14.10.2009 klo 11:15
Lausunto

Suomen Yrittäjien lausunto laiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta (152/2009vp)

Eduskunta
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

Nopeasti muuttuvat ammattitaitovaatimukset edellyttävät yksilöltä kykyä ja halua oppimiseen ja opiskeluun. Yhteiskunnan tulee tarjota edellytyksiä elinikäisen oppimisen toteutumiseen. Näiden aikuisoppimisen edellytysten lisäämiseksi opetusministeriö asetti 16.8.2007 aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta selvittävän AKKU -johtoryhmän.

Keskeinen AKKU -johtoryhmän väliraportissaan 27.2.2009 esittämä ehdotus on ”aikuiskoulutuksen tukijärjestelmän selkiyttäminen”. Aikuiskoulutustuen uudistaminen on keskeinen osa työssä olevan väestön opiskeluedellytysten parantamista.

Hallituksen esityksen (152/2009 vp) yleisperusteluissa todetaan aikuis-koulutustuen kehittämisen tavoitteena olevan ”tehdä aikuiskoulutustuesta nykyistä toimivampi ja joustavampi järjestelmä sekä kannustaa hakeutumaan koulutukseen.” Lisäksi tuen tasoa ehdotetaan nostettavaksi. Hallituksen esityksessä ehdotetut aikuiskoulutustuen muutokset toteuttavat palkansaajan osalta hyvin uudistukselle asetettuja tavoitteita. Tältä osin Suomen Yrittäjät kannattaa hallituksen esitystä aikuiskoulutustuen muuttamiseksi. Sen sijaan yrittäjien aikuiskoulutustuen osalta hallituksen esitys ei täysin toteuta asetettuja tavoitteita. Se ei lisää tuen toimivuutta eikä joustavuutta.

Yrittäjät ovat aliedustettu ryhmä aikuiskoulutustuen saajina. Vuonna 2008 aikuiskoulutustuen 7 754 myönteisestä päätöksestä 225 eli 2,9 % kohdistui yrittäjiin (YEL -vakuutettuihin). Keskeisinä syinä aliedustukseen ovat yrittäjien tuen saantiedellytysten byrokraattisuus sekä tuen matala taso.

Yrittäjän aikuiskoulutustuen saantiedellytysten muutokset eivät edelleenkään vähennä yrittäjään kohdistuvaa byrokratiaa. Opiskelun keston tulee olla vähintään kaksi kuukautta tai 43 päivää, jos koulutus ei ole yhdenjaksoista. Yritystoiminnan ansiotulojen tulee alentua vähintään kolmasosalla verrattuna viimeiseen ennen opiskelun alkua toimitettuun verotukseen. Jos näin ei tapahdu, peritään myönnetty aikuiskoulutustuki takaisin. Esitetty menettely on sekä yrittäjän että viranomaisen näkökulmista erittäin vaikea. Se sisältää lisäksi koko järjestelmän lähtökohtiin liittyviä ongelmia:

a) Aikuiskoulutustuen perusajatuksena on lisätä osaamista. Yrittäjän tavoitteena on koulutuksen avulla lisätä yrityksenä tuottavuutta, jolloin yrityksen tulos voi merkittävästi parantua tarkastelun kohteena olevan verovuoden aikana. Esim. suhdannesyistä tapahtuva tulojen lisääntyminen ei tulisi voida johtaa siihen, että yrittäjälle myönnetty aikuiskoulutustuki peritään takaisin.

b) Ansiotulojen synnyn ja koulutusajan kohdentaminen on usein hyvin vaikeaa. Esimerkiksi yrittäjän työsuoritus ja laskutus voivat olla hyvin eriaikaista. Erityisen ongelmallista kohdentaminen on, kun kyseessä on koulutus, joka koostuu yksittäisistä koulutuspäivistä.

c) Aikuisten ammatillinen aikuiskoulutus perustuu useimmiten näyttötutkintoihin, joita voi edeltää nk. valmistava koulutus. Tämä valmistava koulutus sisältää nk. lähi- ja etäopetusta. Usein lähiopetuksen määrä on joitain päiviä (esim. 10 – 30 päivää). Niin kutsuttua etäopiskelua ei määritellä tarkasti. Todetaan usein vain etäopiskelun ajoittuvan tietylle ajanjaksolle, joka voi olla jopa 1,5 vuotta. Ei ole kuitenkaan uskottavaa, että kaikki nämä päivät ovat etäopiskelupäiviä (samoissa valmistavissa koulutuksissa on useimmiten myös työn ohessa opiskelevia). Valmistavassa koulutuksessa tulisikin opintojen henkilökohtaistamisen kautta määritellä erikseen myös etäopiskeluun käytettävä aika. Tämä koskee niin yrittäjää kuin palkansaajaakin. Tällöin yrittäjä voi jakaa ajankäyttönsä yritystoiminnan ja opiskelun kesken.

Yhteenvetona toteamme, että yrittäjän aikuiskoulutustuen saantiedellytyksiä tulee selkeyttää ja helpottaa oleellisesti. Yrittäjien osalta selkein ratkaisu on siirtyä järjestelmään, jossa tuen saannin edellytykseksi riittää selvitys tutkintoon johtavaan koulutukseen osallistumisesta.

Hallitusohjelmassa todetaan muun muassa, että ”hallituksen tavoitteena on kehittää yrittäjien sosiaaliturvaa ja korjata yrittäjien sosiaaliturvan puutteita”. Hallituksen toimenpidekertomuksessa vuodelta 2008 nostetaan esille yrittäjien aikuiskoulutusta koskevat kysymykset sosiaaliturvan keskeisinä puutteina (s. 278).

Suomen Yrittäjät

Martti Pallari
johtaja

Veli-Matti Lamppu
koulutusasiamies