Suomen Yrittäjien lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi ammatillisesta koulutuksesta

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Johdanto

Suomen Yrittäjät pitää ammatillisen koulutuksen uudistamista välttämättömänä. Ammatillista koulutusta on kehitetty jatkuvasti viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Meille on mm. rakennettu lähes ainutlaatuinen ammatillisen aikuiskoulutuksen näyttötutkintojärjestelmä sekä yrittäjien oppisopimuskoulutus. Sektorikohtainen kehittäminen on kuitenkin tehnyt ammatillisesta koulutuksesta hajanaisen ja osittain huonosti eri osiinsa niveltyvän kokonaisuuden. Nyt tehtävässä ammatillisen koulutuksen uudistuksessa ammatillisesta koulutuksesta muodostetaan yhtenäinen kokonaisuus, jota ohjaa yksi lainsäädäntö.

Suomen Yrittäjät pitää kokonaisuutena hallituksen esitystä hyvänä. Tärkeää on, että uudistus koskee koko ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta: niin ammatillisen koulutuksen tavoitetta ja tehtävää, rahoitusta, oppimisympäristöjä, tutkintojenrakentumista kuin koulutuksen järjestämistä.

Ammatillinen koulutus tarvitsee strategian reformin toteuttamisen tueksi. Esimerkiksi ammatillinen aikuiskoulutus sekä lisäkoulutuksena että muuna täydennyskoulutuksena on keskeisessä roolissa, kun vastataan nopeasti muuttuvan työelämän osaamisvaatimuksiin. Mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen on kilpailukykyisen yhteiskunnan kulmakivi. Nyt koulutuksen rahoituksen suuntaaminen eri kohderyhmille jää liiaksi koulutuksen järjestäjän harkintaan. Tämä saattaa johtaa työntekijöiden ja yrittäjien koulutustarjonnan heikkenemiseen.

Opetusministeriön tulisi ottaa vastuu ammatillisen koulutuksen strategiasta ja määritellä yhteiskunnan tahtotila ammatilliselle koulutukselle, mutta jättää riittävästi sisällöllistä ja menetelmällistä joustavuutta koulutuksen toteuttajille.

Suomen Yrittäjillä on joitain kriittisiä huomioita ja täsmennysehdotuksia lainsäädäntöluonnoksen yksityiskohtiin.

Ammatillisten tutkintojen ja ammatillisen koulutuksen tarkoitus

Pidämme hyvänä, että ammatillisen koulutuksen yhtenä keskeisenä tarkoituksena on edistää valmiuksia yrittäjyyteen. Ammatillisen koulutuksen tarkoitus on lisäksi mm. kehittää työ- ja elinkeinoelämää. Tämän nk. tyke-tehtävän sisällyttäminen ammatillisen koulutuksen toimintaan ja rahoitukseen jää kuitenkin lakiluonnoksessa vaillinaiseksi. Tyke-tehtävä tulisikin sisällyttää selkeämmin rahoitukseen, esim. sen strategiarahoitusosuuteen.

Tutkintojen rakentuminen

Kannatamme kolmiportaisen (perustutkinto, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto) tutkintorakenteen säilyttämistä. Kannatamme myös esitettyä ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osaamispisteyttämistä kolmeen niiden laajuutta kuvaavaan ryhmään. Hyväksymme myös kaikkien perustutkintojen mitoittamisen 180 osaamispisteen laajuisiksi. Tämä edellyttää kuitenkin erityisesti ammattitaitoa tukevien opintojen vahvempaa integroimista ammatillisiin opintoihin sekä erityisesti aikuisopiskelijoiden olemassa olevan osaamisen tunnustamista.

Kaikkien tutkintojen tulee jatkossakin antaa jatko-opintokelpoisuus. Tutkintojärjestelmässä tulee olla tarjolla jatkotutkinnoissa selviytymistä tukevia tutkinnonosia. Näitä osia ei kuitenkaan saa asettaa pakollisiksi tutkinnonosiksi, ellei ko. tutkinnon työelämän tehtävissä tämä osaaminen ole oleellista.

Tutkintojen ja koulutuksen järjestäminen

Tutkintojen järjestämislupa tulee myöntää tasapuolisin kriteerein kaikille lupaa hakeville tahoille, myös sellaisille tahoille, jotka eivät saa valtion tukea koulutuksen järjestämiseen.

Koulutuksen alihankinta tulee mahdollistaa siten, että koulutuksenjärjestäjä voi alihankkia asiantuntijaorganisaatiolta sellaista koulutusta, jota se ei itse pysty toteuttamaan tai jossa alihankintaorganisaatiolla on asiassa selkeästi parempi osaaminen. Tämä edellyttää myös alihankintaa toteuttavalta koulutuksen järjestäjätaholta mahdollisuutta poiketa sovituin edellytyksin koulutuksen järjestämisluvassa luetelluista koulutusaloista. Näin voidaan varmistaa alueellisesti pienten alojen osaaminen ja koulutuksen saatavuus.

Ammatillinen koulutus tulisi avata markkinoille siten, että koulutusta voi toteuttaa ja tutkintoja antaa liiketaloudellisin perustein. Tulisi myös päättää, mikä koulutus on täysin yhteiskunnan kustantamaa, mikä yksikölle ja työnantajalle osittain tuettua ja mikä täysin yksilön ja työnantajan maksamaa.

Koulutuksen järjestäjän koulutustehtävään liittyvä palvelu- ja tuotantotoiminta ei saa aiheuttaa markkinahäiriöitä.

Tutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi

Tärkeää on, että osaaminen osoitetaan pääasiassa työpaikoilla aidoissa työtilanteissa. Näyttö tulee kuitenkin voida perustellusta (nyt muodossa ”erityisestä”) syystä voida antaa myös muussa toimintaympäristössä. Arvioijana tulee olla sekä työelämän edustaja että arviointiin ja vaadittavaan osaamiseen hyvin perehtynyt koulutuksen järjestäjän edustaja.

Työpaikalla järjestettävä koulutus

Yrittäjän oppisopimuskoulutus muuttuu yrittäjän koulutussopimukseksi. Käsite ”Yrittäjän koulutussopimus” tulisikin nostaa lakiin selkeämmin kuvaamaan tätä koulutussopimuksen muotoa. Pidämme hyvänä, että Yrittäjän koulutussopimuksessa voidaan opiskelija-yrittäjää tukevalle mentorille maksaa koulutuskorvausta.

Opiskelijalle tehtävän koulutussopimuksen solmimisen edellytykset asetetaan liian tiukoiksi. Esimerkiksi koulutussopimuspaikalta vaaditaan koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevä henkilöstö. Sama vaade koskee työpaikkaohjaajaa. Tämä vaade on korkeampi kuin tutkinnon arvioijalta vaadittava osaaminen. Riittävää olisi kirjata lainsäädäntöön, että koulutussopimuspaikka mahdollistaa osaamisen hankkimiseen riittävän oppimisympäristön ja tuen. Lisäksi työpaikkaohjaajalla tulee olla osaamisen hankkimisen kannalta riittävä ammattitaito.

Lainsäädäntöluonnoksen kirjaus: ”Koulutussopimuspaikalle ei makseta korvausta koulutussopimukseen perustuvasta työpaikalla järjestettävästä koulutuksesta” on liian ehdoton. Joillain aloilla ja joissain tilanteissa koulutussopimuksen toteuttamisesta voi aiheutua työnantajalle keskimääräistä huomattavasti suurempia kustannuksia. Työnantaja saattaa esimerkiksi ottaa vastuulleen merkittävän osan kouluttamisesta tai ohjaukseen käytetty aika selkeästi vähentää työpaikkaohjaajan mahdollisuutta varsinaisen työnsä tekemiseen. Näissä tapauksissa voi olla tarpeen ainakin osittain kompensoida työnantajalle aiheutuvia kustannuksia. Ehdotammekin lainsäädäntöön ko. lauseeseen lisättäväksi: ”Koulutussopimuspaikalle ei pääsääntöisesti makseta…” Hallituksen esityksen perusteluissa voidaan tarkemmin kuvat poikkeuksia pääsäännöstä.

Ammatillisen koulutuksen rahoitus

Suomen Yrittäjät kannattaa perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitukseen esitettyjä prosenttiosuuksia. Näitä 50, 35 ja 15 prosentin osuuksia ei tulisi oleellisesti muuttaa, koska esimerkiksi työllistyminen ja yrittäjäksi ryhtyminen ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutena on sen keskeisin tehtävä. Ehdotamme, että yrittäjyys nostetaan selkeämmin käsitteenä muun työllistymisen rinnalle – ”työllistyminen ja yrittäjyys”.

Ehdotamme vaikuttavuusrahoitukseen sisällytettävän erityisesti pk-yritysten työelämän kehittämis- ja palvelutehtävään suunnattava osuus, joka voisi olla kaksi prosenttia rahoituksesta.
Jotta koulutuksen eri järjestämismuodot – oppilaitoksessa tapahtuva oppiminen, oppisopimuskoulutus sekä koulutussopimus – olisivat keskenään tasavertaisia ja opiskelijoiden siirtymät näiden muotojen välillä joustavia, tulisi ainakin ammatillisessa peruskoulutuksessa näiden muotojen rahoitusosuuksien olla samat.

Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta

Merkittävä osa työvoimakoulutuksesta siirretään Työ- ja elinkeinoministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Työvoimakoulutuspalvelut ovat olleet kilpailutettuja ja osan niistä ovat toteuttaneet sellaiset koulutuksenjärjestäjät, joilla ei ole ollut opetusministeriön myöntämää koulutuksenjärjestämislupaa. Uudistuksessa lupa työvoimakoulutuksen tehtävään tullaan myöntämään erikseen osana koulutuksen järjestämislupamenettelyä.

Tämä työvoimakoulutuksen koulutustehtävä tulee uudistuksen jälkeen myöntää tasavertaisesti sellaisillekin tehtävää hakeneille tahoille, jotka eivät toteuta valtionosuusperusteista koulutusta. Lisäksi tulee mahdollistaa se, että koulutustehtävän omaava organisaatio voi alihankkia koulutusta asiantuntijaorganisaatioilta, joilla ei ole koulutustehtävään myönnettyä lupaa.

Suomen Yrittäjät

Mikael Pentikäinen Veli-Matti Lamppu
toimitusjohtaja johtaja