Suomen Yrittäjien lausunto ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjäverkon, laadun ja rahoituksen kehittämisestä

Opetusministeriö

Valtioneuvoston 4.12.2003 hyväksymän vuosia 2003–2008 koskevan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten ja valtakunnallisten erikoisoppilaitosten toimintaedellytyksiä vahvistetaan. Tavoitteena on turvata riittävät toimintaedellytykset aikuiskoulutuksen ja työelämän palvelutehtävien hoitamiseen.

Opetusministeriön ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjäverkon laadun ja rahoituksen kehittämistä valmistelevan työryhmän 29.11.2004 päivätyssä loppuraportissaan tekemät esitykset selkiyttävät ja vahvistavat aikuiskoulutuksen asemaa sekä saatavuutta ja lisäävät yritysten edellytyksiä osaamisen päivittäminen niin pienyritysten henkilöstön kuin itse yrittäjienkin osalta.

Suomen Yrittäjät edellyttää, että lakiluonnokseen sisällytetään vielä seuraavat muutokset:

o Yrittäjien näkökulmasta keskeisin työryhmän esitys on, että ammatillisen lisäkoulutuksen rinnalle järjestämisluvissa nostettaisiin työelämän palvelu- ja kehittämistoiminta. Sillä tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille tarjottuja osaamisen kehittämispalveluita. Tätä työelämän palvelutehtävää varten koulutuksen järjestäjille ohjattaisiin erillinen kehittämismääräraha, jonka periaatteista ja painoalueista sovitaan yhteistyössä työelämän kanssa.

Mielestämme työelämän kehittämistehtävän pienyrityspainotuksen tulee näkyä lakiehdotuksen perusteluiden lisäksi itse laissa. Luontevasti asia sopii lain 5 pykälään, jonka asianomainen kohta voisi olla esimerkiksi seuraava: ”… työelämän, erityisesti pienyritysten, kehittämis- ja palvelutehtävistä…”

o Merkittävä osa yrityksistä on mikroyrityksiä ja kolme neljästä uudesta työpaikasta syntyy pk-sektorille. Pienillä yrityksillä on kuitenkin usein vaikeuksia järjestää itse koulutustaan. Tarkastelun kohteena olevat aikuiskoulutuskeskukset ja erikoisoppilaitokset ovat avainasemassa pienyrityksille suunnattujen koulutuspalvelujen tarjoajina, koulutustarpeiden selvittäjinä sekä koulutuksen suunnittelijoina. Mikään aikuisoppilaitos ei voi toiminnassaan ohittaa yhteistyötä yritysten kanssa.
Näistä syistä työelämän kehittämis- ja palvelutoimintatehtävä tulee edellyttää kaikilta järjestämislupaa hakevilta koulutuksen järjestäjiltä.

o Toiminnan laadun varmistamiseksi on tärkeää, että koulutuksen järjestämisluvan annettaisiin vain niille oppilaitoksille, jotka täyttävät etukäteen laaditut laatu- ja toimintakriteerit. Jotta koulutuksen taso pidettäisiin yllä luvan saamisen jälkeenkin, uuteen järjestelmään olisi sisällytettävä arviointimenettely, johon luvan saajat velvoitettaisiin muutaman vuoden välein.

Edellä mainittua koulutuksen järjestämisedellytysarviointia varten tulisi arviointikriteerit laatia jo ensimmäistä uuden lainsäädännön mukaista järjestämislupien hakua varten. Muutoin on vaarana, että lainsäädäntöuudistus jää lähinnä tekniseksi rahoitusta koskevaksi muutokseksi eikä laadulliseksi muutokseksi.

o Yritysten koulutus- ja kehittämistarpeet eivät aina ole tutkintotavoitteisia tai niiden sisällöistä nousevia. Myöskään sopivaa osatutkintoa ei välttämättä löydy täyttämään yrityksen tarpeita. Esimerkkeinä voivat olla tietotekniikkaan, kieliin tai markkinointiin liittyvät osaamistarpeet. Tästä syystä pidämme valmisteluryhmän esitystä ammatillisen lisäkoulutuksen suuntaamisesta vain tutkintotavoitteiseen koulutukseen liian ehdottomana. Tärkeää on luoda pelisäännöt sekä taloudelliset edellytykset myös sellaiselle ammatilliselle lisäkoulutukselle, jossa ei ole tutkintotavoitetta.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Martti Pallari
johtaja

Veli-Matti Lamppu
koulutusasiamies