Suomen EU-vaikuttamisstrategia 2016 – komission työohjelma 2017

Eduskunta

Talousvaliokunta

Eduskunnan talousvaliokunta on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa silmälläpitäen komission työohjelmaa vuodelle 2017. Lausuntoa pyydettiin E-jatkokirjeestä (E 18/2015 vp) koskien Suomen EU-vaikuttamisstrategiaa vuonna 2016. Lausuntonaan Suomen Yrittäjät esittää asiasta seuraavan.

1. Suomen tavoitteiden yleinen arviointi

Suomen Yrittäjien (SY) mielestä E-jatkokirjeeseen sisältyvät kannanotot ovat yleisesti ottaen perusteltuja. Komission ensi vuoden työohjelmaan vaikuttaminen on tärkeätä, ja vaikuttamisstrategian kautta pystytään määrittämään painopisteitä sekä kohdentamaan niukkoja resursseja tehokkaasti.

Kommentoimme strategiaa tarpeen mukaan lyhyesti pääkohdittain. Toistamme kuitenkin aluksi jo aiemmin tämän asian käsittelyn yhteydessä esittämämme huomautuksen. Olemme katsoneet, että komission toimintaa vaivaa horisontaaliseen yrittäjyys- ja pk-yrityspolitiikan ohuus. Komissio on perustellusti keskittynyt tärkeisiin prioriteettialueisiin. Komissio pyrkii siihen, että annettavilla aloitteilla saadaan aikaan mahdollisimman hyvä vaikuttavuus. Tarkoituksena on myös, että kaikki EU-tason päätökset todella edellyttävät EU:n lainsäädäntöä tai muita päätöksiä.

SY katsoo kuitenkin, että komission tulisi vahvistaa eurooppalaista yrittäjyyspolitiikkaa merkittävästi. Yrittäjyyden edellytyksiä ei voi vahvistaa yksinomaan oikeansuuntaisilla sektoripolitiikkatoimilla, vaan tarvitaan näkyvää yrittäjyyspolitiikkaa. On muistettava, että pk-yritykset ovat viime vuosina vastanneet lähes kaikista uusista EU-alueelle syntyneistä yksityisen sektorin työpaikoista. Sama pätee tulevaisuuden kasvuun – niin investoinnit ja innovaatiot kuin kansainvälinen kasvu ja työllisyyskin nojaavat yhä vahvemmin pk-sektoriin.

Nyt Suomi on korostamassa tarvetta nostaa kasvupolitiikka keskeiseksi komission ohjelmaa ja toimintaa läpileikkaavaksi teemaksi. Pidämme tätä Suomen linjausta perusteltuna edellä olevalla täydennyksellä: kasvu perustuu mitä suurimmissa määrin yrittäjyyteen, joten yrittäjyys on huomioitava erikseen myös Suomen EU-vaikuttamisstrategiassa. Yrittäjyyden edellytysten parantaminen sopii vaikuttamisstrategian kärkitavoitteeksi siksikin, että hallitus on määrätietoisesti eri yhteyksissä korostanut yrittäjyyden merkitystä kasvun moottorina. Olisi epäloogista jättää tämän kokoluokan kysymys huomiotta vaikuttamisstrategiassa.

2. Vaikuttamistavoitteiden arviointia

Muuttoliikkeeseen vastaaminen

Muuttoliike on monitahoinen kysymys. Yrittäjyyden näkökulmasta on tärkeää, että EU luo järjestelmiä, jotka edistävät maahanmuuttajien kotoutumista. Kirjelmässä mainittuun EU-yhteistyöhön on syytä suhtautua myönteisesti. Suurin vastuu maahanmuuton tällaisten kysymysten hoitamiseksi on toki kullakin jäsenmaalla. Suomen on pyrittävä hyödyntämään maahanmuuttajien yrittäjyyspotentiaalia ja ammatillista osaamista mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Tähän hallitus on kiinnittänyt tarpeellista huomiota.

Kasvu, kestävä kehitys ja vakaus

Tämän otsikon alla käsitellään erinäisiä yrittäjyyden ja yritysten toimintaympäristön näkökulmasta tärkeitä hankkeita. Viittaamme asiasta aiemmin lausumaamme ja lisäämme seuraavat huomautukset.

Digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttaminen ja sisämarkkinoiden toiminnan muu tehostaminen sekä liikenne- ja viestintäalan digitalisaation edistäminen ovat kaikki kannatettavia tavoitteita. Tavoitteita on kuitenkin edistettävä tavalla, joka samalla vahvistaa yrittäjyyden edellytyksiä. Tämä näkökohta alleviivaa horisontaalisen yrittäjyyspolitiikan terävöittämisen tarvetta.

Sektoripolitiikan toimenpiteitä toteutettaessa on huolehdittava siitä, että toimintaympäristö säilyy yrittäjyyden kannalta kannustavana ja markkinoiden toimintaa edistävänä. Nyt jatkokirjelmässä alleviivataan perustellusti, että digitaalisen talouden kasvun edellytyksiä on vahvistettava ja sisämarkkinoiden toiminnan esteitä on poistettava. Samalla on kuitenkin huolehdittava markkinoiden tasapuolisesta toiminnasta. Siihen nähden on perusteltua, että kirjelmässä on kiinnitetty huomiota nykyisiin toimijoihin kohdistavan sääntelyn keventämistarpeeseen.

Jatkokirjelmässä on äärimmäisen lyhyet maininnat kauppapolitiikasta ja Venäjä-suhteista. Toteamme, että mainitut kysymykset ovat suomalaisille pk-yrityksille äärimmäisen tärkeitä ja ansaitsevat Suomen vaikuttamisstrategiassa enemmän painoa.

Parempi sääntely

Sääntelyn toimivuutta koskeva jakso kiinnittää huomiota sinänsä oikeisiin asioihin. Olemme aiemmin kiittäneet hallituksen linjauksia, joiden mukaan Suomi työskentelee EU-sääntelyn määrällisten vähentämistavoitteiden puolesta sekä pk-yritykset paremmin huomioivan EU-sääntelyn edistämiseksi. Katsomme, että tällaisen linjauksen tarve on edelleen olemassa. Lisäksi toteamme, että komission toiminta paremman sääntelyn osa-alueella on edelleen epäsystemaattista. Huolimatta hyvistä yleisistä tavoitteista ja esimerkiksi kuluttajansuojasääntelyn REFIT-arvioinnista komissio on samalla valmistellut säädösehdotuksia, jotka merkitsisivät uusia velvoitteita ja huomattavia uusia hallinnollisia kustannuksia.

3. Lopuksi

Olemme arvioineet yllä jatkokirjelmää suhteessa komission ensi vuoden toimintaohjelmaan. On kuitenkin syytä ottaa huomioon, että kun Brexitprosessi varsinaisesti käynnistyy, neuvottelut Ison-Britannian kanssa sitovat merkittävästi EU:n ja kaikkien jäsenmaiden resursseja. Ne myös vaikuttavat väistämättä siihen, kuinka EU pystyy toteuttamaan muuten agendalla olevia hankkeitaan.

Suomen tulee valmistautua syntyvään tilanteeseen siten, että olemme valmiita tukemaan EU:n uusiutumista. EU:lle tarjoutuu tilaisuus ottaa suunta kohti yrittäjyyden yhteiskuntaa. Yrittäjyyden vahvistaminen on investointi eurooppalaiseen hyvinvointiin. Yrittäjyyden, työllisyyden ja kasvun kannalta tarkasteltuna tärkeimpiä perusasioita ovat kilpailukyvyn parantaminen, sisämarkkinoiden toiminnan tehostaminen ja työmarkkinoiden joustavuuden lisääminen. Näihin kysymyksiin odotamme Suomen kiinnittävän erityistä huomiota neuvotteluita käytäessä.

Suomen Yrittäjät

Antti Neimala
varatoimitusjohtaja