Tekijänoikeudet työ- ja virkasuhteessa, tekijänoikeuslain uudistustarpeen selvittäminen

Oikeusministeriö

Suomen Yrittäjät ry esittää seuraavat näkemykset esitettyihin kysymyksiin.

1. Onko vuoden 1987 komiteatyöskentelyn ja 1990-luvulla tehtyjen lainsäädännöllisten arvioiden jälkeen tapahtunut sellaisia toimialaanne koskevia taikka työmarkkinoiden toimintaan tai muuhun yhteiskunnalliseen kehitykseen liittyviä olosuhteiden muutoksia, jotka vaikuttavat työsuhdetekijänoikeutta koskevan sääntelyn tarpeeseen.

Suomen Yrittäjät edustaa noin 88 000 pk-yritystä, joista reilut 40 000 toimii työnantajana työllistäen yli 300 000 työntekijää muun muassa kustannus-, mainos-, multimedia-, korkean teknologian-, konsultointi- ja koulutusalalla. Työsuhdetekijänoikeuskysymyksellä on näin ollen merkitystä eri toimialoilla toimiville jäsenyrityksillemme. Nykyinen epäselvä oikeustila ja käytäntö aiheuttavat ongelmia, sillä usein esimerkiksi pienissä korkean teknologian yrityksissä ei tiedetä kenelle työsuhteessa tehtyjen teosten taloudelliset tekijänoikeudet kuuluvat tai oikeudet ovat jakautuneet työnantajan ja työntekijän kesken siten, että yritys ei voi hyödyntää niitä täysimääräisesti.

Tietoyhteiskunnan kehittyminen on johtanut siihen, että lähes tulkoon kaikilla toimialoilla on viimevuosina tapahtunut sellaisia olosuhteiden muutoksia, jotka vaikuttavat työsuhdetekijänoikeutta koskevan sääntelyn tarpeeseen. Toimintaympäristön muutos on johtanut siihen, että työsuhteessa luodun tekijänoikeudella suojatun aineiston käyttömahdollisuudet ovat moninkertaistuneet ja selvien pelisääntöjen puuttuminen on johtanut epäselvään oikeustilaan. Esimerkiksi kustannus-, viestintä- ja multimedia-alan sekä graafisen teollisuuden toimintaolosuhteet ovat muuttuneet hyvin voimakkaasti. Aikaisemmin tekijänoikeudellista aineistoa käytettiin lähes yksinomaan siinä painetussa julkaisuvälineessä, jonka palveluksessa teoksen tekijä oli. Nykyisin aineistoa käytetään sähköisissä julkaisuissa, Internetissä, sähköisissä palveluissa kuten mobiilipalveluissa sekä digitaalisissa jakelukanavissa. Koska tietoyhteiskunnan kehittyminen on tuonut mukanaan aivan uuden tavan työskennellä ja osallistua luovaan prosessiin, tekijänoikeus ei saisi muodostaa estettä teknologian hyödyntämiselle yritystoiminnassa. Myös yleinen yhteiskunnallinen kehitys puoltaa epäselvän oikeustilan selkeyttämistä. Oikeudellisesti selvä ja ennakoitavissa oleva sääntely parantaa eri toimijoiden mahdollisuuksia ja halukkuutta saattaa aineistoa myös muihin kuin omiin jakelukanaviin. Tämä parantaisi yleisten tietoverkkojen sisällön laadun tasoa.

2. Onko työ- tai virkasuhteissa tuotettavien aineistojen tekijänoikeuksista sopiminen vaikeutunut tai helpottunut työehtosopimusten, muiden työehtojen muotoutumiseen vaikuttavien sopimusten tai työsopimusten tasolla.

Vain tietyillä erityisaloilla, kuten kustannusalalla, on voimassa työehtosopimusjärjestely, joka sisältää määräyksiä tekijänoikeudesta. Käytännössä ongelmia on aiheuttanut muun muassa se, että vaikka työnantaja saa käyttää työsuhteen aikana luotua aineistoa omissa nimissään tapahtuvassa toiminnassa, se ei mahdollista työnantajalle siirtyneiden taloudellisten tekijänoikeuksien edelleen luovuttamista kolmannelle esimerkiksi toiselle yritykselle tai tytäryhtiölle.

Vaikka tekijänoikeuksista voidaan sopia neuvoteltaessa työsuhteen ehdoista, työsopimusten tasolla ongelmia aiheuttaa epäselvä oikeustila sekä selkeiden pelisääntöjen puuttuminen. Tietyillä aloilla, kuten mainosalalla, tekijänoikeuteen liittyvistä asioista sovitaan palkattaessa uusia työntekijöitä, mutta useilla aloilla tekijänoikeudellisista kysymyksistä ei osata sopia riittävän tarkasti. Ongelmia on esiintynyt muun muassa liikkeenjohdon- ja kehityskonsultointialalla, koulutustoiminnassa, korkean teknologian- sekä multimedia-alalla.

Selkeiden pelisääntöjen puuttuminen on johtanut siihen, että työsuhteen aikana luodun aineiston tai tuotteen loppukäyttäjän asema on epäselvä. Varsinkaan pienillä yrityksillä ei ole riittävästi tietoa siitä, milloin työsuhteessa luotu aineisto ylittää teostason ja mitkä ovat työnantajan mahdollisuudet hyödyntää tekijänoikeudella suojattua aineistoa. Jos aineisto ei taas ylitä teostasoa, voi työnantaja hyödyntää aineistoa rajoituksetta. Käytännössä voi käydä niin, että yrityksen ainoa palkattu työntekijä voi tekijänoikeuden haltijana viedä mukanaan koko yrityksen keskeisen toimintaidean, jos asiasta ei ole osattu sopia riittävän tarkasti. Vastaavia ongelmia ei niinkään ole suurilla yrityksillä, joilla on paremmat mahdollisuudet käyttää alan asiantuntijoita.

Yritystoiminnan kehittämisen näkökulmasta ei myöskään ole kannatettavaa, jos työnantaja ja työntekijä joutuvat neuvottelemaan keskenään oikeuksien siirrosta kussakin tapauksessa erikseen esimerkiksi joka kerta kun yritys solmii yhteistyösopimuksia. Tekijänoikeuslain mukaan tekijänoikeudenhaltijalla on oikeus kieltää aineiston edelleen luovuttaminen.

3. Onko yleisen työsuhdetekijänoikeutta koskevan sääntelyn sisällyttäminen lakiin tarpeellista.

Suomen Yrittäjät pitää tarpeellisena yleisen työsuhdetekijänoikeutta koskevan sääntelyn sisällyttämistä lakiin. Tältä osin viittaamme myös siihen, että nykyiseen käytäntöön tietokoneohjelmien ja tietokantojen osalta on oltu tyytyväisiä eikä sääntely ole tietojemme mukaan aiheuttanut ongelmia. Sääntelyn tulisi koskea vain niitä tekijänoikeudellista aineistoa luovia henkilöitä, jotka ovat työsuhteen tunnusmerkit täyttävässä oikeussuhteessa työnantajaan.

4. Onko olemassa yksittäisiä aineistoja tai erityisaloja, joiden osalta työsuhdetekijänoikeutta koskevaan sääntelyyn on tarvetta.

Nykyisessä tietoyhteiskunnassa on tarvetta työsuhdetekijänoikeutta koskevaan sääntelyyn toimialasta riippumatta. Sääntely ei saisi olla riippuvainen siitä, minkälaisesta aineistosta on kyse tai millä toimialalla yritys toimii, sillä tämän kaltainen jako aiheuttaisi vaikeita rajanveto-ongelmia.

5. Jos työsuhdetekijänoikeutta koskevaa sääntelyä joiltakin osin tarvitaan, minkä suuntaviivojen mukaan sääntely tulisi toteuttaa ja tulisiko se toteuttaa tekijänoikeudellisen vai muun lainsäädännöllisen kehitystyön yhteydessä.

Työsuhdetekijänoikeutta koskeva sääntely tulisi ottaa tekijänoikeuslakiin lainsäädännön yhtenäisyyden vuoksi. Tekijänoikeutta koskevat kysymykset kuuluvat luontevasti tekijänoikeuslakiin eikä niitä koskevia säännöksiä tulisi ottaa esimerkiksi työoikeudellisen sääntelyn piiriin.

Sääntely tulisi toteuttaa siten, että työsuhteessa luodun tekijänoikeudellisen aineiston taloudelliset oikeudet siirtyisivät suoraan lain nojalla työnantajalle, ellei työnantajan ja yksittäisen työntekijän välillä ole toisin sovittu. Sääntelyn tulisi mahdollistaa sopimusvapaus ja se tulisi toteuttaa niin, ettei sääntelyllä muutettaisi sitä keskeistä periaatetta, jonka mukaan tekijänoikeus syntyy luonnolliselle henkilölle. Työnantajalle kuuluisivat siis vain tekijänoikeuden siirrettävissä olevat taloudelliset oikeudet ja työntekijälle jäisi hänelle kuuluvat luovuttamattomat moraaliset oikeudet. Tältä osin viittaamme tekijänoikeuksien käyttäjien neuvottelukunnan tekemään yksityiskohtaiseen ehdotukseen, joka koskee tekijänoikeuslain 40 b §:n muuttamista. Uusi säännös vahvistaisi olemassa olevaa sopimuskäytäntöä ja selkeyttäisi oikeustilaa.

Haluamme myös kiinnittää huomiota siihen, että maaliskuussa 2002 voimaan tulevassa EU:n yhteisömalliasetuksessa on säännös siitä, että oikeus malliin kuuluu työnantajalle, ellei toisin ole sovittu tai kansallinen oikeus toisin määrää. Yhteisön immateriaalioikeudessa on yhden suojamuodon osalta tehty selkä valinta oikeuksien kuulumisesta työnantajalle.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Rauno Vanhanen
johtaja

Tytti Peltonen
lainopillinen asiamies