Työ- ja elinkeinoministeriön pyytämä lausunto ympäristövaikutusten

Työ- ja elinkeinoministeriö

Fortum Power and Heat Oy käynnisti keväällä 2007 ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) Loviisan Hästholmenin saarella sijaitsevan ydinvoimalaitoksensa laajentamisesta kolmannella voimalaitosyksiköllä (Loviisa 3). Yhtiö on jättänyt tämän ympäristövaikutusten arviointinsa työ- ja elinkeinoministeriölle, joka on pyytänyt lausuntoa Suomen Yrittäjiltä tästä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta.

Suunniteltu voimalaitoshanke

Arvioinnissa on tarkasteltu sähköteholtaan 1000-1800 MW:n voimalaitosyksikön rakentamista. Uuden voimalaitosyksikön reaktori olisi kevytvesireaktori, tyypiltään joko kiehutus- tai painevesireaktori. Sen lämpöteho olisi vastaavasti noin 2.800-4600 MW. Uuden yksikön jäähdytysveden otto- ja purkuvaihtoehtoina on tarkastelussa käytetty neljää eri vaihtoehtoa, joiden osalta ei kuitenkaan selvityksen mukaan ole merkittävää eroa niiden ympäristövaikutuksissa.

Yhtiön suunnitelmien mukaan voimalaitoksen rakentaminen aloitettaisiin noin vuonna 2012 ja se otettaisiin käyttöön vuonna 2018. Laitoksen suunnitelluksi käyttöiäksi on arvioitu 60 vuotta. Yksikkö olisi ns. peruskuormalaitos, joka on käynnissä vuotuisia huoltoseisokkeja lukuun ottamatta jatkuvasti. Hanke käsittää voimalaitoksen lisäksi laitosalueella tapahtuvan toiminnan yhteydessä syntyvän käytetyn ydinpolttoaineen välivarastoinnin sekä vähä- ja keskiaktiivisen voimalaitosjätteen käsittelyn, varastoinnin ja loppusijoituksen sekä voimalaitoksen purkamisen, purkujätteen käsittelyn ja loppusijoituksen. Hanke edellyttäisi Loviisan voimalaitoksen raakaveden hankintajärjestelmän uusimista, jätevedenpuhdistamon laajentamista sekä merikuljetuksia varten tarkoitetun lastausalueen rakentamista. Lisäksi tarvitaan voimansiirtoyhteys kantaverkkoon.

Selvityksen mukaiset vaikutukset

Yhtiön toimittaman selvityksen mukaan laitoksen rakentamiseen liittyvät työt eivät aiheuta merkittävää vahinkoa ympäristölle eivätkä vaaranna nykyisen voimalaitosyksikön turvallisuutta. Rakentamisella ei myöskään ole selvityksen mukaan mainittavaa vaikutusta ympäristön pohjaveden laatuun. Merkittävin rakentamisvaiheen vaikutus ympäristöön on liikenteen lisääntyminen voimalaan, mikä rakentamisen voimakkaimmassa vaiheessa voi jopa nelinkertaistaa liikenteen määrän nykytilanteeseen verrattuna. Uuden yksikön rakentamisen merkittävimmät osat ovat maarakentaminen, voimalaitosrakennusten rakentaminen sekä laitehankinnat. Tämän arvioidaan työllistävän rakennusvaiheessa Suomessa noin 21.000 henkilötyövuotta. Valmistuttuaan uusi voimalaitosyksikkö työllistää käyttöhenkilökuntaa noin 250 henkilöä sekä ulkopuolisten palveluiden käytössä noin 50 henkilötyövuotta.

Voimalaitosyksikön käytön aiheuttamat vaikutukset keskittyvät lähinnä jäähdytysveden ottoon ja sen purkuun. Loviisan ydinvoimalan nykyisten kahden reaktorin jäähdytysveden vaikutusten lisäksi uuden laitoksen aiheuttamat ympäristövaikutukset lähialueen vesistöön lisääntyvät tehtyjen mallilaskelmien mukaan mutta eivät kuitenkaan merkittävästi.

Suomen Yrittäjien kanta

Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, että maahan rakennetaan sellaista sähköntuotantokapasiteettia, joka ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä, ja ydinvoima on sellaista. Tällaisen kapasiteetin rakentaminen on tärkeätä siitä syystä, että Suomi on sitoutunut kansainvälisillä sopimuksilla hyvin tiukkoihin päästöjen rajoittamisiin lähivuosikymmenien aikana olkoonkin, että tämä kasvattaa uusiutuvien energiamuotojen lisäämistarvetta eli sitä, että Suomi saavuttaa sille asetetun 38 %:n tavoitteen. Lisäksi hankkeella on merkittävä työllistävä vaikutus rakentamisaikana, ja se tuo paikkakunnalle myös noin 300 pysyvää työpaikkaa. Esitetyn perusteellisen selvityksen mukaan hankkeella ei ole merkittäviä ympäristövaikutuksia. Rakentamisaikaisten ympäristöhaittojen ohella merkittävimmät haitat liittyvät jäähdytysveden ottoon ja purkuun. Jäähdytysveden purkuun liittyviä haittoja voitaisiin vähentää käyttämällä tämä lämpö kaukolämmön tuottamiseen.

Selvityksessä on eräissä kohdin sivuttu mahdollisuutta käyttää jäähdytysvettä kaukolämmön tuotantoon. Selvityksessä todetaan, että yksikkö voidaan rakentaa siten, että yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto on mahdollista. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto ei kuitenkaan ole yksin yhtiön päätettävissä oleva asia, vaan vaatii yhteistyökumppaneita, jotka sitoutuvat hankkeeseen. Jäähdytysvedessä olevan lämmön määrä on niin suuri, että sitä voitaisiin hyödyntää lähinnä pääkaupunkiseudulla, mikä edellyttäisi noin 80 km:n pituisen lämpötunnelin rakentamista. Tämän ympäristövaikutuksia raportissa ei ole selvitetty siitä syystä, että se ei välittömästi liity yhtiön hakemaan hankelupaan.

Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan laitoksen jäähdytysveden käyttäminen kaukolämmöntuotantoon on merkittävä ilmastopoliittinen asia ja liittyy kiin-teästi Suomen tekemiin kansainvälisiin ilmasto- ja energiasopimuksiin. Yksikön jäähdytysveden käytöllä voitaisiin korvata merkittävästi pääkaupunkiseudulla osin hiilellä tuotettavaa lämpöä, mikä parantaisi huomattavasti Suomen edellytyksiä saavuttaa sille asetetut tavoitteet hiilidioksidipäästöjen supistamisessa. Pääkaupunkiseudun kaukolämmön tarpeen on arvioitu olevan noin 11 TWh vuodessa. Tämä vastaisi noin 1260 MW:n keskimääräistä kaukolämpötehoa. Uuden suunnitteilla olevan voimalan kaukolämpöteho olisi noin 1200 MW. Vuodenaikojen vaihtelusta johtuen uuden voimalan kaukolämpötehoa ei kuitenkaan olisi mahdollista kokonaisuudessaan käyttää. Kaukolämmön käyttö nostaisi kuitenkin merkittävästi uuden laitoksen kokonaishyötysuhdetta, kun sen on arvioitu olevan pelkästään sähköntuotannossa 35-40 % ja nousevan kaukolämmön yhteistuotannon kanssa lähemmäksi 60 %:ia. Lupaehdoissa tulee vähintäänkin edellyttää laitoksen rakentamista siten, että tällainen lämmön käyttö on teknisesti mahdollista, mutta mieluummin edellyttää ehdoissa sitä, että jäähdytysveden lämpö on käytettävä hyväksi kaukolämmön tuotannossa heti yksikön käynnistyessä. Tämä käytännössä tarkoittaisi sitä, että yhtiön tulee ennen rakentamista saada mukaan yhteistyökumppanit kaukolämmön tuottamiseen.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Risto Suominen
johtaja