Työllisyyteen kohdistetut lisäpanostukset ja arvio vaikutuksista

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta

Valtioneuvosto on julkistanut julkisen talouden suunnitelman vuosille 2018–2021. Julkisen talouden suunnitelma sisältää samalla Suomen vakausohjelman sekä vastaa EU:n vaatimukseen keskipitkän aikavälin budjettisuunnitelmasta.

Julkisen talouden suunnitelma kokoaa julkista taloutta koskevan päätöksenteon. Suunnitelmassa hallituksen tulisi tarkastella julkista taloutta kokonaisvaltaisesti ja tehdä linjauksia ja valintoja jotka muodostaisivat tulevien budjettien valmisteluille pitävän perustan.

Valtioneuvoston asettama keskipitkän aikavälin tavoite (Medium Term Objective, MOT) on edelleen -0,5 % suhteessa BKT:seen mitattuna rakenteellisen jäämän mittarilla. Tämä on se minimitaso, johon Suomi on finanssipoliittisessa sopimuksessa sitoutunut ja hallitus tavoittelee MTO:n saavuttamista viimeistään vuonna 2019. Hallitus on asettanut myös tavoitteita seuraaville suureille (suhteessa BKT:seen): Julkisyhteisöjen nettoluotonanto (tavoite vuonna 2019, -0,8), Julkisyhteisöjen menot (tavoite vuonna 2019, 52,5) ja Julkisyhteisöjen bruttovelka (tavoite vuonna 2019, 63,8).

Hallituksen asettamat keskipitkän aikavälin tavoitteet ovat kansantalouden tulevan kehityksen kannalta järkeviä ja varsin maltillisia. Tavoitteiden mukaan alijäämä supistuisi ja julkisyhteisöjen bruttovelan suhde BKT:seen kääntyisi alenevalle uralle. Tämä olisi välttämätöntä, sillä on yleisesti tiedossa, että seuraavalla vuosikymmenellä Suomea kohtaa ikääntyvästä väestöstä johtuva hoivatarve, ja sitä kautta julkisten menojen nousu. Suomen väestöllinen huoltosuhde tulee, muut tekijät ennallaan, kehittymään poikkeuksellisen epäsuotuisasti.

Hallitus ei tule saavuttamaan asettamiaan keskipitkän aikavälin tavoitteita katsottaessa esimerkiksi vuoden 2019 tasolla. Vaikka kuluvan vuoden ja ensi vuoden kasvu olisi 2 prosenttia, hallituksen tavoite ei tule toteutumaan. Väistämätön tosiasia on, että julkinen talous ei ole kestävällä pohjalla. Vuosikymmenen vaihteessa julkisyhteisöjen rahoitusaseman tulisi olla selkeästi ylijäämäinen, mutta se tulee säilymään alijäämäisenä. Valtiovarainministeriön tuoreimman ennusteen mukaan rakenteellinen jäämä tulee vuonna 2019 olemaan -1,4. Myöskään alasektorikohtaiset tavoitteet eivät tule toteutumaan. Tästä seuraa se, että suuri osa hallitusohjelmassa olevista tavoitteista jää toteutumatta.

Suomen kansantalouden kannalta merkittävin tekijä on työllisyyden paraneminen. Nykyisillä toimenpiteillä työllisyys ei tule oleellisesti paranemaan ja sitä kautta myöskään talouskasvulle ei anneta riittäviä mahdollisuuksia. Työllisyys on myös merkittävä tekijä julkistalouden kannalta. Suomen Yrittäjien mielestä velkaantumiskehitys on saatava alenevalle uralla mahdollisimman nopeasti. Korkea velkataakka tulee tulevaisuudessa syömään liikaa talouden resursseja ja se kaikki on pois tuottavasta toiminnasta. Lisäksi korkea velkataakka tekee taloudesta hyvin herkän ulkoisille shokeille, varsinkin kun tähän vielä yhdistetään poikkeuksellisen korkeat valtion taloudelliset vastuut.

Julkisen talouden suunnitelmassa esitetyn valtiovarainministeriön ennusteen mukaan hallitus ei tule saavuttamaan 72 prosentin työllisyystavoitettaan. Valtiovarainministeriön ennuste pitää sisällään hallituksen 25.4. tekemät kehysneuvotteluiden päätökset. Valtiovarainministeriö on jo siis ennusteen perusurassaan arvioinut hallituksen tekemien työllisyystoimenpiteiden vaikutukset ja päätynyt siihen, että asetettua tavoitetta ei tulla saavuttamaan. Julkisen talouden suunnitelmassa esitetään myös perusuran lisäksi hitaamman ja nopeamman kasvun skenaariot.

Hallitus toteaa, että sen tekemien työllisyysvaikutusten arviointi on haasteellista ja että erityisen varovaisesti siihen suhtaudutaan valtiovarainministeriön riippumattomassa ennusteessa. Hallitus toteaa, että vaikutukset voidaan arvioida yksityiskohtaisemmin vasta kun uudistusten sisältö on tarkemmin tiedossa.

Tämän takia on vähintäänkin ihmeellistä, että hallitus uskoo päätettyjen toimien johtavan työllisyystavoitteen toteutumiseen vuonna 2019. Mihin tämä usko perustuu ja miten se laskennallisesti perustellaan? Raportti ei analysoi tätä. Näyttääkin siltä, että hallitus on valinnut omaksi perusurakseen valtiovarainministeriössä tehdyn vaihtoehtoislaskelman, jossa talous kasvaa prosenttiyksikön verran julkaistua ennusteen perusuraa nopeammin.

Tämä suotuisa kasvupolku vaatii toteutuakseen nopeamman kansainvälisen kasvun ja nettoviennin suotuisamman kehityksen. Näyttää kuitenkin siltä, että hallituksen julkaisemattoman analyysin mukaan tehdyt työllisyystoimet johtavat esitetyn kaltaiseen prosenttiyksikön nopeampaan talouskasvuun. Jotta analyysi olisi uskottava, tulisi se saattaa syy-seuraussuhteineen läpinäkyvällä tavalla tarkasteltavaksi.

Suomen Yrittäjien mielestä sekä kiky-sopimuksella että työllisyyspaketilla tulee olemaan positiivisia vaikutuksia talouteen, mutta vaikutukset ovat huomattavasti hallituksen esittämiä pienemmät ja vaikutukset tulevat näkymään suurelta osin vasta vuoden 2019 jälkeen.

Kunnioittavasti

Suomen Yrittäjät

Mika Kuismanen
pääekonomisti