Valtiontilintarkastajien vuoden 2005 kertomuksen valmistelu

Eduskunta
Valtiontilintarkastajat

Valtiontilintarkastajat ovat pyytäneet kannanottoja Suomen Yrittäjät ry:ltä kilpailun edistämistä ja kilpailun esteitä koskeviin kysymyksiin. Alla on listattu esitetyt kysymykset ja Suomen Yrittäjät ry:n vastaukset niihin.

a) Kuinka toimiva on nykyinen kilpailuasioita hoitava organisaatio? Puutteet ja kehittämisehdotukset?

Kansallisten kilpailuviranomaisten eli Kilpailuviraston ja markkinaoikeuden toiminnassa ei ole sinänsä huomauttamista. Valitettavasti Kilpailuvirasto ja varsinkin markkinaoikeus ovat melko ruuhkautuneita. Tapausten käsittely kestää usein yritysten kannalta kohtuuttoman kauan. Tätä voidaan pitää yritysten oikeusturvan kannalta puutteena. Tilanteen korjaamiseksi Kilpailuvirastolle ja markkinaoikeudelle tulee turvata riittävät resurssit.

b) Miten kilpailun edistämistoiminnalle asetetut tavoitteet ovat tähän mennessä toteutuneet? Mitkä ovat merkittävimpiä ongelmia kilpailun edistämisen näkökulmasta? Mitkä ovat olleet ongelmien syyt ja mitä seurauksia niistä on aiheutunut? Mitä kehittämistarpeita on olemassa? Mitä muutoksia kilpailun edistämistoiminnan kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä on tapahtunut viime vuosien aikana?

Yritysten toimintaympäristö on viimeisen kymmenen vuoden aikana muuttunut merkittävästi. Talouden globalisaatio, sisämarkkinoiden toiminnan kehittyminen, yhteisvaluutta sekä teknologian ja sähköisen liiketoiminnan kehitys ovat muuttaneet kilpailutilannetta yhä avoimemmaksi.

EU:n sisämarkkinoiden kehittäminen ja kilpailun edistäminen on ollut Suomen keskeisiä tavoitteita. Kokonaisuutena ottaen EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa harjoitettu kilpailupolitiikka vaikuttaa keskeisesti yritysten toimintaedellytyksiin.

Näyttää siltä, että kilpailurajoitukset ovat vähentyneet. Markkinat, erityisesti palvelumarkkinat, eivät kuitenkaan ole avautuneet riittävästi.

Kansallinen kilpailun edistämistoiminta tapahtuu pitkälti Kilpailuviraston näkemysten mukaan. Mielestämme Kilpailuviraston rooli painottuu pääasiallisesti kilpailurajoitusten purkamiseen. On kuitenkin epäselvää, millä taholla on aktiivisen kilpailupolitiikan tekijän rooli. Kilpailuvirastolle valvontaviranomaisena tämä rooli sopii huonosti. Laajempi yhteiskunnallinen keskustelu kilpailun edistämistoiminnan tavoitteista ja keinoista on tarpeen.

c) Mitkä ovat tehokkaimmat keinot kilpailunrajoitusten vähentämiseksi? Mitkä ovat kilpailunrajoitusten torjuntaan liittyvät keskeiset ongelmat ja kehittämistarpeet? Millaisia vaikutuksia yritystoiminnan kansainvälistymisellä on ollut kilpailunrajoitusten laatuun ja määrään? Miten merkittävä ongelma horisontaaliset ja vertikaaliset kilpailunrajoitukset sekä määräävän markkina-aseman väärinkäyttö ovat tällä hetkellä suomalaisessa elinkeinoelämässä? Miten tilanne on kehittynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana? Mikä on julkisten kilpailunrajoitusten merkitys?

Kilpailulainsäädännön täytäntöönpanomenettelyä uudistettiin merkittävästi 1.5.2004 voimaan tulleella laajalla uudistuksella. Muutosten vaikutuksia pk-yritysten kannalta on vielä vaikea arvioida.

Poikkeusluvista luopuminen ja niiden korvaaminen yritysten itse tekemällä arvioinnilla yhteistyön hyväksyttävyydestä on poistanut turhaa viranomaisbyrokratiaa ja mahdollistanut kilpailuviranomaisten toiminnan kohdistamisen aikaisempaa tarkoituksenmukaisemmin. Jotta yritysten oikeusturva olisi riittävä ja poikkeuslupien poistumisesta aiheutuneet oikeusturvaongelmat voitaisiin välttää, on kuitenkin olennaisen tärkeää, että Kilpailuviraston neuvonta- ja ohjausrooli säilyy. Vaarana on, etteivät pk-yritysten perustellusti kokemat epäoikeudenmukaisuudet pääse Kilpailuviraston tutkittavaksi, koska niillä ei ole riittävän laajaa vaikutusta markkinoiden toimintaan.

Kilpailuviraston tutkinnan painopiste on viime vuosina siirtynyt määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä kartellivalvontaan. Suomen Yrittäjät ry toivoo, että myös määräävän markkina-aseman väärinkäytön valvonta ja ennaltaehkäisevä työ olisivat tulevaisuudessa kauppa- ja teollisuusministeriön sekä Kilpailuviraston toiminnan painopisteinä.

d) Kuinka toimiva nykyinen yrityskauppavalvonnan järjestelmä on? Mitä ongelmia ja kehittämistarpeita yrityskauppavalvontaan liittyy? Miten yritystoiminnan kansainvälistyminen on näkynyt yrityskauppavalvonnassa? Arvio yrityskauppavalvonnan merkityksestä yritysten kilpailukyvylle?

Yrityskauppavalvonta näyttää Suomessa toimivan. Suomen Yrittäjät ry:llä ei ole huomautettavaa yrityskauppavalvonnan nykytilasta. SY toivoo, että yrityskauppavalvontaa jäsenmaiden ja EU:n komission välillä edelleen selkiytetään.

e) Mitkä ovat kilpailunäkökulmasta keskeiset esiin nousseet ongelmat valtion ja kuntien toiminnassa markkinoilla? Miten ongelmat voitaisiin ratkaista? Kehittämisehdotuksia?

Markkinoiden kehittymisen ja kilpailupolitiikan haasteena on valtion ja kuntien toiminnan laajeneminen sellaisille alueille ja markkinoille, joilla toimii myös yksityisiä yrityksiä. Lähtökohtana tulee olla, ettei julkinen sektori harjoita yritystoimintaa tällaisilla markkinoilla. Jos liiketoimintaa ei ole yhtiöitetty tai eriytetty viranomaistehtävistä, riittävä toiminnan läpinäkyvyys yleensä puuttuu. Tämän seurauksena liiketoiminnan ja viranomaistoiminnan raja usein hämärtyy kilpailua rajoittavalla sekä markkinoiden kehittymistä ja yksityisiä yrityksiä haittaavalla tavalla.

Kunnan toimialaan kuuluvat sille laissa säädetyt tehtävät. Toimintaympäristön kehittyessä myös kuntien tavat järjestää vastuullaan olevat palvelut ovat muuttuneet. Kuntien palvelujen organisointirooli on korostumassa suhteessa tuottajarooliin. Kuntien palvelutuotannon uudelleen organisoituminen on lisännyt kuntien liikelaitosten määrää ja niiden tehtäviä. Kunnallisten liikelaitosten osallistuminen markkinoille on aiheuttanut merkittäviä ongelmia kilpailunäkökulmasta. Ongelmia syntyy, kun kunnallinen liikelaitos myy hyödykkeitä avoimille markkinoille ja kilpailee niillä yritysten kanssa. Julkisella tuotantoyksiköllä on usein keinotekoisia kilpailuetuja, joita samalla alalla toimivilla yksityisillä yrityksillä ei ole.

Suomen Yrittäjät ry:n mielestä kunnallisista liikelaitoksista tulee säätää erikseen laissa, joka määrittelee kunnallisten liikelaitosten tehtävät ja estää kilpaluvääristymien syntymisen. Useat liikelaitokset tulisi yhtiöittää.

Laki julkisista hankinnoista velvoittaa hankintayksiköt kilpailuttamaan pääsääntöisesti kaikki hankintansa. Kunnilla on kuitenkin oikeus itse päättää, ostavatko ne palvelut oman organisaation ulkopuolelta vai tuottavatko ne itse. Kunnan oman palvelutuotannon tuotteistamisen puutteellisuus ja kustannuslaskennan kehittymättömyys eivät useinkaan mahdollista objektiivista vertailua oman tuotannon ja ostamisen välillä. Jotta voitaisiin turvata tasapuolinen ja syrjimätön kilpailutilanne julkisella sektorilla tulee siirtyä tilaaja-tuottajamallin käyttöönottoon. Tilaaja-tuottajamallin hyödyntäminen lisää kilpailua ja sitä kautta tehokkuutta myös kuntien omassa palvelutuotannossa.

Yhden erityisongelman muodostaa oppilaitosten harjoittama liiketoiminta. Uusia tulolähteitä etsiessään kuntien ja kuntayhtymien oppilaitokset ovat alkaneet myydä tuotteita ja palveluja markkinoille. Oppilaitokset ovat julkisen sektorin subventioiden (esim. koneet, laitteet) avulla voineet asettaa hintansa markkinahintojen alapuolelle. Tällainen toiminta on omiaan vääristämään kilpailuolosuhteita. Oppilaitokset eivät myöskään ole arvonlisäverovelvollisia, joka on merkittävä kilpailuetu.

SY:n mielestä julkisten oppilaitosten liiketoiminta tulee rajata vain siihen, mikä liittyy varsinaisen opetustehtävän toteuttamiseen. Tällöinkin markkinoille myytävien hyödykkeiden hintojen tulee kattaa kokonaiskustannusten lisäksi kohtuullinen tuotto sijoitetulle pääomalle.

Suomen Yrittäjät

Martti Pallari