Valtioneuvoston selonteko valtion talouden kehyksistä vuosille 2009–2012

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

Pitkän vahvan talouskasvun vallittua työllisyys on kehittynyt myönteisesti ja työttömyys on alentunut. Tänä ja ensi vuonna kasvu tulee olemaan muutamaa viime vuotta hitaampaa, mutta silti vähintään viime vuosikymmenten keskimääräisellä tasolla. Tämä näkyy väistämättä työllisyyskehityksen hidastumisena, mutta varsinkin rakentaminen ja kotimarkkinoilla toimiva, palveluja tarjoava, pk-sektori tulevat edelleen työllistämään. Inflaatiopaineiden voi ennakoida helpottavan tämän vuoden jälkeen.

Kehyksen yhteydessä ei ole käsitelty verotuksen kehittämistä. Suhdannesyitä ei ole enää verotuksen keventämisen esteenä. Siten on aika aloittaa hallituskaudelle aiotut rakenteelliset muutokset verotuksessa ja varsinkin ansiotuloverotuksen keventäminen. Verotuksen keventämisen sallii myös julkisen ja valtion talouden ylijäämä, vaikka ylijäämäisyydestä tuleekin pitää kiinni.

Työllisyys ja työttömyyskehityksen kannalta on keskeistä pystyä vastaamaan entistä paremmin yritysten ja muidenkin työnantajien osaamistarpeisiin. Työvoiman liikkuvuutta tulee pyrkiä lisäämään. Rakenteellisen työttömyyden vähentämiseksi työttömyysjaksot tulee pyrkiä pitämään mahdollisimman lyhyinä.

Työvoimapolitiikan määrärahoja, joita ei ole juurikaan leikattu eikä esitetä merkittävästi leikattaviksi työttömyyden alentuessa, tulee kohdentaa entistä enemmän tehokkaiksi osoittautuneisiin keinoihin: ammatilliseen ja oppisopimuskoulutukseen, työllistämiseen yksityiselle sektorille sekä starttirahaan. Samalla tulee määrärahoja pyrkiä suuntaamaan ennalta ehkäisevään toimintaan mm. nuorten osalta.

Vuosien 2009–2012 kehyksissä lisätään teknologia- ja innovaatiopolitiikan rahoitusta niin valtuuksina avustuksiin ja lainoihin kuin määrärahoina. Lisäystä voi luonnehtia merkittäväksi. Toisaalta lisäys on linjassa sen minimitavoitteen kanssa, että T&K-panostusten suhde BKT:hen olisi 4 prosenttia hallituskauden lopulla. Julkisen rahoituksen tehokkaasta kohdentumisesta yhdessä yksityisen panostuksen kanssa tulee kuitenkin huolehtia.

Kehyksen yhteydessä on linjattu pitkälle tulevaisuuteen väylähankkeita. On perusteltua, että väylähankkeita suunnitellaan pidemmällä aikavälillä. Uusien hankkeiden kustannusvaikutukset tulevat kuitenkin pääsääntöisesti vasta nykyisen kehyksen jälkeen. Vuosaaren sataman valmistuessa olisi kuitenkin välttämätöntä kiirehtiä Kehä III:n parantamista. Lisäksi perustienpidon määrärahoihin esitetty lisäys on riittämätön liikennemäärien kasvettua ja tiestön ikäännyttyä.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Harri Hietala
ekonomisti