Valtioneuvoston kirjelmä (U 58/2004 vp) työaikadirektiivin muuttamisesta

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

Suomen Yrittäjät toteaa lausuntonaan valtioneuvoston kirjelmän johdosta kunnioittavasti seuraavaa:

Komissiossa on laadittu ehdotus tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista annetun direktiivin 2003/88/EY (työaikadirektiivi) muuttamisesta. Muutosehdotuksella pyritään yhtäältä varmistamaan työntekijöiden työaikasuojan toteutumista parantamaan työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista ja toisaalta antamaan yrityksille ja jäsenvaltioille enemmän joustavuutta työaikojen hallinnassa. Muutosehdotuksen perusteluissa korostetaaan myös sitä että on vältettävä asettamasta kohtuuttomia rasitteita yrityksille ja etenkin pk-yrityksille. Suomen Yrittäjät pitää perusteltuna sitä, että EU-tason työaikanormeja kehitetään suuntaan, joka antaisi jäsenmaille mahdollisuuksia vastata entistä paremmin EU:n ulkopuolelta tulevaan kilpailuun.

Työaikadirektiivin muutosehdotuksessa esillä olevista kohdista ja niitä koskevista Suomen kannanotoista kiinnitämme huomiota erityisesti enimmäistyöajan tasoittumisjaksoja koskevaan kohtaan. Tasoittumisjaksohan on nykyisin pääsääntöisesti 4 kuukautta mutta sitä voidaan työehtosopimusteite pidentää 12 kuukauteen. Tällainen pidentäminen on myös Suomen nykyisen työaikalain mukaan mahdollinen ja sitä onkin käytetty hyväksi joillakin aloilla, mm. metallin työehtosopimuksessa. Direktiivissä ehdotetaan nyt, että 12 kuukauden tasoittumisjakso voitaisiin sääätää käytettäväksi myös suoraan laissa. Tällöin se voisi tulla välittömästi koskemaan kaikkia työpaikkoja. Valtioneuvoston esittämä Suomen kanta on kuitenkin kirjattu siten, että Suomi olisi ensisijaisesti nykyisen järjestelmän kannalla. Nykyinen sääntely on kuitenkin johtanut siihen, että esim. metallin työehtosopimuksessa pidempi tasoittumisjakso on ainoastaan työnantajaliittoihin kuuluvien yritysten käytettävissä johtuen siitä, että sen käyttö on kyseisessä TES:ssa sidottu paikallisesti tapahtuvaan sopimiseen. Työlainsäädäntömme mukaan tällaista TES-määräystä ei saa noudattaa työnantajaliiton ulkopuolisessa yrityksessä. Nykyinen tasoittumisjaksoja koskeva sääntely antaa siten pienille työnantajaliittojen ulkopuolella oleville yrityksille, joita on lukumääräisesti valtaosa työnantajayrityksistä, vähäisemmat mahdollisuudet sopeuttaa tarvittaessa toimintaansa kuin suuremmille ns. järjestäytyneille yrityksille. Todettakoon että noin 120.000 työnantajayrityksestä työantajaliittoihin kuuluu kaikkiaan n. 20.000 yritystä. Pienemmät yritykset ovat usein alihankkijan asemassa olevia, joille on toimintojen ulkoistamisen myötä enenevästi siirretty riskinkantoa toimintojen muutostilanteissa. Lainsäädännön antamat sopeutumiskeinot on kuitenkin näillä pienemmillä yrityksillä pidetty kapeampina kuin työnantajaliittojen jäsenyrityksillä. Tästä syystä on Suomen Yrittäjien mielestä perusteltua kannattaa komission ehdotusta mahdollisuuudesta pidentää tasoittumisjaksoja suoraan lailla.

Lyhennetyn vuorokausilevon korvaavien lepoaikojen antamista 72 tunnin sisällä koskeva ehdotus on mielestämme selvästi liian lyhyt. Mielestämme direktiivissä pitäisi sallia jäsenvaltioille mahdollisuus omassa lainsäädännössään määrätä korvaavan lepoajan antamisen enimmäisaika.

Niin sanotun opt-out –järjestelmän osalta kysymys on siitä, että nyt rajoitettaisiin tämänhetkisiä mahdollisuuksia sopia työntekijän kanssa työsopimuksella siitä, että enimmäistyöaikoja koskevia rajoituksia ei lainkaan sovelleta työsuhteessa. Tätä mahdollisuutta on käytetty hyväksi vain Iso-Britannian lainsäädännössä. Suomen Yrittäjillä ei ole huomautettavaa direktiiviehdotuksen johdosta. Siihen nähden, että direktiiviehdotuksella rajoitettaisiin opt-out –mahdollisuuden käyttämistä, Suomen Yrittäjien mielestä valtioneuvoston ei olisi tarpeen suhtautua kriittisesti opt-out –järjestelmän käyttöön sinänsä. Joka tapauksessa on myönteistä, että valtioneuvosto ehdottaa pidettäväksi edelleen avoinna mahdollisuutta hyväksyä opt-out -järjestelmän käyttö vastaisuudessakin.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Rauno Vanhanen
johtaja