Valtioneuvoston selonteko valtion talouden kehyksistä vuosille 2010–2013

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

Talouden taantuma on edelleen syvenemässä niin maailmalla kuin Suomessakin. Tämä luo lyhyen aikavälin suurimman haasteen koko yhteiskunnalle. Vähänkin pidemmällä aikavälillä päällimmäiseksi haasteeksi nousee kuitenkin taas väestön ikääntyminen. Ikääntyminen on haaste niin talouskasvulle kuin julkisellekin taloudelle. Tällöin ratkaisevassa roolissa on tuottavuuden kehitys. Siten on tärkeää jatkaa sosiaaliturvan, osaamisen ja T&K&I -toiminnan kehittämistä sekä mm. paikallisten joustojen mahdollistamista.

Hallitus keskittyi kehyspäätöksensä yhteydessä kuntatalouden vahvistamiseen. Tämä on perusteltua, sillä kunnilla on varsin rajalliset mahdollisuudet itse tehdä tuloja lisääviä päätöksiä. Ilman valtion tukea vaarana olisi kuntien voimakas velkaantuminen menojen automaattisesti kasvaessa taantumassa. Kuntien jako-osuutta yhteisöverosta kasvatetaan sekä kiinteistöveron vähimmäis- ja enimmäisprosentteja nostetaan. Lisäksi kansaneläkemaksun vaiheittainen poistaminen vahvistaa kuntien taloutta.

Verotuksen painopisteen siirtäminen yritys- ja tuloverotuksesta kulutus- ja ympäristöverotuksen suuntaan on kannustimien kannalta perusteltua. Tätä linjaa noudattaa myös kansaneläkemaksun poistaminen sekä energia- ja alkoholiverojen nostaminen. Kansaneläkemaksun poistamisen aiheuttaman tuloaukon täyttämiseksi tehtyä ratkaisua korottaa eri energiaveroja voidaan pitää tasapainoisena pk-yritysten kannalta: arviolta noin 150 milj. euroa korotuksesta kohdistuu suoraan pk-sektoriin. Samalla kun kansaneläkemaksua alennettiin jo 1.4.2009 alkaen ja maksu poistetaan kokonaan 1.1.2010 alkaen mutta energiaveroja nostetaan 2011 alkaen, elvytetään taloutta vuosien 2009–2010 aikana.

Hallitus valmistautuu tekemään kehyksen sisällä 200 miljoonan euron uudelleen kohdennuksen vuoden 2010 budjettiesitykseen taantuman aiheuttamiin ja vaatimiin menopaineisiin vastatakseen. Kasvava työttömyys edellyttää aktiivisia toimenpiteitä uusien työpaikkojen löytämiseksi ja työttömiksi joutuvien työllistymisedellytysten turvaamiseksi. Tähän liittyy mm. aktiivituen käyttöönotto vuoden 2010 alusta. Yritys-ten kasvua tulee kannustaa verotusta kehittämällä. Kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamiseksi tarvitaan lisäksi panostuksia koulutukseen ja T&K&I -toimintaan.

Edelleen on säilytettävä valmius tehdä uusia päätöksiä elvyttävistä toimista. Mahdollisesti toteutettavien toimien on oltava nopeasti vaikuttavia ja tehokkaita, ts. työllisyysvaikutusten on oltava mahdollisimman suuria suhteessa menojen kasvuun. Vaikka valtion velan osuus BKT:stä säilyykin edelleen varsin kohtuullisena velan voimakkaasta kasvusta huolimatta, toimet eivät saa johtaa pysyviin menon lisäyksiin, sillä valtion talouden kestävyysvaje ei sitä salli.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Harri Hietala

ekonomisti