalta tämän järjestelmän kautta ei tule rahoittaa palveluita, joiden pääasiallinen tarkoitus liittyy muuhun kuin laissa määriteltyihin kotipalveluihin.

Palvelun tuottajien auktorisointi

Selvitysmiehet ehdottavat piilevän arvonlisäveron palautuksiin liittyvillä perusteilla, että palvelun tuottajat auktorisoisi kunta eikä esimerkiksi lääninhallitus. Selvitysmiehet toteavat kuitenkin raportissaan, että asetelma on ongelmallinen kilpailupoliittisesti. Kilpailuvirasto on raportin mukaan useassa yhteydessä pitänyt tärkeänä, että lupa- ja valvontaviranomainen ei itse kilpaile tällaisen menettelyn kohteena olevan tuottajan kanssa. Sen vuoksi selvitysmiehet korostavat, että varsinainen kotipalvelun tuottaminen tulisi pitää erillään auktorisointiin liittyvästä viranomaistoiminnasta.

Suomen Yrittäjät katsoo, että auktorisointitehtävän antaminen kunnille edellyttää sen varmistamista, että toiminnot on asianmukaisesti eriytetty. Asia liittyy kiinteästi myös edellä käsiteltyyn kysymykseen siitä, mikä velvollisuus kunnalla on asettaa oma tuotantonsa samaan asemaan muiden tuottajien kanssa. Ellei tilaaja-, tuottaja-, ja viranomaisfunktioita pidetä toisistaan erillään, järjestelmää vaivaa alusta lähtien heikko läpinäkyvyys.

Palvelusetelin arvon määritys

Selvitysmiehet esittävät palvelusetelin arvon määrittelyperusteiden antamista valtakunnan tasoisina.

Suomen Yrittäjät pitää ehdotusta tarkoituksenmukaisena ja parempana ratkaisuna kuin arvon määrittelyn jäämistä vapaasti kunkin kunnan omaan harkintaan. Kunnilla olisi kuitenkin mahdollisuus lisätä setelin arvoa omilla päätöksillään.

Asiakkaan omavastuuosuus ja palvelujen hinnoittelu

Selvitysmiehet ehdottavat, että tuottajat voisivat hinnoitella palvelut vapaasti. Tällöin asiakkaan omavastuuosuus vaihtelisi valitun tuottajan mukaan.

Suomen Yrittäjät katsoo, että esitys vapaasta hinnoittelusta on perusteltu. Hinnalla on keskeinen merkitys osana markkinamekanismien toimintaa.

Piilevän arvonlisäveron palautus palvelusetelijärjestelmässä

Selvitysmiehet ehdottavat, että piilevän arvonlisäveron palautus ohjattaisiin palvelutuottajille Suomen Kuntaliiton ohjeistuksella. Ohjeistusta tai säännöksiä tarvittaisiin selvitysmiesten mukaan siksi, että palvelusetelijärjestelmässä palveluiden tilaajina olisivat palveluiden käytättäjät eivätkä kunnat.

Suomen Yrittäjät katsoo, että kysymys on ratkaistava niin, että yksityisten palvelutuottajien tasavertainen asema suhteessa muihin tuottajiin turvataan näiltäkin osin. Ellei Suomen Kuntaliitto anna asiaa koskevia ohjeita tai ellei ohjeistus osoittaudu riittävän tehokkaaksi keinoksi, arvonlisäverolakia on muutettava.

Markkinoiden kehittyminen

Selvitysmiesten raportissa todetaan, että markkinoiden tulisi olla riittävän suuret ja toimijoita tulisi olla lukuisia, jotta asiakkaiden vallintavaihtoehdot toteutuisivat käytännössä. Selvitysmiesten havainnot ja johtopäätökset perustuvat näiltä osin Ruotsissa saaduista käytännön kokemuksista.

Suomen Yrittäjät toteaa, että erikokoiset kunnat ovat erilaisessa asemassa palveluiden järjestämisvaihtoehtojen suhteen. Toimivien markkinoiden syntyminen edellyttää riittävästi sekä kysyntää että tarjontaa. Suuremmilla kunnilla on edellytyksiä luoda markkinoita itsenäisestikin, kun taas pienimpien kuntien tulisi tehdä yhteistyötä palveluiden järjestämiseksi. Tällaista yhteistyötä onkin jo virinnyt seututasolla sosiaali- ja terveyspalveluissa. Jos kunnat tekevät palveluiden järjestämisessä kiinteätä yhteistyötä, yksittäisten kuntien markkinoiden kapeus ei ole este palvelurakenteiden kehittämiselle markkinaehtoiseen suuntaan.

Suomen Yrittäjät korostaa vielä, että kansainväliset kokemukset erityisesti Ruotsissa käytössä olevista palvelusetelijärjestelmistä ovat rohkaisevia ja osoittavat, että markkinamekanismeja voidaan hyödyntää asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia. Kuntien pitkäjänteinen työ palveluiden kehittämiseksi tuottaa hyviä tuloksia. Esimerkiksi käy selvitysmiesten raportissa kuvattu Nackan kunnan tilanne. Palvelusetelijärjestelmä on ollut käytössä kymmenen vuotta, jona aikana yksityisten tuottajien lukumäärä on moninkertaistunut ja kunnan ulkopuolisten tuottajien osuus kotipalveluista on noussut parista prosentista 40 %:iin. On aivan selvää, että yksityisten tuottajien osuus palveluista ei olisi kasvanut näin voimakkaasti, elleivät asiakkaat kokisi palveluita korkealaatuisiksi ja kohtuuhintaisiksi. Onhan asiakkailla oikeus valita palvelun tuottaja.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Antti Neimala
johtaja