Suomen Yrittäjien asiantuntijalausunto kuntalain muuttamisesta

Eduskunta
Hallintovaliokunta

Lain tavoitteista

Lakiesityksen tavoitteena on selkiyttää kuntakonsernin ja kunnallisten liikelaitosten asemaa ja tehtäviä kunnallishallinnossa. Samalla säädetään kunnan eri toimielinten ja kunnan viranhaltijajohdon kuntakonsernia koskevasta toimivallan jaosta ja tehtävistä. Suomen Yrittäjät puoltaa niitä lakimuutoksen esityksiä, joiden avulla parannetaan kuntien harjoittaman liiketoiminnan ja sen rahoituksen sekä tuottavuuden läpinäkyvyyttä. Velvoite konsernitilinpäätöksen laatimisesta esitetyssä muodossa on tällöin perusteltua.

Kuntakonserni ja palvelutuotanto

Lakiesitys on tullut tarpeelliseksi kuntien toimintaympäristön nopeasti muuttuessa. Tehostaakseen toimintaansa ja sen ohjausta ovat kunnat organisoineet järjestämisvastuullaan olevien palvelujen tuottamista uusilla tavoilla. Palvelutuotantoa on siirretty kuntayhtymiin, liikelaitoksiin, säätiöihin ja osakeyhtiöihin. Nämä erilliset yksiköt, jotka lakiesityksen mukaisesti lasketaan kuuluvaksi kuntakonserniin, ovat pääosin keskittyneet palvelujen tuottamiseen. Tuotannollisten yksiköiden voidaan katsoa vaikuttavan markkinoiden toimintaa, vaikka kaikille toimialoille ei markkinoita vielä ole muodostunutkaan. Usein juuri julkisten palvelutuottajien erityisasema on estänyt tai ainakin hidastanut markkinoiden kehittymistä.

Kunnallisen liikelaitoksen määritelmä ja tehtävät

Lakiesityksen mukaan kunnallinen liikelaitos voidaan perustaa liiketoimintaa varten. Kuntalain 2 §:n mukaan kunnan toimialaan kuuluvat sille laissa säädetyt ja itsehallinnon nojalla itselleen ottamat tehtävät. Keskeinen edellytys kunnan harjoittaman liiketaloudellisen toiminnan harjoittamiselle on sen julkinen tarkoitus ja merkitys. Vallitsevan oikeuskäytännön mukaisesti kunnan ei tulisi ottaa hoitaakseen tehtäviä, jotka yksityinen sektori pystyy hoitamaan. Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan julkisen sektorin, myös kuntien, tulee harjoittaa liiketoimintaa vain markkinapuutteiden täydentäjänä. Kuntien rooli liiketoiminnan harjoittajana tuleekin olla tarkasti rajattu ja säädelty, jottei kunnallisten liikelaitosten ja yritysten toiminta aiheuta markkinahäiriöitä tai muodostu esteeksi markkinoiden kehittymiselle. Mielestämme lakiesitys suorastaan kannustaa kuntia perustamaan liikelaitoksia. Liikelaitoksilla on aina erityisasema markkinoilla toimiviin yrityksiin nähden mm. pääomahuollon ja vakuuksien saatavuuden osalta. SY:n mielestä kuntien liiketoiminnan harjoittamista tulee rajata lailla niin, että ne voivat harjoittaa liiketoimintaa vain kunnille lailla säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi. Lailla ei tule ohjata kuntia perustamaan liikelaitoksia yritystoiminnan harjoittamista varten lakiesityksessä ehdotetulla tavalla.

Viranomaistehtävät liikelaitoksissa ja kunnallisissa yrityksissä

Lakiesitys mahdollistaa viranomaistehtävien siirtämisen liikelaitoksille. Viranomaistehtävien antaminen liiketoimintaa harjoittavalle yksikölle sekoittaa entisestään julkisen sektorin toimijoiden järjestämisvelvollisuuteen ja tuotantoon liittyviä rooleja. Tämä heikentää kansalaisten uskoa viranomaistehtävien riippumattomuutteen ja usein vääristää kilpailua markkinoilla. Lähtökohtaisesti viranomaistehtäviä ei tule antaa lainkaan liiketoimintaa harjoittaville yksiköille. Viranomaistehtävien siirtäminen liikelaitokselle tai julkisomisteiselle yritykselle tulee hyväksyä vain äärimmäisissä poikkeustapauksissa.

Esteellisyyssäännösten uudistaminen

Lakiesityksessä ehdotetaan poikkeusta yhteisöjäävisäännökseen. Esityksen mukaan kunnan luottamushenkilöt ja viranhaltijat eivät olisi esteellisiä käsittelemään kuntakonsernia tai kuntayhtymää, joiden hallinnossa he toimivat, koskevia asioita muissa kunnan toimielimissä. Henkilö olisi kuitenkin esteellinen, jos kysymys olisi sellaisesta asiasta, jossa kunnan ja edellä mainitun yhteisön edut olisivat ristiriidassa keskenään tai jossa tasapuolinen käsittely edellyttää, ettei hän osallistu asian käsittelyyn. SY:n arvion mukaan esitetty muotoilu on omiaan aiheuttamaan tulkintaongelmia sekä vaikeuttamaan kuntakonsernin omistajaohjausta. SY:n mielestä esitetystä yhteisöjääviyssäädöksen poikkeuksesta tuleekin luopua.

Kuntalain muutostarpeet kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä kuntien palvelurakenteet tulevat muuttumaan merkittävästi. Tämän prosessin yhteydessä on tärkeää, että kuntien roolit palvelujen järjestäjänä, rahoittajana ja tuottajana tulevat selkiytymään. Lakiesityksessä ehdotetut kuntalain muutokset eivät selkeytä kuntien tuotannollisen toiminnan roolia suhteessa markkinoihin.

Kuntalakiin kohdistuu merkittäviä muutospaineita kunta- ja palvelurakennehankkeen edistymisen myötä. Nyt esitettävät kuntalain muutokset eivät tule jatkossa riittämään. Näin ollen esitetyt uudistukset jäisivät osittaisuudistusten asteelle. Suomen Yrittäjien mielestä olisi tarkoituksenmukaista uudistaa kuntalakia seuraavalla vaalikaudella siten kuin olemme edellä esittäneet yhdessä Paras -hankkeen edellyttämien muutosvaatimusten kanssa. Mielestämme esitetyistä kuntalain muutoksista tulee tässä yhteydessä luopua. Kuntien liiketoiminnan sääntelyyn ja kuntakonserneihin liittyvä lainsäädännön uudistamistyö tulee toteuttaa kuntalain laajemman kokonaisuudistuksen yhteydessä.

Suomen Yrittäjät

Martti Pallari
johtaja

Ismo Partanen
kehittämispäällikkö