Suomen Yrittäjien lausunto opetusministeriön luonnokseen valtioneuvoston koulutuspoliittiseksi selonteoksi eduskunnalle

Opetusministeriö

Koulujärjestelmäämme on viime vuosien aikana voimakkaasti kehitetty työelämän ja koulutuksen yhteensovittamisen näkökulmasta. Opetusministeriö ja Opetushallitus ovat kiitettävällä tavalla tehneet yhteistyötä eri työelämätahojen kanssa tässä kehittämistyössä. Koulutuksen kaikilla asteilla on herätty huomioimaan myös yrittäjien omat koulutustarpeet sekä uuden yrittäjyyden synnyttäminen koulutuksen avulla. Yrittäjyyden huomioimisessa koulutuksessa ollaan vielä alkutaipaleella. Luonnos hallituksen koulutuspoliittiseksi selonteoksi eduskunnalle on hyvin puutteellinen yrittäjyyden näkökulmasta.

Selonteossa koulutuksen kehittämistarpeet nähdään yksiulotteisesti työvoiman uusintamisen ja osaamisen kehittämisen näkökulmista ts. koulutuksen ensisijaiseksi tehtäväksi nähdään ”palkkatyöntekijöiden kouluttaminen”. Termeinä käytetään mm. ”työvoiman saatavuusongelmia”.

Luonnoksessa unohdetaan myös, että uusista työpaikoista merkittävä osa syntyy pieniin yrityksiin. Eräs keino työvoiman saatavuusongelmien ratkaisemisessa on työssäoppiminen. Pienillä yrityksillä on kuitenkin suuria vaikeuksia olla mukana työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisessa. Jollei pienten yritysten mahdollisuuksiin osallistua em. toimintaan resurssoida voimakkaasti, hyöty työssäoppimisjärjestelmästä valuu suuyrityksiin ja julkiselle sektorille. Tämä saattaa vääristää työmarkkinoita.

Yrittäjyyden haasteita ei nosteta lainkaan esille koulutuksen kehittämistarpeissa. Selonteossa mm. todetaan, että ”työvoimasta kolme kymmenestä on yli 50-vuotiaita”. Yrittäjistä yli 50-vuotiaita on yli 50 prosenttia. Yrittäjyyden haasteet tulee nostaa selonteossa koulutuksen keskeisiksi kehittämistarpeiksi.

Koulutuksen vaikuttavuutta ja laatua kuvailevassa osassa ainoastaan ammattikorkeakoulujen keskeiseksi tehtäväksi on määritelty yrittäjyyden edistäminen. Aikuiskoulutuksen tehtäväksi todetaan uuden lainsäädännön osalta: ”Tavoitteena on, että oppilaitokset kykenisivät yksilöllisesti palvelemaan yrityksiä näiden koulutustarpeissa.” Tämä on vain osa aikuiskoulutuksen uutta palvelutehtävää. Vähintään yhtä tärkeää kuin koulutuspalvelut ovat pienyritysten muut kehittämispalvelut. Koulutus tulee nähdä vain yhtenä työkaluna. Aikuiskoulutuksen keskeinen tehtävä on lisäksi uuden yrittäjyyden edellytysten lisääminen. Yleissivistävän, ammatillisen perusopetuksen ja ylipistokoulutuksen osalta selonteko ei ota mitään kantaa yrittäjyyteen. Kuitenkin sekä KESU 2003 – 2008 ja hallitusohjelma ottavat voimakkaasti kantaa yrittäjyyteen koulutuspolitiikan näkökulmasta.

Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksella on ratkaiseva merkitys yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjyysopetuksen sisällyttämisessä koulutusjärjestelmään. Täydennyskoulutuksessa on hyviä kokemuksia opettajien tietojen, taitojen ja asenteiden muuttumisesta yrittäjyysmyönteisemmiksi. Täydennyskoulutukselle asetetut resurssit ovat kuitenkin liian pieniä. Opettajien perusopetuksessa asia on käytännössä ratkaisematta. Kuitenkin yrittäjyysopetus sisältyy pakollisena niin yleissivistävään kuin ammatilliseenkin koulutukseen.

Koulutuksen tasa-arvon kehittäminen on myönteisellä tavalla vaikuttanut yksilöiden mahdollisuuksiin saada itselleen sopivaa koulutusta. Keinona on ollut erityisesti erityisopetuksen kehittäminen yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa. Tämän työn tuloksia ovat esimerkiksi Suomen menestyminen Pisa-tutkimuksessa ja ammatillisen koulutuksen keskeyttämisten väheneminen. Riskinä on kuitenkin, että keskitytään vain tuottamaan tasalaatuisuutta. Koulutuksen tasa-arvoa on myös lahjakkaiden oppilaiden kehittymiseen ja mahdollisuuksiin panostaminen.

Veli-Matti Lamppu
koulutusasiamies
Suomen Yrittäjät