Työhallinnon strategia laskusuhdanteessa 2002-2003 – luonnos 20.12.

Työministeriö

Työpolitiikan neuvottelukunnan 16.1. kokouksessa käytävän keskustelun pohjaksi toimitamme seuraavaa:

Kuten edellisessä kokouksessa 12.12.2001 käydyssä keskustelussa todettiin, pitää Suomen Yrittäjät tärkeänä, että työhallinto pitää myös laskusuhdanteessa kiinni hyväksymästään, palveluja korostavasta strategiasta. Vastaavasti uusiin panostuksiin tukityöllistämiseen ja työllisyysperusteisiin investointeihin on perusteltua suhtautua kriittisesti.

Aktiivisen työvoimapolitiikan strategisia valintoja pohdittaessa asetetaan useimmiten vastakkain työmarkkinoiden toimivuuden kehittämiseen painottuva linja ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan painottuva linja.

Tukityöllistämistä perustellaan erityisesti viime mainitulla, syrjäytymisen torjuntaan liittyvällä linjauksella. Sen mukaisesti sellainenkin tukityö, joka ei johda kovin usein pysyvään työllistymiseen, katkaisee työttömyyden ja torjuu siten työmarkkinoilta ja työelämästä syrjäytymistä.

Näkemyksemme mukaan edellä oleva työvoimapolitiikan strategiavalintojen kahtiajako ei ole perusteltu, eivätkä tukityöllistämisen lisäämiselle esitetyt perusteet ole syrjäytymisen torjumisenkaan kannalta riittävän hyvin harkittuja.

Tukityöllistäminen kohdentuu käytännössä ennen muuta määräaikaisiin julkisen sektorin työsuhteisiin. Näissä tapauksissa tukityötä harvoin seuraa pitempi työsuhde tai työsuhteen muuttuminen määräaikaisesta toistaiseksi voimassaolevaksi. Työllistämisjakso sinänsä katkaisee avoimen työttömyyden, parantaa tukityöllistetyn henkilön ja tämän perheen taloudellista asemaa ja saattaa, erityisesti nuorten henkilöiden kohdalla, tuoda lisähyötyä työkokemuksen myötä.

Määräaikainen tukityö voi kuitenkin jäykistää työmarkkinoita tavalla, joka on omiaan aiheuttamaan haittaa myös toimenpiteillä työllistetylle henkilölle itselleen:
– Odotettavissa oleva tukityöpaikka vähentää työttömien henkilöiden halua vaihtaa ammattia tai asuinpaikkaa avoimen sektorin työpaikkaa hakeakseen.
– Se vähentää myös kannusteita hakeutua omaehtoiseen ammatilliseen tai muuhun koulutukseen.
– Lisäksi, kuten työministeriön muistiossakin todetaan, tukityötä käytetään usein työttömyyspäivärahaoikeuden uusintamiseen aidon työllistymisen sijaan.

Aktiivisen työvoimapolitiikan kehittämisessä tulisi edetä tavalla, joka vähentäisi työmarkkinoiden jäykkyydestä koituvaa syrjäytymisriskiä. Oman näkemyksemme mukaan panostaminen työnvälityspalveluiden tehostamiseen olisi paras vaihtoehto sekä talouden ja työllisyyden paranemisen että syrjäytymisen torjunnan kannalta.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Rauno Vanhanen
johtaja

Pertti Rauhio
suunnittelupäällikkö