Suomen Yrittäjien lausunto ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksesta

Opetusministeriö

Sekä oppisopimusmuotoisessa että oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa lisäkoulutuksessa on päätetty ottaa käyttöön tuloksellisuusrahoitus. Opetusministeriön asettaman virkamies- työryhmän esityksen mukaan tuloksellisuusrahoitus olisi 5 % lisäkoulutuksen laskennallisesta valtionosuudesta eli vuositasolla noin 10 miljoonaa euroa. Tuloksellisuusrahoituksen perus- teena olisivat suoritetut ammatti- ja erikoisammattitutkinnot. Tuloksellisuusrahoituksen kannustava ja ohjaava vaikutus jää vähäiseksi, jos se rahoitetaan perusrahoituksesta ja jos sen osuus on ainoastaan viisi prosenttia.

Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä tuloksellisuusrahoituksen kehittämistä koskemaan myös ammatillista lisäkoulutusta. Tuloksellisuusrahoituksella voidaan omalta osaltaan sekä ohjata ammatillista aikuiskoulutusta yhteisesti sovittuun suuntaan ja toisaalta kannustaa koulutuksen järjestäjiä korkeaan koulutuksen laatuun.

Pidämme kuitenkin opetusministeriön asettaman virkamiestyöryhmän ehdotusta liian suppeana. Kun tuloksellisuusrahoituksen mittarina on ainoastaan suoritetut tutkinnot, saattaa ohjausvaikutus olla jopa työelämänäkökulmasta haitallinen. Perusteena tälle mittarille on halu nostaa koulutuksessa olevien aktiivisuutta suorittaa tutkinto 80 %:iin nykyisestä 43 %:sta vuoteen 2012. Tämä tavoite on mielestämme ylimitoitettu.

Työelämässä vaadittavan osaamisen näkökulmasta tehokkainta saattaa olla usein osatutkintojen suorittaminen tai useiden eri tutkintojen osien suorittaminen. Joskus myös yrityksellä tai yksilöllä on tarve hankkia sellaista osaamista, joka ei ole lainkaan tiettyyn tutkintoon tai sen osaan sidottu. Näistä syistä tuloksellisuusrahoituksen tulisikin perustua useisiin eri tuloksellisuusmittareihin, joille voidaan antaa erilaisia panoarvoja. Suomen Yrittäjät esittää ammatillisen lisäkoulutuksen tuloksellisuusrahoituksen kehittämiseksi seuraavaa:

• Yhden mittarin järjestelmää ei oteta käyttöön vaan kehitetään yhteistyössä koulutuksen järjestäjien ja työelämäosapuolien kanssa useita tuloksellisuusmittareita käsittävä tuloksellisuusmittaristo. Tuloksellisuusmittareita erikseen sovittavilla painotuksilla voisivat suoritettujen tutkintojen lisäksi Suomen Yrittäjien mielestä olla mm.:
  • Suoritetut osatutkinnot
  • Opiskelijapalaute, jossa hyödynnetään Aipal –järjestelmää
  • Työnantajan palaute silloin kuin työnantaja on osallisena koulutuksessa (esim. aina oppisopimuskoulutuksessa)
  • Rekrytointiin (uusi työsuhde) perustuva ammatillisena lisäkoulutuksena suoritettava oppisopimuskoulutus
  • Yrittäjien osuus ammatilliseen lisäkoulutukseen osallistuneista
  • Yrityksen perustaminen vuoden kuluessa ammatilliseen lisäkoulutukseen osallistumisesta
  • Vailla ammatillista peruskoulutusta olevien osallistumisosuus koulutukseen

• Edellä olevan lisäksi Suomen Yrittäjät ehdottaa, että tuloksellisuusrahoituksen tulisi olla ammatilliseen lisäkoulutukseen suunnattua lisärahoitusta eikä vain olemassa olevan rahoituksen uudelleen ohjaamista. Näin tuloksellisuusrahoituksella olisi huomattavasti työryhmän esitystä kannustavampi vaikutus. Toinen vaihtoehto voisi olla lisätä tuloksellisuusrahoituksen määrää työryhmän esittämästä viidestä prosentista kahdeksaan prosenttiin. Kolme prosenttia tuloksellisuusrahoituksesta olisi uuttaa lisäkoulutuksen rahoitusta. Tällöin ohjaava vaikutus olisi jo merkittävä (8 %).

SUOMEN YRITTÄJÄT

Martti Pallari

johtaja

Veli-Matti Lamppu

koulutusasiamies