Suomen Yrittäjien lausunto ammatillisen koulutuksen uuteen lainsäädäntöön liittyvistä asetuksista

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt lausuntoa osasta ammatillisen koulutuksen uuteen lainsäädäntöön liittyvistä asetuksista. Suomen Yrittäjät on 26.6. antanut jo lausunnon ”valtioneuvoston asetuksesta ammatilliseksi koulutukseksi” sekä ”opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksesta rahoituksen laskentaperusteiksi”.

Esitämme seuraavassa näkemyksemme nyt lausunnolla oleviin asetuksiin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteesta

Ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen uudistamista on valmisteltu usean vuoden ajan erillisessä nk. TUTKE -työryhmässä. Asetus perustuu tämän työryhmän lähes yksimielisiin ehdotuksiin.

Pääperiaatteet tutkintojenrakentumisessa ovat seuraavat:

• Kolmiportainen tutkintorakenne säilyy (perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto).
• Koulutusalaluokituksesta luovutaan (pl. tilastollinen luokittelu). Usein tutkinnot sisältävät monien koulutusalojen osaamista eikä ole mielekästä enää määritellä niitä tietylle koulutusalalle. Tämä lisää tutkintojen työelämävastaavuutta.
• Asetusta tullaan myöhemmin vielä tarkentamaan määrittelemällä kaikille ammatti- ja erikoisammattitutkinnoille laajuudet. Ammatilliset perustutkinnot ovat 180 osaamispistettä. Ammattitutkintojen laajuudet tulevat olemaan 120, 150 ja 180 osaamispistettä. Erikoisammattitutkintojen laajuus on 160, 180 tai 210 osaamispistettä. Laajuus määritellään tutkinnon vaadittavan osaamisen laajuuden ja syvyyden perusteella

Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen laajuudet määritellään nyt ensimmäistä kertaa. Tähän on syynä erityisesti tarve tutkintojen vertailtavuuden lisäämiseen ja sijoittaminen tutkintojen viitekehykseen. Tutkintokohtainen pisteytys on vielä kesken.

• Tutkintoihin voi sisältyä yksi tai useampi osaamisala. Nyt tutkintorakenteessa on yli 350 tutkintoa. Osaamisaloja hyödyntämällä voidaan tutkintojen määrää oleellisesti vähentää. Tavoitteena onkin, että vuoden 2019 alkuun mennessä päästäisiin noin 160 tutkinnon kokonaisuuteen.
• Tutkinnoilla voi olla tutkintonimike tai tutkintonimikkeitä. Myös tämä edesauttaa tutkintorakenteen tiivistämistä, sillä esim. osaamisalalle voidaan antaa tutkintonimike.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa

Ammatilliseen peruskoulutuksen valintakriteerit ovat asetuksen pykälässä neljä. Valintapisteitä tuottavat mm. perusopetuksen ”lisäopintoihin” osallistuminen ja työpajatoiminnassa työskentely, koulumenestys, hakutoivejärjestys sekä mahdollinen pääsy- tai soveltuvuuskoetulos.

Työkokemus ei ole kriteereissä eikä se näin ollen anna hakupisteitä. Ammatilliseen perustutkintoon voivat tasavertaisesti hakea myös aikuisopiskelijat. Monella heitä ei ole aiempaa perusopetuksen jälkeistä tutkintoa, mutta työkokemus saattaa olla laajaa, usein jopa haettavalle alalle.

On erikoista, että ammatillinen koulutus, joka valmistaa ensisijaisesti työelämään, ei tunnista työkokemusta valintakriteerinä. Suomen Yrittäjät esittää, että valintakriteeriksi otetaan työkokemus. Valinnan näkökulmasta merkittävä määrä pisteitä tulee antaa erityisesti haettavan alan työkokemuksesta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus oppisopimuskoulutuksessa olevan opiskelijan opintososiaalisista eduista koulutuksen järjestäjän oppimisympäristöissä tapahtuvan osaamisen hankkimisen ajalta

Kun oppisopimuskoulutuksessa osaamisen hankkiminen tapahtuu oppilaitosympäristössä, on opiskelija oikeutettu ansiomenetyksen korvauksena päivärahaan ja perheavustukseen, mikäli opiskelijalla on huollettava lapsia sekä majoituskorvauksiin tietyin rajoituksin.

Työnantajalle on usein epäselvää se, ettei sillä ole palkanmaksuvelvoitetta oppisopimuskoulutuksen ”oppilaitosjaksoilta”. Kun ammatillisen koulutuksen uudistuksen täytäntöönpanoon liittyviä yhtenäisiä ohjeistuksia ja sopimuspohjia valmistellaan, tämä tulisi selvästi käydä ilmi esim. sopimuslomakkeissa.

Asetus ei muuta nykytilaa, mutta asetuksen perusteluosassa olisi selvyyden vuoksi hyvä tuoda ilmi, että opintososiaaliset edut koskevat myös yrittäjän oppisopimusta.

Valtioneuvoston asetus ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakumenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Valmistavan koulutuksen tavoitteena on antaa valmiuksia hakeutua ammatilliseen peruskoulutukseen sekä vahvistaa edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto. Asetuksessa ei muuteta valmistavan koulutuksen tavoitteita eikä sisältöä, vaan päivitetään valmistavan koulutuksen säännökset vastaamaan uutta ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöä.

Valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Asetus sisältää muutoksia muun muassa ammatillisen koulutuksen indeksin laskentaperusteisiin.

Suomen Yrittäjillä ei ole tähän asetukseen huomautettavaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus eräiden oppilailta perittävien maksujen perusteista annetun opetusministeriön asetuksen muuttamisesta

Asetuksessa säädetään maksuista, joita opetuksen ja koulutuksen järjestäjät voivat periä opiskelijoilta.

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnossa voidaan periä enintään 50 euron maksu osaamispistettä kohden. Opiskelijalta perittävä maksu voi olla enintään 3 000 euroa opiskelijavuotta kohden. Opiskelijamaksu saa olla enintään 50 prosenttia koulutuksen keskimääräisistä kustannuksista.

Ammatillisen koulutuksen lainsäädännön mukaan koulutusta ei saa toteuttaa taloudellisen voiton tavoittelemiseksi.

Suomen Yrittäjät on lainsäädäntöuudistuksessa esittänyt, että tutkinnot ja koulutus vapautettaisiin myös markkinaehtoisesti toteutettavaksi. Tämä ei kuitenkaan toteudu lainsäädäntöuudistuksessa.

Esitetyt opiskelijamaksut vastaavat nykytasoa. Ne mahdollistavat koulutuksenjärjestäjille kohtuullisen mahdollisuuden koulutuksen lisärahoitukseen.

Kunnioittavasti

Suomen Yrittäjät

Mikael Pentikäinen Veli-Matti Lamppu
toimitusjohtaja johtaja