Valtioneuvoston aluepoliittinen selonteko vns 3/2004 vp

Eduskunnan hallintovaliokunta

Yleistä

Valtioneuvoston aluepoliittinen selonteko on huomattavan laaja asiakirja, eikä sen kaikki yksityiskohtaisia havaintoja tai johtopäätöksiä siksi ole mahdollista tässä lausunnossa käsitellä tarkemmin. Lausunnossa rajoitutaan analysoimaan yleisemmin niitä aluekehitykseen vaikuttavia mekanismeja, joita selonteossa käsitellään. Näkökulmana on luonnollisesti yrittäjyyden edistäminen ja vahvistaminen aluekehitystoimenpiteiden välityksellä.

Niin kuin selonteko osoittaa, aluekehittämisen säännösympäristö ja toimenpiteiden toimeenpanon organisointi ovat muuttuneet viime vuosina merkittävästi. Yrittäjyyden kannalta keskeistä on, kuinka hyvin aluekehitystyössä tunnistetaan ja otetaan huomioon pk-yritysten todelliset tarpeet. Tähän vaikuttaa sekä se, kuinka yrityslähtöistä päätöksenteko on että se, miten yritysten ja hallinnon yhteistyö aluekehityksen suunnittelussa ja toteuttamisessa on järjestetty. Asiat liittyvät luonnollisesti kiinteästi toisiinsa.

Yleisesti ottaen voidaan arvioida, että viime vuosina toteutetut muutokset ovat luoneet aiempaa toimivamman järjestelmän alueellisen yrittämisen edellytysten kehittämiseen. Maakuntatason yhteistyö on vakiintunut Maakuntien yhteistyöryhmissä ja muutenkin yrittäjyyden tarpeet tunnistetaan ja ne huomioidaan kaikissa keskeisissä aluekehitykseen liittyvässä strategisessa päätöksenteossa. Silti on yhä edelleen tarpeellista tiivistää vuorovaikutusta ja yhteistyötä, sillä vaikka palaute kertookin etenemisestä positiiviseen suuntaan, kritiikkiä tulee jatkuvasti siitä, että järjestelmä on niin viranomaisvetoinen ja –keskeinen. Ongelmana siis on, että toimenpiteet eivät perustu yrittäjien ja pk-yritysten aitoihin tarpeisiin, vaan pikemminkin viranomaisten ja hankeorganisaatioiden omiin tarpeisiin.

Rakennerahasto-ohjelmat

Yrittäjyyteen liittyvien hankkeiden toteuttamisen ja rahoituksen kannalta aivan keskeistä on se yhteistyö, jota harjoitetaan Maakuntien yhteistyöryhmien päätöksenteossa. Yhdymme siihen selonteossa esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan rakennerahastolain sääntely on selkeyttänyt ja vahvistanut maakunnan yhteistyöryhmien roolia ja että niiden rooli on kehittynyt strategisempaan suuntaan. Näin siitäkin huolimatta, että Maakunnan yhteistyöryhmän toimintaa edelleen luonnehditaan eräissä tapauksissa ”kumileimasimeksi”. Kumppanuusperusteista menettelyä yhteistyöryhmissä onkin vahvistettava ja sen asema laissa säänneltynä yhteistyömuotona on ehdottomasti turvattava. Kuten selonteko tiiviisti toteaa: ”Kumppanuutta ohjelmatyössä tulee edelleen vahvistaa.” Muiltakin osin katsomme, että rakennerahastojen toimintaa ja kehittämistarpeita koskevat havainnot ja johtopäätökset ovat oikeansuuntaisia.

Alueiden kehittämisen suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmä

Myös kansallinen suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmä on kehittynyt yrittäjyyden edellytysten kannalta oikeaan suuntaan. Aluekehitysvaikutteisten valtion talousarvion menojen kokoaminen ja analysointi talousarvion valmistelun yhteydessä on tervetullut uudistus, samoin kuin maakunnallisen strategisen suunnittelun saaminen aiempaa enemmän yhteismitalliseksi.

Mitä itse yrittäjyyden edistämiseen liittyviin kirjauksiin ja toimenpiteisiin tulee, voidaan taas todeta, yleisellä tasolla yrittäjyys on kattavasti otettu huomioon. Paljon on kuitenkin vielä mahdollista ja tarpeellista tehdä analyysien ja toimenpiteiden syventämiseksi. Positiivisena esimerkkinä voi mainita Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2004-2006: Maakunnan visio vuoteen 2020 on olla elinvoimaisten alueiden yrittäjyysmaakunta. Maakuntaohjelman toteuttamiseksi laaditaan tämän vuoden aikana Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyysohjelma 2010, joka toteuttaa samalla maan hallituksen Yrittäjyyden politiikkaohjelmaa.

Aluekehitysjärjestelmän suuri haaste läpi linjan ja kaikissa maakunnissa on yrityslähtöisyyden lisääminen. Aluekehityshankkeiden ja rahoituksen ohessa Suomessa on laajasti julkisin varoin rahoitettuja neuvonta- ja muita kehittämispalveluita. Koko järjestelmä kaipaa parempaa koordinaatiota ja selkeämpää työnjakoa eri toimijoiden kesken sekä aivan erityisesti asiakkaiden tarpeiden parempaa huomioimista.

Euroopan unionin aluepolitiikan näkymät

Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan muutokset vaikuttavat syvällisesti niihin puitteisiin, joissa kansallisia päätöksiä tehdään. Valtioneuvoston selonteossa annetaan realistinen kuva tämänhetkisestä tilanteesta ja esitetään hyväksyttäviä linjauksia tulevasta järjestelmästä. Tosin on todettava, että melko laajalti on epäilty, ettei todellinen tilanne Itä- ja Pohjois-Suomen osalta ole niin positiivinen kuin valtioneuvoston selonteossa ja muissa kannanotoissa on linjattu. Joka tapauksessa linjauksissa oleva tavoite on oikeansuuntainen.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Antti Neimala
johtaja