Verovapauden laajentaminen koskemaan kulttuuriseteliä

Opetusministeriö

Suomen Yrittäjät pitää hyvänä Opetusministeriön työryhmän esitystä tuloverolain muuttamista siten, että verovapaata liikuntasetelijärjestelmää laajennetaan koskemaan myös kulttuuriseteliksi. Järjestelmä on kuitenkin epätasa-arvoinen monen yksinyrittäjän osalta. Katsomme myös, että verovapautta ei tule sitoa setelijärjestelmään eikä sen määrää tule kirjata lainsäädäntöön. Haluamme nostaa esille seuraavat näkökulmat.

Liikunta- ja kulttuuriseteli myös yksinyrittäjille

Suomen yrityksistä noin 60 prosenttia on yksinyrittäjiä, joista valtaosa toimii yksityisenä elinkeinonharjoittajana ilman yhtiömuotoa. Kun nämä yksityiset elinkeinonharjoittajat palkkaavat työntekijöitä, he voivat antaa nykyisin verovapaana henkilökuntaetuutena liikuntaseteleitä.

Verohallitus on tuoreessa kannanotossaan (Verohallituksen kannanottoja yritysverokysymyksiin, ohje 21.12.2007) kuitenkin todennut, ettei yksityinen elinkeinonharjoittaja voi vähentää yrityksensä elinkeinotulosta niitä liikuntaseteleitä, jotka hän on käyttänyt itse. Verohallitus katsoo, että kyseessä ovat elinkeinonharjoittajan elantomenot tältä osin.

Kun yritystoimintaa harjoitetaan yhtiömuodossa (osakeyhtiö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö), hyväksytään myös yrityksen omistajan itse käyttämien liikuntaseteleiden kulut vähennyskelpoisiksi kuluiksi sikäli kun yritys voisi antaa vastaavat setelit myös työntekijöille verottomana henkilökuntaetuutena. Tämä epäneutraalisuus tulisi viimeistään kulttuurisetelin käyttöönoton yhteydessä korjata lisäämällä elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin (esim. sen 8 §:ään) erillinen kohta yksityisen elinkeinonharjoittajan vähennysoikeudesta näissä tilanteissa.

Verovapautta ei saa sitoa setelijärjestelmään

Työnantajan tarjoaman työntekijän liikunta- tai kulttuuritoiminnan omaehtoisuudesta tulee pitää kiinni myös siten, ettei verovapautta sidota erikseen työnantajan ostamiin seteleihin. Tällöin verovähennyksen perusteena ovat kuitit toteutuneista vähennyksen piiriin kuuluviin toimintoihin osallistumisesta. Näin toiminta myös tehostuu sillä vuosittain työnantajan myöntämistä seteleistä osa jää käyttämättä ja vanhenee. Käyttämätön seteli tulee sekä työnantajan että palveluntarjoajan tappioksi.

Veroetuuden määrää ei tulisi määritellä lainsäädännössä

Työryhmä ehdottaa työntekijän omaehtoiseen toimintaan kohdistuvan veroetuuden määräksi 400 euroa vuodessa työntekijää kohden. Tätä summaa ei tulisi määritellä lainsäädännössä. Verottajan tulisi hyväksyä kohtuulliset kustannukset. Tämä asettaisi pienet yritykset tasa-arvoisempaan asemaan. Pienyrityksillä on harvoin mahdollisuus järjestää omia palveluita, kuten kuntosaleja. Pienyritykset pääsääntöisesti ostavat nämä palvelut.

Työnantajan itsensä järjestämä virkistys- ja harrastustoiminta tulee säilyttää edelleen verovapaana.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Veli-Matti Lamppu
koulutusasiamies