28.2.2006 klo 14:09
Lausunto

Suomen Yrittäjien lausunto Elinikäinen oppiminen yliopistoissa –työryhmän muistioon

Opetusministeriö

Yhä suurempi osa väestöstä suorittaa korkeakouluopintoja. Myös yritysten henkilöstön koulutuksen ja yrittäjien oma osaamisen kehittämisen näkökulmasta on tärkeää, että korkea-asteen koulutusta on helposti saatavilla. Tämä koskee niin korkeakoulututkinnon suorittaneiden kuin muunkin koulutusasteen suorittaneiden täydennyskouluttautumismahdollisuuksia. Opetusministeriön asettaman työryhmän ehdotukset ovat kannatettavia ja ne toteutuessaan edistävät korkea-asteen koulutuksen mukana oloa elinikäisen oppimisen toteuttamisessa. Ehdotukset ovat lisäksi suureksi osaksi toimintatapoihin liittyviä ja näin ne ovat toteutettavissa taloudellisesti kestävällä tavalla. Suomen Yrittäjät haluaa vielä kiinnittää huomiota joihinkin työryhmä ehdotuksiin.

Avoimen yliopistokoulutuksen täytyy kytkeytyä yliopisto-opintoihin sekä rakenteellisesti että laadullisesti. Tätä väyläjärjestelmää tulee kehittää siten, että yliopistoille luodaan yhteiset pelisäännöt yliopistotasoisten avointen yliopisto-opintojen hyväksymisestä osaksi tutkintoja kaikissa yliopistoissa. Myös avointen yliopisto-opintojen kautta tapahtuvaa siirtymistä tutkintoon johtavaan yliopisto-opintoihin tulee kehittää. Tällaiset joustavat käytännöt lisäävät mahdollisuuksia työn ohella tapahtuviin korkeakouluopintoihin. Tämä tarjoaa myös yrittäjille hyvän väylän korkeakouluopintoihin.

Sen lisäksi, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä ja työnjakoa kehitetään, tulee myös yliopistojen välistä työnjakoa selkeyttää siten, että eri yliopistoissa toteutettava avoin opetus on toisiaan täydentävää. Avointen yliopisto-opintojen tarjontaa tulee myös laajentaa esimerkiksi tuomalla yrittäjyysopintokokonaisuuksia osaksi koulutustarjontaa.

Avoin yliopisto-opetus tarjoaa hyvän väylän elinikäisen oppimisen toteuttamiselle. Tällöin tulee esimerkiksi aiemmin opitun tunnistamis- ja tunnustamisjärjestelmiä kehittää. Pidämme tärkeänä työryhmän suositusta muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen tunnustamiselle. Tässä mallia kannattaa mielestämme hakea aikuiskoulutuksen näyttötutkintojärjestelmästä.

Yliopistojen täysin liiketalouspohjaisten täydennyskoulutustuotteiden, kuten MBA
-tutkinnot, rinnalle tulisi kehittää osittain subventoituja korkeatasoisia liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmia. Useimmilla pienyrittäjillä ei ole taloudellisia resursseja jopa 20 000 – 25 000 euroa maksaviin koulutusohjelmiin. Korkeatasoisiin ja kohtuuhintaisiin ”Yrittäjä MBA –tutkintoihin” yhteiskunnan sijoittama panostus palautuisi yritystoiminnan kehittymisen kautta.

Yliopistollisen täydennyskoulutuksen verovähennyskelpoisuutta tulee selkeyttää, siten että henkilön itse maksama, yrityksen työntekijöilleen kustantama tai yrittäjän itsensä maksama täydennyskoulutus tulee olla verovähennyskelpoista.

Martti Pallari
johtaja

Veli-Matti Lamppu
koulutusasiamies