SoteDigi-yhtiötä koskevat säännökset maakunta- ja soteuudistuksessa

Sosiaali- ja terveysministeriö

Palveluvelvoite: Yksityisten yritystenkin on voitava ostaa SoteDigin ja Vimanan tuottamia palveluita

SoteDigi- ja Vimana-yhtiöiden valmistelutyössä keskeisenä evästyksenä on ollut varmistaa pk-yrityksille pääsy kansallisesti kehitettävien sosiaali- ja terveydenhuollon ict-ratkaisujen äärelle. Tämä palveluvelvoite on käsityksemme mukaan ajateltu toteutuvaksi niin, että SoteDigin kehitystyön tulokset myydään, tai muutoin siirretään Vimanalle. Vimana oy on maakuntien yhteisesti omistama palvelukeskus, jota niiden on pakko käyttää.

Vimanan asiakkaita ovat vain valtio ja maakunnat. Kunnilta ja yksityisiltä tahoilta on suljettu pois mahdollisuus olla yhtiöiden asiakkaana.

Tavat, joilla maakunnan pienet ja keskisuuret yritykset voisivat ylipäätään ostaa Vimanalta, ovat ensiksi joko, että Vimanan ulosmyynti pysyy niin vähäisenä, ettei Vimana menetä asemaansa hankintalain sidosyksikkönä. Toinen keino on, jos maakunta päättää velvoittaa tietyn järjestelmäratkaisun käyttöön. Tällöin pääsy sen piiriin varmistuu myös kyseisen maakunnan pk-yrityksille.

Suomen Yrittäjät vaatii, että palveluvelvoitteesta pienille yrityksille pidetään kiinni. Luonnosasiakirjojen perusteella pk-yritysten mahdollisuus toimia sote-markkinoilla yhteisiä ICT-ratkaisuja hyödyntäen ei vaikuta toteutuvan.

Nykyiset palvelutarjoajamarkkinat ovat oligopolistiset, eivätkä pienet yritykset ole heille houkutteleva asiakasryhmä. Olemme huolissamme, toteutuuko jo linjattu pienten oikeus palveluihin nyt laaditulla esityksellä.

Huoltamme lisää se, että pienten yritysten palveluvelvoitteen alaiset palvelut ovat yhä määrittämättä. Määritelmät pitää laatia, niiden pitää kattaa olennaisimmat palvelut, ja sisällön on oltava selvä ennen esityksen antamista eduskunnalle.

Palvelut ovat niin kriittinen osa koko uudistuksen toimivuutta, että niiden avaaminen pienille sote-yrityksille tulee tehdä, enintään kohtuullista korvausta vastaan. Olisi hyvä, että avaaminen toteutettaisiin muutoin kun hankintalain sidosyksikönulosmyyntirajoihin puuttumalla.

Käyttövelvoite ja sidosyksikköasema jättävät turhaan tilaa vastakkainasettelulle

Sekä SoteDigi että Vimana on rakennettu omistajiensa sidosyksiköksi. Rakennetta vieläpä vahvistetaan sillä, että maakunnille esitetään käyttövelvoitetta yhtiöihin.

Suomen Yrittäjät pitää sidosyksikkörakennetta tarkoituksenmukaisena korkeintaan silloin, kun yksiköllä on vain yksi omistaja. Useiden kymmenten omistajien sidosyksiköt vaikeuttavat niiden omistajaohjausta ja heikentävät omistajien määräysvaltaa niihin. Lisäksi koetuksella on markkinoiden toimivuus, sekä omistajien keskinäinen, että yleisön luottamus.

Yhteiset sidosyksiköt altistavat jatkuvalle keskustelulle, minkä verran sidosyksiköllä on muita asiakkaita, onko markkinapuute, ja oliko kilpailuttamatta jättäminen kulloinkin laillista.

Pidämme yhteisomisteisia sidosyksiköitä yleisesti ottaen epätarkoituksenmukaisina, sillä huomio kiinnittyy tällöin yhtiön ydintehtävän ulkopuolelle, ja panostukset kohdistuvat sidosyksikköaseman vaalimiseen muun kustannuksella. Pienet maakunnat kantaisivat jatkuvaa huolta, riittääkö jaettu määräysvalta tekemään kilpailuttamatta tehdyt ostot laillisiksi.

Myönteistä on, että kunnat ja kuntayhtiöt eivät ole mukana SoteDigin eikä Vimanan omistajissa eivätkä asiakaskunnassa. Nyt valitulla ratkaisulla keskittämiskehitys on vähäisempää.

Maakunnat ja kunnat ovat toisistaan itsenäisiä. Maakuntalakiesitys HE 15/2017 vp mahdollistanee sinänsä ainakin rajallisesti, että kunnalla ja maakunnalla voisi periaatteessa olla yhteinen osakeyhtiö. Yhtiön toimintaa rajoittaa kuitenkin aivan perustellusti maakuntien toimiala. Toimiala ei ole niin lavea kuin kunnilla, eikä sen pidäkään olla. Maakunnan ja kunnan yhteinen yhtiö voi johtaa maakuntalain vastaiseen tilanteeseen, jossa maakunta toimii oman toimialansa ulkopuolella. Pidämme oikeana sitä, että maakunnan mahdollisuuksia pitää in house -yhtiöitä tai omistaa muitakaan yhtiöitä, rajoittaa maakunnan rajattu toimiala. Kuntayhtiöt ovat nykyisin rönsynneet liiketoiminnassa muille toimialoille kuin, mitä tarvetta tyydyttämään ne on perustettu. On oikein, että tätä mahdollisuutta ei avata maakunnille.

Kuntien ja maakuntien, ja vielä jopa valtion yhteisiä in house-yhtiöitä ei tarvita minnekään. Sidosyksikköasema tarkoittaa aina ohituskaistaa verrattuna muihin. Sellainen tuo etumatkaa, sulkee markkinaa muilta, ja aiheuttaa ainakin väitettyä markkinapuutetta.

Suomen Yrittäjät pitää kannatettavana sitä, että maakunnan toimiala on rajattu.

Suhtaudumme kriittisesti in house -yhtiöihin, ja erityisen kriittisesti laajojen omistajapohjien in house-yhtiöihin.

SoteDigi ja mahdollisesti myös Vimana tulee pitkällä aikavälillä siirtää in house -asemasta pois.

Vimana Oy:n asema tilaaja-, eikä tuotanto-organisaationa on oikea. Linjasta tulee pitää kiinni

Myönteistä on, että yhtiöiden on tarkoitus pääasiassa ostaa palveluita sen sijaan, että yhtiölle syntyisi paljon omaa tuotantoa. Linjasta tulee pitää kiinni jatkossakin.

Jotta kilpailua syntyy ja hyvät yritykset tarjoavat SoteDigille ja Vimanalle kustannustehokkaasti, on tärkeää, että yhtiöille tarjottujen ratkaisuiden omistajuudesta sovitaan selkeästi ja reilusti. Varsin yleinen luottamuspula julkisissa hankinnoissa liittyy siihen, siirtyykö tuotteen omistajuus tilaajalle. Jos siirtyy, ehtojen on oltava reiluja, ja ne tulee keskustella jo ennen hankintamenettelyä käytävässä markkinavuoropuhelussa.

Suomen Yrittäjät

Mikael Pentikäinen Satu Grekin
toimitusjohtaja kilpailuasioiden päällikkö