Työryhmän ehdotus hallituksen maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi

Työministeriö

Työministeriö on pyytänyt lausuntoa otsikkoaiheessa mainitusta asiasta. Suomen Yrit-täjät esittää kunnioittavasti lausuntonaan seuraavaa:

Maahanmuuttopoliittisen ohjelman tarkoituksena on määritellä maahanmuuttopolitiikan keskeiset arvot. Keskeiseksi linjaukseksi on nostettu työperusteisen maahanmuuton edistäminen. Merkittävänä tavoitteena on työmarkkinoilta poistuvan työvoiman korvaaminen ja osaamispohjan vahvistaminen työperusteisen maahanmuuton kautta. Tätä kautta katsotaan voitavan turvata talouskasvun ja taloudellisen toimeliaisuuden edellytyksiä. Työryhmäehdotukseen liittyy kattava analyysi työmarkkinoiden toiminnan muutoksesta ja globalisaation vaikutuksista niin kansainvälisiin muuttovirtoihin kuin Suomenkin asemaan.

Suomen Yrittäjät pitää ohjelmaluonnoksen peruslinjausta hyvänä, ja katsoo, että työperusteisen maahanmuuton kehittäminen on välttämätöntä työvoiman ikääntymisen aiheuttamien työvoiman saatavuusongelmien ratkaisemiseksi. Ohjelmaehdotuksessa on oikealla tavalla kiinnitetty huomiota mahanmuuton myönteisiin vaikutuksiin Suomen taloudelle ja elinkeinoelämälle. Maahanmuuton vaikutukset taloudelle riippuvat pitkälti maahanmuuton rakenteesta; työperusteisen maahanmuuton osalta positiivinen nettovaikutus korostuu. On erittäin myönteistä, että ohjelmaluonnoksessa on selkeästi korostettu työperusteista maahanmuuttoa ja sen tärkeyttä muun maahanmuuton edistämiseen verrattuna.

Ohjelmaluonnoksen rajaukset

Suomen Yrittäjät haluaa kiinnittää huomiota ohjelmaluonnoksessa tehtyihin rajauksiin: maahanmuuttopoliittisen ohjelman ulkopuolelle esitetään rajattavaksi maahanmuuttoasioiden hallintoa koskevat kysymykset sekä EU-alueelta tapahtuva maahanmuutto.

Maahanmuutosta kokonaisuutena keskusteltaessa tulisi huomioida myös maahanmuuttohallinnon ongelmat, erityisesti hallinnon moniportaisuus. Vaikka asianomaiset kysymykset on pyritty rajaamaan ohjelmatyön ulkopuolelle, on maahanmuuttohallinnon monikerroksisuuden ratkaisemiseen kuitenkin pyritty tarjoamaan osaratkaisua yksinkertaistamalla kahdessa eri vaiheessa työvoiman maahanmuuttoa koskevaa lupajärjestelmää. Yksinkertaisempaa ja tehokkaampaa olisi luopua jo ensi vaiheessa työvoiman saatavuusharkinnasta.

Työvoiman vapaata liikkuvuutta uusista EU-maista rajoittava siirtymäaikalaki on rajattu hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman valmistelun ulkopuolelle, vaikka sen kumoaminen on keskeisin ja kiireellisin tarpeellisista maahanmuuttopoliittisista toimenpiteistä. Siirtymäaikalain jättäminen maahanmuuttopoliittisen ohjelman ulkopuolelle on hyväksyttävissä vain siinä tapauksessa, että laki kumotaan ennen maahanmuuttopoliittisen ohjelman hyväksymistä.

Työehtojen valvonta

Ulkomaisten työntekijöiden työehtojen valvonnan osalta viittaamme käytettävissä oleviin valvontakeinoihin sekä niihin muutoksiin, joita työministeriössä toimiva nk. ULTEVA II –työryhmä on esittänyt hyväksyttäväksi. Työlainsäädäntö asettaa sinällään varsin hyvät lainsäädännölliset puitteet harmaan talouden torjuntaan, ja ongelmaksi näyttää muodostuneen ennemminkin valvontaresurssien riittävyys. Resurssien riittävyyttä onkin pyritty vahvistamaan viime aikoina.

ULTEVA II –työryhmä jatkaa edelleen työtään, jossa pyritään harmaan talouden ehkäisemiseen muun muassa ulkomaisten työntekijöiden työehtojen valvontaa tehostamalla. Kun työryhmän työskentely on edelleen kesken, ei ole tarvetta hallituksen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa erikseen yksityiskohtana todeta, että ulkomaalaislaissa säädetty työnantajan velvollisuus säilyttää työpaikalla tiedot palveluksessa olevista ulkomaalaisista ja heidän työnteko-oikeutensa perusteista ulotettaisiin myös toimeksiantajan velvollisuudeksi.

Rasismin ehkäiseminen

Ohjelmaluonnoksessa mainittu nollatoleranssi rasismin ja etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän ehkäisyssä on merkittävä tavoite. Työperäisen maahanmuuton edistäminen ja Suomen asema kilpailussa osaavasta työvoimasta edellyttää ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden aseman tunnustamista työmarkkinoillamme. Tässä yhteydessä on syytä korostaa sekä median että julkishallinnon myönteistä suhtautumista Suomeen työhön tulleisiin.

Eräänä yksittäisenä toimenpiteenä syrjinnän ehkäisemiseksi ohjelmaluonnoksessa tarjotaan velvoitetta yhdenvertaisuussuunnitteluun ulotettavaksi koskemaan myös suurimpia yrityksiä. Erilaisia henkilöstöhallintoon liittyviä suunnitteluvelvoitteita on lain-säädännössämme jo lukumääräisesti paljon, eikä näiden suunnitteluvelvoitteiden tosiasiallista vaikuttavuutta voida millään tavoin toteennäyttää. Suunnitteluvelvoitteiden riskinä onkin yritysten hallinnollisten velvoitteiden lisääminen ilman että niillä saavutetaan vastaavaa hyötyä. Joka tapauksessa mikäli tällainen yhdenvertaisuussuunnittelu laajennetaan koskemaan suurimpia yrityksiä, on yrityskoko määriteltävä täysin eri kokoluokkaan kuin esimerkiksi tasa-arvolain tai yhteistoimintalain suunnitteluvelvoitteet on kohdistettu.

Maahanmuuttajien yrittäjyys

Maahanmuuttopoliittisen ohjelman valmistelussa on kiinnitetty huomiota myös maahanmuuttajayrittäjien asemaan ja maahanmuuttajien kannustamiseen yrittäjiksi; yrittäjyys on maahanmuuttajille tärkeä työllistymisreitti. Maahanmuuttajayrittäjät kokevat usein yrittämiseen liittyvät hallinnolliset velvollisuudet vielä kantaväestöäkin suuremmiksi. Tätä taustaa vasten on perusteltua laatia selvitys maahanmuuttajien yritystoiminnasta.

Suomen Yrittäjät katsoo kuitenkin, että maahanmuuttajille suunnattavat tuki- ja neuvontapalvelut tulee pyrkiä kanavoimaan samoja reittejä kuin muidenkin yrittäjien tukeminen, eikä yksittäiselle yrittäjäryhmälle tule suunnata sellaisia tuki- tai neuvontapalveluita jotka saattavat aiheuttaa kilpailuvääristymiä.

Yrittäjäjärjestö on mielellään mukana valmistelussa, kun kauppa- ja teollisuusministe-riöön perustetaan työryhmä edistämään maahanmuuttajien yrittäjyyttä.

Kunnioittavasti,

Merja Berglund
Työmarkkina-asiamies