Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatillisessa koulutuksessa

Opetushallitus

OPH-2397-2024

1. Johdanto

Suomen Yrittäjät antaa seuraavan lausunnon Opetushallituksen luonnokseen määräyksestä Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatillisessa koulutuksessa määräyksestä.

Johdantoteksti on selkeä ja riittävän tiivis. Siinä on kuvattu hyvin, mihin ohje on tarkoitettu. Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset on laadittu selkeästi ja ymmärrettävästi taulukkomuodossa. Tämä palvelee myös työnantajia, yrityksiä sekä oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä.

Sora-lainsäädäntö ja esitetty määräys eivät ota kantaa siihen, mitä tarkoitetaan lauseella ”jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa”. Johdantotekstissä olisi syytä painottaa koulutuksen järjestäjän yhdenvertaisuuslain 15 § mukaista velvollisuutta toteuttaa asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset.

Koska kysymys on opiskelijoiden ja opiskelemaan hakeutuvien ja muiden ihmisten terveydestä ja turvallisuudesta, arviointi on syytä tehdä huolellisesti, olemassa olevaa tietoa hyödyntäen. Arvioijien jatkuvan oppimisen mahdollisuuksista ja täydennyskoulutuksesta on huolehdittava.

Opiskelijan toimintakykyä tulee aina arvioida yksilöllisesti suhteessa työtehtäviin ja mahdollisuuksiin tukea hänen opiskelu- ja työkykyään kohtuullisilla mukautuksilla ja tukitoimilla. Kun luodaan eri aloille hoiva-avustajan tapaisia suppeampia koulutuksia, jotka voivat olla laajemman tutkinnon osia, vaatimuksissa tulee huomioida osatyökykyisyyden ja täsmätyökykyisyyden näkökulmat.

2. Terveydentila- ja toimintakykyvaatimukset

On kaiken kaikkiaan tarpeen, että määräyksiä selkeytetään. Kiinnitämme huomiota siihen, että terveydentilavaatimukset ovat fyysistä terveydentilaa koskevia. Psyykkisen ja henkisen tasapainon ja terveyden vaatimukset olisi syytä huomioida fyysisen terveydentilan rinnalla. Sekä fyysinen että psyykkinen terveys vaikuttaa vahvasti työelämään.

Koska psyykkisiin tekijöihin liittyvät rajaukset ovat osin epämääräisiä ja vaatimukset perustellusti joustavia, tämä antaa oppilaitoksille varsin laajan tulkintamahdollisuuden.

Autismikirjolla oleminen ei automaattisesti tarkoita, että henkilö ei olisi soveltuva esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalle. Parasta on, kun ala ja työ löytyvät opiskelijan vahvuuksien mukaan. Vahvuuksiin voi liittyä myös työkykyä rajoittavia heikkouksia.

Autismikirjon ihmisillä voi olla vahvuuksia, joista on työelämässä hyötyä. Useilla on hyvä keskittymiskyky ja kyky kiinnittää huomiota olennaiseen, huomata virheitä ja ratkaista monimutkaisiakin ongelmia.

Mielenterveyden haasteet ovat epämääräinen ilmaus. On tarpeen määritellä, mitä sillä tarkoitetaan. Mielenterveyden haasteiden sanoittaminen siten, että hakija havahtuu pohtimaan omaa tilannettaan suhteessa tulevaan ammattialaansa, on haasteellista. Hakija voi olla tietämätön esiin tulevista oireista tai kieltää ne kokonaan.

Vaatimuksen kirjaus ”Mielenterveyden haasteet kuten vaikea toimintakykyä heikentävä psyykkinen sairaus, joka rajoittaa toimintakykyä käytännön työtehtävissä” vaatii selvennystä, koska mielenterveyden haasteet ja psyykkinen sairaus eivät ole täysin rinnastettavissa olevia asioita.

Yksi mahdollisuus olisi avata tutkinnoittain, mitkä ovat ne vaikeat toimintakykyä heikentävät psyykkiset sairaudet, jotka rajoittavat toimintakykyä kyseisessä tutkinnossa. Psyykkiset sairaudet ovat erilaisia. Tässä muodossa vaatimus saattaa olla liian yleisellä tasolla.

Olisi tarpeen puhua vaikeista kommunikointia ja sosiaalista toimintakykyä vaikeuttavista toimintakyvyn häiriöistä.

Vaikka mielenterveydenongelmat voivat olla opiskelun esteitä tietyssä hetkessä, hoidon ja tuen ansiosta niistä ei automaattisesti aiheudu ongelmia työelämässä, joka on määräyksen keskeinen kriteeri. Opintoihin soveltuvuuden ja varsinaiseen ammattitehtävään soveltuvuuden välillä voi olla eroa.

On syytä huomioida, että terveydentila voi muuttua myös opintojen aikana, jolloin terveysvaatimukset eivät täyty. Asioiden tulevan kehityksen arviointi voi olla sellaisissa tilanteissa haastavaa. On syytä ohjeistaa oppilaitoksia ja työssä oppimisen paikkoja mahdollisesta tarpeesta tehdä uusi arvio.

Päihteiden tai lääkkeiden ongelmakäyttö tai riippuvuus -lauseke on liian yleisluontoinen. On vaikea määritellä, milloin henkilön päihteiden ja lääkkeiden käyttö on ongelmallista tai haitallista. Päihteiden kohdalla käytännön työtehtävissä tulee olla työelämän kannalta katsottuna nollatoleranssi. Olisiko syytä erottaa päihteiden tai lääkkeiden ongelma- tai väärinkäyttö, joka estää käytännön työtehtävissä toimimisen ja riippuvuusongelmat, jotka rajoittavat käytännön työtehtävissä toimimista ja joihin on syytä hakea apua.

3. Muita huomioita

Ohjeistuksen ja toteutuksen kannalta voisi olla tarpeen, että määräyksestä laadittaisiin myös selkokieliset ohjeet.

Suomen Yrittäjät

Mikko Kinnunen
koulutuspolitiikan asiantuntija