Suomen Yrittäjien lausunto hallituksen esityksestä (HE 41/2005 VP) laeiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 16 §:n muuttamisesta

Eduskunnan sivistysvaliokunta
Eduskunta

Työssä oppiminen ja käytännön työtilanteissa tapahtuvat ammattiosaamisen näytöt lisäävät koulutuksen laatua, lähentävät koulutusta ja työelämää, lisäävät opiskelijoiden motivaatiota sekä tarjoavat opiskelijoille luontevan väylän työelämään siirtymiselle. Näiltä osain opetussuunnitelmaperusteisiin ammatillisiin perustutkintoihin liitetyistä näytöistä on saatu hyviä kokemuksia ja työelämän kannalta ammatillisten peruskoulutuksen kehityssuunta on oikea.

Ammattiosaamisen näytöt sisältävät kuitenkin suuria ongelmia yritysten näkökulmasta. Yksin ammatillisiin opintoihin kuuluva vähintään 60 ov työssäoppiminen sitoo yrityksissä resursseja. Yrityksen työpaikkaohjaaja käyttää sekä työssäoppijan ohjaukseen että arviointiin runsaasti aikaa, joka on pois varsinaisesta työstä. Merkittävää asiassa on myös se, että mikroyrityksissä yrityksissä (noin 90 % yritysten lukumäärästä) yrittäjä itse joutuu varaamaan ajan työpaikalla ohjaamiseen ja näyttöihin. Muu työ usein keskeytyy ohjauksen ajaksi. Yrityksen työssäoppimisesta saama hyöty on yleensä pienempi kuin käytetyt resurssit.

Ammattiosaamisen näytöt tehdään pääasiassa työssäoppimisen yhteydessä ja näyttöjä on kolmesta neljään tutkintoa kohden. Tämä lisää merkittävästi yritysten opiskelijan arviointiin ja ohjaukseen tarvitsemia ajallisia ja taloudellisia resursseja sekä tietoja taitoja. Tämän lisäksi osan yrittäjistä odotetaan sitoutuvan arviointitoimielimeen. Arviomme mukaan näistä syistä merkittävä osa pienistä yrityksistä ei voi olla mukana ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisessa.

Opetushallitus on laskenut, että ammattiosaamisen näytöistä koulutuksen järjestäjille aiheutuu keskimäärin 158 euron lisäkustannus näyttöä kohden. Kustannuksia syntyy näyttöjen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Työpaikan edustaja on mukana kaikissa näissä näytön vaiheissa. Hallituksen esitys ei kuitenkaan sisällä suunnitelmaa siitä, kuinka näyttöjen kustannukset kompensoidaan työssäoppimisessa ja näytöissä mukana oleville yrityksille.

Koko työpaikalla oppimisjärjestelmä vaivaa koordinoimattomuus ja monimutkaisuus. Suomen Yrittäjät on arvioinut, että vuosittain työpaikoilla on yli 200 000 eri koulutusasteiden työpaikalla oppijaa aina peruskoulun työelämään tutustumisesta yliopisto-opiskeluun kuuluviin työharjoitteluihin. Kaikkiin eri asteiden työpaikalla oppimiseen sovelletaan eri käytäntöjä. Suurella osalla yrittäjiä on vaikeuksia tunnistaa työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen liittyviä velvoitteita ja odotuksia. Edellä olevan lisäksi työpaikkoja kuormittaa kymmenettuhannet aikuistutkintojen näytöt vuosittain.

Suomen Yrittäjät edellyttää, että yrityksille työssäoppimisesta ja näytöistä aiheutuvat kustannukset korvataan. Tätä varten pitää välittömästi selvittää yrityksille aiheutuvat kustannukset ja luodaan malli kustannusten korvaamiseksi. Lisäksi koko koulutusjärjestelmän työpaikalla oppimisen käytännöt tulee selkeyttää ja koordinoida yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Martti Pallari
johtaja

Veli-Matti Lamppu
koulutusasiamies