SOTE yrittäjyyden, kilpailupolitiikan ja julkisten hankintojen näkökulmasta

Eduskunnan talousvaliokunta

Eduskunnan talousvaliokunta on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä asiantuntijalausuntoa laista sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeista.

Suomen Yrittäjien mielestä hallituksen esityksessä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi on markkinoiden toimivuuden ja palvelutuotannon kehittymisen näkökulmasta puutteita.

Toivomme, että eduskunta muuttaa annettua lakiesitystä siten, että toimintaympäristöstä muodostuu yrittäjyyden, kilpailupolitiikan ja julkisten hankintojen näkökulmasta merkittävästi parempi.

Yrittäjyys

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki vaikuttaa ratkaisevasti
yrittäjyyden edellytyksiin toimialalla. Esitetyssä muodossaan laki sinänsä edelleen mahdollistaa sen, että tuottamisvastuualueet ostavat palveluja yksityiseltä sektorilta. Ostopalvelujen periaatteista päättää kuitenkin
sote-alue järjestämispäätöksessään.

Verrattuna nykytilaan ostopalvelujen käyttö siis monimutkaistuu ja etääntyy pk-yrittäjistä merkittävästi. Voidaan kysyä, miten hyvin isot sote-alueet osaavat, haluavat tai pystyvät huomioimaan pk-yritykset ja niiden merkityksen lähipalveluihin sekä kuntien elinvoimaan linjatessaan ostopalvelujen periaatteita. Oleellista on, että yhteys paikalliseen elinkeinopolitiikkaan on vaarassa hävitä.

Epävarmuus toimintaedellytyksistä näkyy jo nyt toimialalla. Toimialalla tehdään yrityskauppoja ennätysmäistä tahtia. Tuottajakentältä saamamme palautteen mukaan suurin syy on pelko siitä, että pk-yritys ei pärjää, kun sote-uudistus painottaa suuruutta ja keskittämistä.

Sote-alan yrityksillä on myös merkittävä työllisyysvaikutus. Suomessa on yli 4 000 sosiaalipalveluyritystä, joissa on lähes 30 000 työntekijää. Jopa 99 % yrityksistä on pk-yrityksiä. Terveyspalvelualan yrityksiä Suomessa yli 16 000 ja niissä yli 30 000 työntekijää. Merkittävä osa toimijoista paikallisia ”perhelääkäreitä” ja lääkäriasemia.

Näiden työpaikkojen katoamisella olisi merkittävä vaikutus kuntien elinvoimaisuuteen.

Kilpailupolitiikka

Keskeisin ongelma on, että esitetyssä muodossaan laki mahdollistaa sosiaali- ja terveyspalvelualalle jopa julkisen monopolin, jonka rinnalle jää vain muutama suuri, hallitsevaan markkina-asemaan pyrkivä toimija ja joka kuihduttaa toimialan kotimaisen pk-yrittäjyyden. Tällaisen rakenteen muodostuminen ei ole kansalaisten, yritysten tai yhteiskunnan etu.

Lakiesitys luottaa kansalliseen ohjaukseen ja nelivuotiskausittain tehtävän järjestämispäätöksen suunnitteluvoimaan. Mielestämme oletus, että keskitetysti ohjattu suunnittelu johtaisi saatavuuden paranemiseen sekä asiakaslähtöiseen ja kustannustehokkaaseen tuotantoon, on aikaan sopimaton.

Tarjonnan lisääntyminen, asiakaslähtöisyys, hyvä laatu ja kustannustehokkuus voidaan saavuttaa vain terveen kilpailun kautta.

Erittäin myönteiset kokemukset palvelusetelistä ovat osoittaneet palvelusetelijärjestelmän toimivuuden. Palveluseteli ei ole hankinta, vaan kaikki laatukriteerit täyttävät tuottajat voidaan hyväksyä palvelusetelituottajiksi. Palvelusetelijärjestelmä lisää tervettä kilpailua, synnyttää uutta yrittäjyyttä ja innovaatioita sekä kustannustehokkuutta.

Palvelusetelillä luodaan myös kuluttajien etujen mukaiset toimiviat
markkinat. Järjestämislaissa tulisi luoda kansalaisille oikeus saada sote-palveluja palvelusetelillä.

Julkiset hankinnat

Käytäntö on osoittanut, että kun hankintayksikön koko kasvaa, tyypillisesti myös hankintojen koko kasvaa. Tämä kehitys suosii isompia yrityksiä. Vastaavasti pk-yritysten mahdollisuudet menestyä julkisissa hankinnoissa heikkenee. Tämä kehitys voidaan estää sote- ja muissakin hankinnoissa hankintalainsäädännön kautta. EU:n hankintadirektiivin tuoma velvoite jakaa hankinnat osiin tulee soveltaa kansallisessa hankintalainsäädännössä niin, että pk-yritysten mahdollisuudet osallistua julkisiin tarjouskilpailuihin myös sote-alalla varmistetaan.

Lisäksi arviomme mukaan sote-järjestämislakiesityksen 16 § kohta 2 on ristiriidassa EU:n hankintadirektiivin ja kansallisen hankintalainsäädännön kanssa. Ehdotuksen selvänä tavoitteena vaikuttaa olevan julkisten hankintojen lainsäädännön soveltamisen välttäminen harjoitettaessa julkisen sektorin eri organisaatioiden välistä yhteistyötä sote-järjestämislain puitteissa. Tällainen tavoite on ristiriidassa EU:n hankintadirektiivien ja kansallisen hankintalainsäädännön tavoitteiden kanssa.

Hankintadirektiivissä on omaksuttu ratkaisu, jonka perusteella sote-palvelut tulevat entistä selvemmin hankintasääntelyn piiriin. Samalla jäsenmaat saavat kuitenkin määrittää tarkemmat kansalliset menettelysäännöt verrattain vapaasti. Suomen kannalta paras ja EU-oikeuden mukainen ratkaisu olisi kilpailutusvelvoitteen säätäminen sote-järjestämislain sisällä mahdollisimman laajaksi.

Muutosehdotukset

Yllä mainittujen puutteiden korjaamiseksi esitämme, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin tehdään vähintäänkin seuraavat muutokset:

1) Lain tarkoitukseen lisätään edellytysten luominen monipuoliselle tuotantorakenteelle ja alan markkinoiden kehittymiselle koko maassa.

1 §
Lain tarkoitus
Tämän lain tarkoituksena on:
…

4) luoda edellytykset sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävälle ja yhdenvertaiselle saatavuudelle sekä monipuoliselle tuotantorakenteelle ja alan palvelumarkkinoiden kehittymiselle koko maassa;
…
Perustelut:
1 §. Lain tarkoitus.
…
Samalla palvelurakenteen tulee olla vaikuttava, monituottajamallia hyödyntävä siten, että käyttävissä olevilla voimavaroilla pystytään kantamaan vastuu erityislakien mukaisten palvelujen järjestämisestä.
…

2) Sote-aluiden vastuulle annetaan palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden lisäksi vastuu kustannustehokkaimman käytettävissä olevan tuotantotavan hyödyntämisestä.

3) Tuottamisalueille säädetään velvollisuus käyttää palveluseteliä.

Yleistä

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain jatkovalmistetussa on välttämätöntä korjata lakia niin, että

• Estetään monopolin syntyminen. Tämä onnistuu kirjaamalla monituottajamalli ja terveen kilpailun edistäminen lakiin.

• Turvataan lähipalvelut ja kuntien elinvoima sekä vahvistetaan valinnanvapautta.

• Kansalaisille voidaan luoda oikeus palveluseteliin ja sitä kautta valinnanvapaus lähipalveluihin säätämällä tuottamisvastuun saaville kuntayhtymille velvoite käyttää palveluseteliä.

• Yrittäjyyttä ja sote-yrittäjien mahdollisuutta osallistua palvelutuotantoon vahvistetaan avaamalla julkisen tuotannon kustannukset ja antamalla kaikille tuottajille samat pelisäännöt.

Vain terveellä kilpailulla ja avoimella vertailulla voidaan saavuttaa lain
tavoittelemia kustannussäästöjä.

Suomen Yrittäjät

Anssi Kujala
varatoimitusjohtaja