Valtioneuvoston selonteko (VNS 6/2008 vp) Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia

Eduskunta

Talousvaliokunta

Yleistä

Valtioneuvoston pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa on otettu varsin hyvin huomioon yritysten toimintaedellytysten säilyminen. Strategian vaikutukset kansantalouteen ja yritystoimintaan riippuvat siitä, minkälaisia toimenpiteitä ja päätöksiä sen tavoitteiden saavuttamiseksi tehdään. Pk-yritysten toimintaedellytysten ylläpitämiseksi ja parantamiseksi tulee panostaa teknologian kehitykseen, informaatio-ohjaukseen ja taloudellisiin kannustimiin. Energiaverotusta kehitettäessä tulee verojen korotukset kompensoida keventämällä muuta verotusta, esimerkiksi työn verotusta.

Energian saatavuus

Energiantuotannossa pitkänaikavälin ilmasto- ja energiastrategian tavoitteina on päästöjen vähentäminen, toimitusvarmuus ja kilpailukyky. Strategiassa pyritään säilyttämään monipuolinen, hajautettu ja tasapainoinen energiajärjestelmä. Sähkönhankinta turvataan kotimaisilla energialähteillä ja oman sähköntuotantokapasiteetin rakentamisella. Huippuvoiman tarve pyritään ratkaisemaan ainakin osittain kysyntäjoustolla eli sähkön kulutuksen hetkittäisellä siirrolla huippukulutuksen ajankohdista.

Suomen Yrittäjät pitää näitä erittäin tärkeinä ja hyvinä linjauksina energiapolitiikalle. Energian saatavuus edesauttaa talouskasvua ja edistää yritysten toimintaedellytyksiä. Tulevat päätökset esimerkiksi ydinvoiman ja vesivoiman lisärakentamisesta, uusiutuvan energian edistämisestä sekä turpeen energiakäytöstä ovat merkittäviä toimitusvarmuuteen ja energiaomavaraisuuteen liittyvien tavoitteiden toteutumisen kannalta. Suomen Yrittäjät katsoo, että sähköntuotantokapasiteetin riittävyys tulee varmistaa hyväksymällä lisäydinvoiman rakentaminen päästöjä aiheuttavan ja käytöstä poistuvan kapasiteetin tilalle.

Päästökauppa on nostanut sähkön hintaa viimevuosina. Sähkön hinnan nousu on erityisen haitallista energiavaltaiselle teollisuudelle, jonka kilpailukyky väistämättä heikkenee sähkön hinnan nousun takia. Sähkön hinnalla on tärkeä merkitys myös koko kansantalouden kannalta, sillä kasvavat sähkökustannukset vähentävät muuhun kulutukseen ja investointeihin käytettävissä olevia varoja. Energiaomavaraisuuden lisääminen ja oman sähköntuotantokapasiteetin rakentaminen hillitsevät sähkön hinnan nousua. Siksi Suomen Yrittäjät pitää tärkeinä ilmasto- ja energiastrategian energiaomavaraisuudelle ja oman sähköntuotantokapasiteetin rakentamiselle asetettuja tavoitteita. Päästökaupasta aiheutuvien sähköntuottajien ansiottomien voittojen eli windfall-voittojen leikkaamista veron avulla pidämme perusteltuna ratkaisuna, mikäli sähkömarkkinoiden toimintaa ei pystytä muuttamaan niin, että windfall-voittoja ei synny. Mielestämme veron tuotto tulee käyttää työn verotuksen alentamiseen. Tällainen ratkaisu tukee työllisyyttä.

Energiatehokkuus ja energiansäästö

Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on, että sähkönkulutus kasvaisi vuodesta 2007 vuoteen 2020 mennessä vain 9 prosenttia. Sähkönkulutus olisi silloin 98 terawattituntia. Vuodesta 1996 vuoteen 2006 sähkönkulutus kasvoi noin 29 prosenttia, keskimääräisen vuosimuutoksen ollessa noin kaksi prosenttia (Tilastokeskus).

Suomen Yrittäjät pitää ilmasto- ja energiastrategiassa määriteltyä sähkönkulutuksen tavoitetta erittäin haasteellisena. Sähkönkulutuksen vähentäminen vaatii teollisuudelta mittavia energiatehokkuusinvestointeja, joiden toteuttaminen vie aikaa. Kaupan- ja palvelualan yrityksissä energiaa voidaan säästää pienemmillä investoinneilla sekä ennen kaikkea järkeistämällä energiankäyttöä. Yhä useammat yritykset ovat kiinnostuneita tehostamaan energiankäyttöään kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. Ongelmana on kuitenkin usein resurssien ja osaamisen rajallisuus. Siten energiatehokkuutta tuleekin edistää tarjoamalla yrityksille tietoa ja neuvontaa energia-asioissa sekä taloudellista tukea investointien tekemiseen ja energiakonsultointipalveluiden hyödyntämiseen. Hallinnollisesti yksinkertaisin tukimuoto on suora tuki esimerkiksi energiansäästösetelin muodossa. Energiatehokkuusinvestointien nopeutetut poistot ja verohelpotukset ovat monimutkaisempia toteuttaa. Voimakkaita kannustimia energiansäästölle ovat myös muun muassa päästökaupan ja uusiutuvan energian syöttötariffin myötä nousevat sähkökustannukset sekä energiaverot.

Uusiutuva energia

Ilmasto ja energiastrategian tavoitteena on uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Suomen Yrittäjät pitää kotimaisten uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistä tärkeänä, koska se monipuolistaa energiantuotantoa, vähentää riippuvuutta tuontipolttoaineista ja luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Uusiutuvien energialähteiden käyttöä on pyrittävä edistämään kustannustehokkaasti. Työ- ja elinkeinoministeriön asettaman syöttötariffityöryhmän työssä tuulivoiman tukijärjestelmän suunnittelemiseksi on tähän mennessä huomioitu kustannustehokkuus hyvin. Erityisesti jätteiden, energiakasvien ja metsähakkeen energiakäyttö tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille. Näiden energialähteiden käyttöä edistettäessä on pidettävä huolta pk-yritysten ja uusien toimijoiden pääsystä markkinoille.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Eini Lemmelä

ympäristöekonomisti