Suomen Yrittäjien lausunto selvitykseen aikuisopiskelun taloudellisten edellytysten parantamisesta

Opetusministeriö

Valiokuntaneuvos Pentti Arajärven opetusministeriölle laatima selvitys aikuis opiskelun taloudellisten edellytysten parantamisesta tarjoaa hyvän pohjan myös yrittäjien opiskelumahdollisuuksien lisäämiseen. Keskeisimpänä kannatettavina ehdotuksina Suomen Yrittäjät näkee opintosetelien suuntaamisen myös yrittäjille heidän lyhytkestoiseen yritystoimintaa tai tietoyhteiskuntavalmiuksia kehittävään koulutukseensa. Luontevaa on, että yrittäjien opintosetelit ohjataan TE-keskusten ja paikallisten työvoimatoimistojen kautta jaettaviksi.

Myös aikuiskoulutustuen sekä koulutuspäivärahan työhistoriavaatimuksen lyhentäminen sekä koulutuspäivärahan työttömyysaikavaateen lyhentäminen ovat kannatettavia kehittämisehdotuksia. Tärkeää on myös lisätä koulutuspäivärahasta tiedottamista.

Joissain ehdotuksissa ei ole mielestämme otettu riittävästi huomioon yritystoiminnan opiskelulle tai opintojen järjestämiselle aiheuttamia erityisvaatimuksia. Haluamme kiinnittää huomiota seuraaviin selvityksessä oleviin kehittämisehdotuksiin yrittäjien näkökulmasta:

Aikuiskoulutustuki

Yrittäjällä on tietyin edellytyksin oikeus Yrittäjän aikuiskoulutustukeen. Yrittäjän aikuiskoulutustuki on aina perusosan suuruinen (vuonna 2004, 500 euroa/kk) ja se haetaan taannehtivasti.

Yrittäjien aikuiskoulutustuen hakemista on hankaloittanut tuen hakuehdot, joista on tehty hallinnollisesti liian monimutkaisia. Yrittäjän tulee kyetä luotettavasti selvittää koulutuksen aikaisen tulojensa väheneminen vähintään kolmasosalla koulutuksen johdosta. Tätä varten yrittäjän täytyy mm. antaa tiedot viimeksi toimitetusta verotuksesta ja siinä vahvistetuista ansiotuloista. Tulojen aleneminen osoitetaan mm. eläkelaitoksen todistuksella eläkevakuutuksen keskeytymisestä tai alenemisesta, verottajan ennakonperintätodistuksella tai yrityksen välitilinpäätöksellä. Näiden todistusten tulee selittää tulojen väheneminen koulutusaikana. Kun kuitenkin koulutus voi jaksottua useille hyvin lyhyillekin koulutusjaksoille, on em. selvitysten antaminen usein hyvin vaikeaa.

Suomen Yrittäjät ehdottaa, että yrittäjän aikuiskoulutustukeen liittyvästä tulojen alenemisselvityksestä luovutaan. Esitämmekin, että aikuiskoulutustuen saamiseksi yrittäjälle riittäisi, että hän taannehtivasti esittää koulutuksenjärjestäjän todistuksen osallistumisesta tuen edellytyksenä olevaan koulutukseen. Perusteluina tälle järjestelylle voi nähdä ainakin, että yrittäjällä ei ole oikeutta tulosidonnaiseen

aikuiskoulutustuen osaan, jolloin tuloselvityksellä ei ole merkitystä tuen määrän laskemisessa. Lisäksi aikuiskoulutustuki perustuu sekä kertyneeseen että laskennalliseen tuen kestoon. Näin se on ajallisesti rajattu eikä sitä voi käyttää uudelleen. Tämä estää tuen väärinkäytön.

Ammattitutkintostipendi

Ammattitutkintostipendi maksetaan ammatillisen perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suorittamisesta ns. aikuisten näyttötutkintona. Siihen ovat oikeutettuja vähintään viisi vuotta työ- tai virkasuhteessa olleet 30-61-vuotiaat työntekijät. Ammattitutkintostipendi rahoitetaan palkansaajien työttömyysvakuutusmaksusta. Kuitenkin valtio vastaa palveluksessaan olevien osalta stipendin rahoituksesta.

Yrittäjällä, jolla ei ole ollut em. virka- tai työsuhdetta, ei ole oikeutta stipendiin.
Suomen Yrittäjät esittää, että yrittäjien kannustamiseksi oman osaamisensa yllä pitämiseen ja kehittämiseen valtio rahoittaisi myös yrittäjien ammattitutkintostipendin. Koska tuki on suuruudeltaan 236 euroa ja stipendiin oikeuttavan tutkinnon suorittavien yrittäjien määrä on vuosittain muutama tuhat, ei valtion rahoituksella ole suurta valtiontaloudellista merkitystä.

Yritysten henkilöstökoulutuslainat

Selvityksessä esitetään, että Koulutusrahasto voisi myöntää lainoja yritysten henkilöstökoulutukseen erityisesti yhteishankintakoulutuksessa yrityksen maksuosuuteen. Tämä järjestely saattaa tulla kyseeseen niissä yrityksissä, joissa yhteishankinnan perusteena on esimerkiksi yrityksen kehittämishanke tai uuden työvoiman kouluttaminen. Mielestämme ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista, että koulutusrahastolle annetaan luotottajan tehtävä. Mielestämme nykyiset rahoitusjärjestelmät ovat riittäviä.

Yrityksissä, joissa koulutus toteutetaan esimerkiksi työvoiman irtisanomisten estämiseksi eivät henkilöstökoulutuslainat ole toimiva vaihtoehto. Yrityksen ollessa toiminnallisissa vaikeuksissa ei ole järkevää lisätä yrityksen taloudellista taakkaa koulutukseen suunnatulla lainoituksella. Toiminnallisissa tai tuotannollisissa vaikeuksissa oleville yrityksille, joiden arvioidaan hyötyvän henkilöstökoulutuksesta, tulisi tarjota mahdollisuus työvoimapoliittiseen koulutukseen ilman yrityksen omaa rahoitusosuutta.

Yhteishankinnassa työhallinto ja yritys yhdessä rahoittavat työntekijöille suunnatun koulutuksen. Yrittäjä itse ei kuitenkaan nykyisten säännösten mukaan voi osallistua yhteishankintakoulutukseen. Esitämme, että ko. lain kohtaa korjataan siten, että myös yrittäjälle henkilönä voidaan suunnata yhteishankintakoulutusta ja että hän itse voi osallistua yrityksellensä suunnattuun yhteishankintakoulutukseen.

Yrittäjien edustus koulutuspoliittisessa päätöksenteossa

Yrittäjät ovat selvityksessä esitettyjen aikuiskoulutukseen kohdistuvien koulutuspoliittisten toimien keskeinen kohderyhmä. Tästä syystä pidämme tärkeänä, että yrittäjillä on edustus heitä koskevassa päätöksenteossa.

Suomen Yrittäjät

Martti Pallari
johtaja

Veli-Matti Lamppu
koulutusasiamies