Työpanokseen perustuvan osingon verotus

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta

Verojaosto

Hallitus esittää tuloverolakiin, elinkeinoverolakiin ja ennakkoperintälakiin muutoksia, joiden nojalla työpanokseen perustuvia osinkoja verotettaisiin ansiotulona. Säännökset koskisivat ensimmäisen kerran keväällä 2010 jaettavia osinkoja. Muutos ei koskisi yhden miehen yhtiöitä. Yhtiöt voisivat vähentää palkan omassa verotuksessaan.

Lausunto

Suomen Yrittäjät ei kannata ehdotusta työperäisten osinkojen verottamisesta aina ansiotulona. U udistuksella vaikeutetaan tarpeettomasti tuloksen jakamista sellaisissa muutaman osakkaan yhtiöissä, joissa osakkailla on aito yrittäjävastuu ja tulos olisi edelleen oikeudenmukaista jakaa myös työpanoksen perusteella. Hyvät liikeideat monistuvat osakasyrittämisessä, jolla saadaan lisää vahvuutta ja taloudellisia hyötyjä pienyrittämiseen. Sallimalla osakasyrittäjämallien kehittyminen saadaan Suomeen lisää kasvuyrityksiä.

Työperäisten osinkojen verotuksen korjaamiseksi on haettu ratkaisumalleja KHO:n annettua ns. lääkäriyhtiöratkaisun (KHO 6/2008). Asia on nostettu veropoliittiseksi ongelmaksi, koska julkisuudessa syntyneen käsityksen mukaan palkkatuloa voidaan osakasyrittäjämalleilla muuntaa helposti pääomatuloksi. Vaikka ilmiön tosiasiallista laajuutta ei ole kyetty osoittamaan toteen millään luotettaviksi todistettavilla laskelmilla ja ongelman laajuudesta ja sisällöstä vallitsee varsin erilaisia käsityksiä, paineet tehdä asialle jotakin ovat olleet huomattavat.

SY katsoo, että myös sellasille osakeyhtiön osakasyrittäjille, joilla on aito yrittäjävastuu yrityksen toiminnasta ja jotka ovat liittyneet yhteen liiketoiminnan harjoittamista varten, olisi tullut hakea vastaavaa erillisratkaisua kuin yhden miehen osakeyhtiölle. Tällaisten, usein muutaman osakkaan omistamien yhtiöiden näkökulmasta olisi johdonmukaista, että osakkailla olisi mahdollisuus myös liittyä yhteen ja harjoittaa toimintaa yhtiönä yhdessä ja jakaa myös osinkoja samassa suhteessa, jolla ovat osallistuneet yhtiön tuloksen muodostumiseen.

Enintään olisi tullut rajoittaa holding-yhtiöiden käyttöä työperäisten osinkojen vastaanottamisessa ja selkiyttää muutoin verotuskäytäntöä palkka- ja yrittäjätulon rajanvetoa koskevilla ohjeilla.

Työperäisten osinkojen sääntely nykyisin

Osakeyhtiölaissa osakkeet ja osakeannit on irrotettu yhtiöön tehdyistä pääomapanoksista. Yhtiöjärjestyksen määräyksillä voidaan siksi sopia, että yhtiön tuotto jaetaan osakkaille myös osakkaiden yhtiön hyväksi tekemien työpanosten mukaan. Myös Verohallinto on ottanut tällaisiin osakkuusyrittäjämalleihin myönteisen kannan (Uuden osakeyhtiölain vaikutuksista verotukseen 8.3.2007). Samoin Yritysverotuksen kehittämistyöryhmä 2005 ehdotti aikanaan nykyisenlaisen sääntelyn hyväksymistä työpanoksen nojalla suoritetun osingonjaon perusratkaisuksi. Osinko muuttuu joka tapauksessa pääomatuloksi vasta yritykseen sijoitettujen nettovarojen puitteissa, ei pelkän osingonjaon nojalla, ja ongelman merkitystä on liioiteltu.

SY katsoo sen vuoksi, että ratkaisu olisi tullut kohdistaa vain sellaisiin moitittaviin tilanteisiin, joissa työskennellään kuin työntekijät ja joissa verosuunnittelumahdollisuus liittyy käytännössä holdingyhtiöiden käyttöön osinkojen saamiseksi.

Verohallinnon ohjeessa Palkkaa vai työkorvausta (Dnro 2118/31/2004) on lueteltu tekijät, jotka puoltavat yrittäjätuloksi katsomista. Näitä ovat mm. toiminnan laajuus ja ulospäin suuntautuneisuus sekä huolehtiminen omasta sosiaalivakuuttamisesta. Ohjeessa on mainittu myös työsuhteeksi katsomista puoltavia tekijöitä, kuten taloudellisen riskin puuttuminen ja luontois- ja sosiaalietujen antaminen.

Oheen on liitetty säännösehdotus, jolla rajoitus olisi voitu kohdistaa vain työsuhteen kaltaisissa oloissa tehtyyn työhön (Liite). Kuten hallituksen esityksessä ehdotetaan, osinko voitaisiin verottaa osakkaan verotuksessa myös sellasissa välillisen omistuksen tilanteissa, joissa osingonsaajana on osakkaan holding-yhtiö.

Lopuksi

Yritykset ovat kannattavuutta heikentävässä taantumassa, joka todennäköisesti edelleen syvenee muutoksen voimaantuloajankohtaa kohden. Hallituksella on myös yrittäjyyden politiikkaohjelma, jonka mukaan hallituskauden aikana tavoitellaan lisää kasvuhakuista yrittäjyyttä, ei yrittäjyyden edellytysten heikentämistä. Koska t yöperäisten osinkojen laaja kielto on tilapäisenä erillisratkaisunakin omiaan ohjaamaan tulevia ratkaisuja, esitämme, että hallitus aloittaa selvitystyön uusien joustavien osakkuusmallien kehittämiseksi mm. kasvuyrittäjyyden tukemiseksi.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Anna Lundén

Johtaja

LIITE

Korjaus HE:een

Tuloverolaki / korjausehdotus alleviivattu:

33 b § (3 momentti)

Muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu osinko

—–

Riippumatta siitä mitä muualla laissa osingon veronalaisuudesta säädetään, osinko on ansiotuloa, jos osingon jakoperusteena on yhtiöjärjestyksen määräyksen, yhtiökokouksen päätöksen, osakassopimuksen tai muun sopimuksen mukaan osingonsaajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilön työpanos ja työ on tehty olosuhteissa, jotka työn luonne, suorittajan taloudellinen riski ja muut seikat huomioon ottaen vastaavat työsopimuslain (26.1.2001/55) mukaista työsuhdetta. Osinko on sen henkilön tuloa, jonka työpanoksesta on kysymys.