Suomen Yrittäjien kirjallinen asiantuntijalausunto EU:n koheesiopolitiikan tulevaisuudesta ja valmistautumisesta keskusteluun koheesiopolitiikan tavoitteista ja sisällöstä

Eduskunta
Hallintovaliokunta
Osastosihteeri Päivi Parviainen

Yleistä valmisteluprosessista ja EU:n koheesiopolitiikasta

Suomen Yrittäjien mielestä on hyvä, että laaja keskustelu EU:n koheesiopolitiikan haasteista, tavoitteista, strategisista linjauksista, sisällöstä ja rahoituksesta aloitetaan hyvissä ajoin ennen uuden rakennerahastokauden 2014-2020 käynnistymistä. Tavoitteena tulee olla, että valmistelut ja päätökset uudella rahastokaudella toteutettavasta koheesiopolitiikasta ja sen rahoituksesta on tehty niin kansallisella kuin yhteisön tasolla huomattavasti ennen toimintakauden aloittamista. Ei ole kenenkään edun mukaista, että rahastokauden ensimmäinen toimintavuosi kuluu tarvittavien päätösten odottamiseen.

EU:n tulevan koheesiopolitiikan tavoitteita tulee tarkastella ennakkoluulottomasti ja sovittaa ne muiden yhteisön toimintaan kuuluvien politiikkatavoitteiden toteuttamiseen. Tavoitteena tulee olla koheesiopolitiikan vaikuttavuuden ja sen tuottaman lisäarvon maksimoiminen. Koheesiopolitiikan tavoiteasetannassa on huomioitava toimintaympäristössä tapahtuneiden ja tapahtuvien muutosten vaikutukset.

Toimintaympäristön muutoksen aiheuttamiin haasteisiin vastaaminen

Ilmaston muutos, väestön ikääntyminen, sisäinen muuttoliike kasvukeskuksiin, alueellisten tuloerojen kasvu, turvattomuuden ja levottomuuksien lisääntyminen, energian hinnan nousu ja kansainvälisen kilpailun kiristyminen ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat aluekehitystavoitteiden sekä koheesiopolitiikan tavoitteisiin ja sisältöön. Myönteisen aluekehityksen ja EU:n kilpailukyvyn turvaaminen edellyttävät koheesiopolitiikan tiivistämistä, keskittymistä oleelliseen, tehostamista ja vaikuttavuuden parantamista.

Suomen Yrittäjien mielestä koheesiopolitiikan painopisteen tulee olla heikoimmin kehittyneillä alueilla. Tällöin voidaan kannustaa ja tukea heikoimmin kehittyviä alueita ottamaan vastuu omasta kehityksestään. Ei ole tehokasta eikä tarkoituksenmukaista laajentaa tukea saavien alueiden määrää. Vaarana on, että kansallisia tukiresursseja kierrätetään turhaan EU:n kautta. Heikosti menestyvien alueiden tukeminen on perusteltua ja yhdenmukaista EU:n yhteisön vakautta, sisämarkkinoiden kehitystä sekä kasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä tukevien tavoitteiden kanssa.

Koheesiopolitiikka on jatkossakin kytkettävä Lissabonin strategiaan

Suomen Yrittäjien mielestä kasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä edistäviä toimenpiteitä on toteutettava määrätietoisesti kaikilla EU:n alueilla riippumatta siitä, onko alue koheesiopolitiikan resursoinnin parissa vai ei. Rakennerahastovarat on suunnattava kasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä edistäviin teemoihin.

Hankkeiden ja prosessien yrittäjyyslähtöisyyttä on lisättävä. Viime kädessä alueiden menestyksen ratkaisee se, missä määrin ne pystyvät vetämään puoleensa kannattavaa yritystoimintaa. Lissabonin strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja toimenpiteiden toteuttamiseksi on kehitettävä tehokkaat, yritysten tarpeista lähtevät välineet. Rakennerahastovarojen käytön on tuettava kyseisten tavoitteiden saavuttamista.

Inhimillisen pääoman kehittäminen kilpailukyvyn avaintekijänä

Osaavan työvoiman saatavuudesta muodostuu tulevaisuudessa nykyistä tärkeämpi alueiden kilpailukykyyn vaikuttava tekijä. EU:n politiikkatavoitteiden, myös koheesiopolitiikan tavoitteena, tulee olla työvoiman osaamisen kehittäminen vastaamaan muuttuvia työmarkkinoiden tarpeita. Samanaikaisesti on vahvistettava yritysten ja niiden henkilöstön sopeutumiskykyä.

Rakenteellista työttömyyttä voidaan tehokkaimmin vähentää ja ehkäistä kehittämällä yritysten työllistämismahdollisuuksia. Muun muassa pk-yritysbarometrista ilmenee, että työllistämisen vaikeus on merkittävä yritysten kasvun este. Helpottamalla yritysten mahdollisuuksia työllistää uusia työntekijöitä helpotetaan myös rakenteellista työttömyyttä.

Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, että myös koheesiopolitiikalla tuetaan jouston ja turvan tasapainoista kehittämistä työelämässä ja työmarkkinoilla. Joustoturvan periaatteiden ja mallien kehittämisessä on ensisijaisen tärkeätä huolehtia siitä, että mallit vastaavat pk-yritysten erityisiä tarpeita. Suomen Yrittäjät on esittänytkin niin sanotun joustoturva-tes –mallin käyttöönottoa työmarkkinoiden toimivuuden lisäämiseksi. Tässä mallissa työsopimuksen osapuolet voisivat yhdessä sopia työehtosopimusmääräyksistä poikkeamisesta. Toteamme, että joustoturvajärjestelmän eri toimenpiteiden valmistelu on käynnissä työministeri Kronbergin johtamassa työryhmässä, jossa Suomen Yrittäjät on edustettuna.

Suomen erityisolosuhteiden huomioiminen EU:n koheesiopolitiikassa

Alueellisen koheesion edistämisen nostaminen EU:n politiikassa sosiaalisen ja taloudellisen koheesion rinnalle on Suomen ja Suomessa toimivien yritysten edunmukaista. Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, että Suomen ilmasto-olosuhteisiin, pitkiin etäisyyksiin ja harvaan asutukseen liittyvät tekijät huomioidaan jatkossakin koheesiopolitiikan erityistoimenpiteiden perusteina.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Ismo Partanen
kehittämispäällikkö