Valtioneuvoston innovaatiopoliittinen selonteko eduskunnalle (VNS 5/2008 vp)

Eduskunta

Talousvaliokunta

Selonteko lähtee liikkeelle talouden ja yhteiskunnan muutospaineiden tunnistamisesta. Nämä on raportissa määritelty globalisaatioksi, kestäväksi kehitykseksi, uusiksi teknologioiksi sekä väestön ikääntymiseksi. Innovaatiotoiminnan nykytilan kuvauksessa on suuri joukko erilaisia asiakokonaisuuksia painottuen vahvasti koulutuksen ja tutkimuksen resursseihin ja näiden alojen kehittämiseen.

Innovaatiotoiminnan nykytilan kuvauksessa on muutoin kattavasti kuvattu kaikki olennainen, paitsi siinä ei ole kiinnitetty huomiota keksintöjen kaupallistamiseen. Tämä on koko raportin suurin puute siitä syystä, että Suomen ongelma on nimenomaan se, että tutkimuspanosten kaupallistaminen ei ole onnistunut riittävällä tavalla. Yritykset eivät ole saaneet uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisestä samalla tavalla uutta liikevaihtoa kuin monissa muissa maissa. Siis kaupallistaminen ei ole onnistunut riittävän hyvin.

Tämä on ollut pitkään tiedossa ja tämän suuntaisia tutkimustuloksia on esitetty kansainvälisissä vertailuissa. Tähän asiaan ei kuitenkaan selonteossa ole kiinnitetty huomiota nykytilan kuvauksessa eikä näin muodoin myöskään selonteon lopussa olevissa toimenpidelinjauksissa. Suurin ja merkittävin asia suomalaisessa innovaatiotoiminnassa on sen ratkaiseminen, miten suomalaisia uusia keksintöjä ja tutkimuspanoksia voidaan nykyistä tehokkaammin kaupallistaa. Raportin lopussa olevissa kehittämislinjauksissa tähän asiaan keskeisimmin kiinnitetään huomiota ainoastaan siinä kohtaa, kun tarkastellaan edelläkävijämarkkinoiden synnyttämistä suomalaisille innovaatioille.

Monien innovaatiotoiminnassa pitkään mukana olleiden näkemyksen mukaan resurssien jako koko prosessissa tulisi kohdistaa suurin piirtein siten, että noin 1/10 kohdistetaan siihen vaiheeseen, kun uusi tuote tai palvelu kehitetään, ja noin 9/10 siihen vaiheeseen, kun sitä kaupallistetaan markkinoille.

Tukholmassa toimii Almin toimiston yhteydessä Innovation Stockholm, jossa resurssien jako on tehty juuri tällä tavalla ja muutoinkin toimintaprosessi on hyvin pitkälle tuotteistettu ja hiottu. Tästä prosessista on myös kehitetty nopeutettu versio, jossa ideasta kehitetään innovaatioita markkinoille kolmessa vuorokaudessa, 72H race. Tällainen kokeilu tehtiin myös Suomessa Suomen Yrittäjien aloitteesta. Tulokset olivat hyviä, kun kokeilussa kehitettiin runsas 20 patenttihakemusta, joista todennäköisesti kaupallistuu noin 10.

Olennaisin toimenpide uusien innovaatioiden saamiseksi Suomessa olisikin samantyyppinen resurssien jako kuin Ruotsissa ja samanlainen tiukasti tuotteistettu käytännönläheinen prosessi kuin Tukholmassa toteutetaan.

Selonteko päätyy kehittämislinjauksiin, joita ovat seuraavat:

• Osaamisperustan vahvistaminen
• Laaja-alainen innovaatiotoiminta
• Innovaatioympäristön kansainvälistyminen ja toiminta rajattomassa maailmassa
• Vahvat ja verkottuneet innovaatiokeskittymät
• Kansainvälisesti kilpailukykyinen koulutus ja korkeakoulujärjestelmä
• Suomalaisen kasvuyritysympäristön määrätietoinen kehittäminen
• Kysyntä ja käyttäjälähtöisyyden vahvistaminen
• Valtion konserniohjaus ja systeemien toimintatapa
• Innovaatiotoiminnan voimavarat
• Innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arviointi

Näistä kymmenestä kehittämislinjauksesta pk-yritysten näkökulmasta merkittävimmät ja konkreettisimmat ovat suomalaisen kasvuympäristön kehittäminen sekä kysyntä- ja käyttäjälähtöisyyden vahvistaminen innovaatiotoiminnassa. Näiltä osin selonteossa on kuitenkin vasta kuvattu valmistelevia toimenpiteitä, selvityksiä ja ajatuksia innovaatiotoiminnan tehostamiseksi. Nämä linjaukset ovat sinänsä hyviä ja perusteltuja, mutta ovat toistaiseksi vielä alkuvaiheessaan eikä mitään konkreettista ole esitetty.

Kaiken kaikkiaan selonteko on esitetty sinänsä hyvin ja kattavasti, mutta hyvin korkealla abstraktiotasolla menemättä konkretiaan. Konkreettisin esitys selonteon kehittämislinjauksissa on toteamus siitä, että lisätään hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnan voimavaroja. Toisin sanoen todetaan, että hallitusohjelman tavoite kehitys- ja innovaatiotoiminnan voimavarojen suhteen tulee toteuttaa. Työ- ja elinkeinoministeriössä on kuitenkin jo menossa tärkeä jatkotyö innovaatiostrategian konkretisoimiseksi.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Risto Suominen

johtaja

Harri Hietala

ekonomisti