Työttömyysvakuutusmaksun perinnän siirto työttömyysvakuutusrahastolle
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on pyytänyt lausuntoa yllämainitusta asiasta.
Suomen Yrittäjät esittää kunnioittavasti lausuntonaan seuraavaa:
Esityksessä esitetään työttömyysvakuutusmaksujen perinnän siirtoa tapaturmavakuutuslaitoksilta työttömyysvakuutusrahastolle. Hallitusohjelman mukaan muutoksen tavoitteena on selkiyttää työttömyysvakuutusmaksun perintää ja valvontaa. Yrittäjäjärjestön näkemyksen mukaan muutos selkeyttäisi tilannetta vain työttömyysvakuutusmaksuja hallinnoivan työttömyysvakuutusrahaston näkökulmasta. Työnantajille muutos tarkoittaisi hallinnollisen taakan ja työnantajavelvoitteisiin liittyvän kustannusrasitteen lisääntymistä. Muutoksella saavutettavat hyödyt olisivat kokonaisuutena niin pienet verrattuna siitä aiheutuviin haittoihin, ettei muutosta ole syytä toteuttaa.
Hallinnollinen taakka
Suomen Yrittäjät katsoo, että kun yritysten lakisääteisiä maksuja koskeviin järjestelmiin tehdään muutoksia, ne on toteutettava niin, että samalla vähennetään yritysten hallinnollista taakkaa. Tällä hetkellä yritys maksaa sekä työttömyysvakuutus- että tapaturmavakuutusmaksun tapaturmavakuutusyhtiölle. Ehdotuksen mukaan yrityksen olisi sekä suoritettava maksu että toimitettava palkkasummailmoitukset erikseen tapaturmavakuutuslaitokselle ja työttömyysvakuutusrahastolle.
Hallitusohjelmassaan hallitus on sitoutunut keventämään yritysten hallinnollista taakkaa ja tehostamaan maksuihin ja veroihin liittyviä prosesseja. Nyt esitettävä muutos toimisi päinvastaiseen suuntaan, kun yrityksiltä maksuja perivien tahojen joukkoon lisätään yksi uusi viranomainen. Yritysten hallinnollisen taakan vähentämisen toimintaohjelman tavoitteena on vähentää taakkaa vuoden 2006 tasosta 25 prosenttia vuoden 2012 loppuun mennessä. Osana toimintaohjelmaa TEM arvioi yrityksille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa ja sen kehitystä. Vuotta 2006 koskevan ns. lähtötasomittauksen mukaan työnantajana toimimiseen liittyvä hallinnollinen taakka on vuosittain noin 616 miljoonaa euroa, joka on 31 % yrityksille aiheutuvasta hieman alle 2 miljardin euron kokonaistaakasta. Työnantajana toimimisesta aiheutuvassa hallinnollisessa taakassa ei ole nähtävissä suuria muutoksia. Itse asiassa tuoreiden tietojen perusteella näyttää siltä, että työnantajavelvoitteiden osalta hallinnollinen taakka on lähtötasoon nähden kasvanut noin prosentilla. Samaan aikaan hallinnollista taakkaa merkittävästi vähentäviä toimenpiteitä ei ole lähtötasomittauksen jälkeen toteutettu.
Eniten taakkaa yrityksille aiheutuu sosiaalivakuutus- ja eläkelaitoksille tehtävistä ilmoituksista. Kuten lausunnon liitteestä ilmenee, järjestelmä on nyt jo kohtuuttoman monimutkainen, eikä monimutkaisuutta tule enää yhtään lisätä.
Yrittäjäjärjestön näkemyksen tavoitteena tulisi olla lakisääteisten maksujen keskittäminen yhteen paikkaan. Lakisääteisten maksujen keräämiseen liittyvää hallinnollista taakkaa ollaan pyritty vähentämään verohallinnossa kehitetyllä ja käyttöönotetulla verotilillä. Verotiliä käytettäessä yritys suorittaa verotilille yhden maksun, joka ohjautuu järjestelmän kautta asianomaisille maksunsaajille. Myös palkkasidonnaisten maksujen, kuten työttömyysvakuutusmaksun, hallinnointi ja perintä voitaisiin toteuttaa tehokkaasti verotilin yhteydessä. Suomen Yrittäjät katsoo, että työttömyysvakuutus- ja tapaturmavakuutusmaksujen hajauttaminen olisi nykytilanteessa väärään suuntaan vievä toimenpide niihin tavoitteisiin nähden, joihin hallitus on sitoutunut yritysten hallinnollisen taakan keventämiseksi, ja muutos tulisi toteuttaa keskittämällä maksut verotilin yhteyteen.
Muutoksen vaikutukset pienimmissä yrityksissä
Työnantaja toimittaa työnantajatoimintaan liittyviä ilmoituksia säännöllisesti verottajalle, tapaturmavakuutuslaitokselle, työeläkeyhtiölle, ammattiliitolle sekä satunnaisemmin Kelalle, työttömyyskassoille, työnantajaliittoon ja Tilastokeskukselle. Eri tahoille ilmoitettavat palkkasummat saattavat vaihdella, sillä palkkakäsitteet eri järjestelmissä ovat osin erilaiset. Näin ollen työnantaja saattaa joutua laskemaan useat eri summat eri järjestelmiä varten
Valmistelun yhteydessä ei ole tehty sellaista yritysvaikutusten arviointia, jolla olisi ollut tosiasiallista vaikutusta asian valmisteluun. Sosiaali- ja terveysministeriössä muutoksesta aiheutuvaa hallinnollista taakka selvittänyt työryhmä jätti työnsä kesken, kun asia kirjattiin hallitusohjelmaan. Työryhmä katsoi, että perintävaihtoehtojen ja niiden vaikutusten selvittäminen on tarpeetonta, koska hallitusohjelmassa päätettiin perintätavasta.
Hallituksen esityksen yritysvaikutusten arviointia koskevassa osuudessa on todettu suuri pientyönantajien määrä – verohallinnon tietojen mukaan vuonna 2011 Suomessa oli 130 000 säännöllistä työnantajaa ja 110 000 satunnaista työnantajaa. Samassa yhteydessä on todettu se tosiasia, että työnantajan kannalta kysymyksessä on uusi lakisääteisiä maksuja perivä taho, jolle tehdään vuosittain palkkasummailmoitus. Hallituksen esityksessä kuitenkin on virheellisesti arvioitu, että esitys lisäisi lähinnä ulkopuolisia palkkahallinnon palveluita käyttävien yritysten hallinnollista taakkaa ja kustannuksia. Ulkopuolelta ostettujen palveluiden osalta hallinnollisen taakan lisääntyminen näkyy toki suorina taloushallinnon kustannuksina. Hallinnollinen taakka ja hallintoon käytetty aika lisääntyy kuitenkin yhtä lailla niissä yrityksissä, jossa palkanlaskenta tehdään omana työnä.
Nyt esitettävä muutos ilmeisesti keventäisi perinnän kustannuksia järjestelmätasolla, mikä sinällään on myönteinen asia. Muutos kuitenkin lisää hallinnollista taakkaa yksittäisissä yrityksissä, eikä ole osoitettu, että järjestelmätason kustannussäästö heijastu yritystasolle.
Yrittäjän kommentti
Yrittäjäjärjestö on saanut asiaan liittyen paljon palautetta yrittäjiltä, jotka kritisoivat hallinnollisen taakan lisäämistä. Yrittäjä saa postia päivittäin lukuisilta eri tahoilta, ja vaikka yksittäisen kirjeen avaaminen ja lukeminen ei välttämättä vie paljon aikaa, vie postin käsittely yrittäjältä päivittäin aikaa tuottavalta työltä. Eräs nuori yrittäjä kirjoittaa:
”Käsittämätön suunnitelma ja malliesimerkki viranomaislähtöisestä ajattelusta….Mä en yleensä jaksa kauheasti purnata erilaisten maksuvelvoitteiden tasosta – ne on mitä on ja pohjoismaisen yhteiskuntamallin ylläpitäminen nyt maksaa väkisinkin jotain. Mutta sitä mä en jaksa käsittää, että jos haluaa hoitaa asiallisesti velvoitteensa, se tehdään niin jumalattoman vaikeaksi, että suurin osa yrittäjistä joutuu palkkaamaan ammattiapua niiden hoitamiseen. Ja lisäarvoa ei synny sentin senttiä kenellekään. Paitsi kirjanpitäjälle / palkanlaskijalle.
Tulihan vuodatettua. Pienen yrityksen omistajayrittäjänä vaan pystyy tuosta taas laskemaan, kuinka monta tuntia vuodessa pitää valvoa lisää (päiväsaikana pitää yleensä keskittyä tuottavaan työhön) ja kuinka monta satasta kuussa pitää maksaa lisää palkanlaskijalle ja ulkoistetulle talouspäällikölle.”
Kunnioittavasti
Suomen Yrittäjät ry
Merja Hirvonen
Työmarkkina-asioiden päällikkö
p. 09 2292 2938
merja.hirvonen@yrittajat.fi