VNS 2/2006 vp valtiontalouden kehykset vuosille 2007-2011

Valtiovarainvaliokunta

Valtiovarainvaliokunta on pyytänyt Suomen Yrittäjien asiantuntijalta näkemyksiä valtiontalouden kehyksistä vuosille 2007–2011. Esitän näkemyksenäni seuraavaa:

Yleistä

Vaikka talouden kehitysnäkymät ovat hyvät lyhyellä aikavälillä, aiheuttaa väestön vanheneminen ja odotettavissa oleva talouden hitaampi kasvu paineita, jotka täytyy ottaa jo nyt huomioon. Valtiontaloudessa on jatkossakin pyrittävä varojen entistä tehokkaampaan ja tuottavampaan käyttöön. Näin on mahdollista saavuttaa julkisen talouden tasapaino sekä samanaikaisesti alentaa veroja ja lisätä menoja.

Taloudellisen kasvun edistämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi on jatkossakin oltava valmis laskemaan veroja ja maksuja sekä tekemään näihin rakenteellisia muutoksia. Osaltaan näihin toimenpiteisiin on turvauduttava kansainvälisen kehityksen pakottaminakin. Toisaalta tarvitaan menopuolen uudistuksia, jotka jopa lisäävät menoja mutta samalla kannustavat tuottavuuden lisäämiseen ja kasvattavat kilpailukykyä.

Hallinnonaloittaiset näkemykset

Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla kehyksissä vuosille 2007-2011 Tekesin myöntämisvaltuuksia lisätään keskimäärin 5 prosentilla vuodessa, mikä merkitsee valtuuksien vuosittaista noin 20 milj. euron kasvua. Lisäksi valtion teknillisen tutkimuskeskuksen perusrahoitusta lisätään.
– Nämä ovat oikeansuuntaisia päätöksiä, kun ajatellaan teknologian kehittämisen ja innovoinnin merkitystä talouskasvulle. Rahoitusta tulisi edelleenkin lisätä tulevina vuosina.

Työministeriön hallinnonalalla keskitytään kehyskaudella hallitusohjelman mukaisesti osana työllisyysasteen nostamistavoitetta erityisesti rakennetyöttömyyden purkamiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn ja osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseen.
– Tavoite on tärkeä, kun otetaan huomioon väestön ikääntyminen. Tavoitteeseen pääsemiseksi päätettyjen ja suunniteltujen toimien riittävä, kysynnän mukainen, rahoitus on turvattava. Lisäksi TUPO 2 -työryhmän tekemien – mm. työnvälitystä, palkkatukia ja välityömarkkinoita koskevien – ehdotusten toteuttamisen vaatima rahoitus on turvattava.
– Starttirahakokeilu eli mahdollisuus myöntää starttirahaa myös muulle kuin työttömälle yritystoiminnan aloittajalle päättyy tämän vuoden lopussa. Koska alustavat kokemukset näyttäisivät olevan myönteisiä, on kokeilua syytä jatkaa ja jatkamisen vaatima rahoitus on syytä turvata.

Opetusministeriön hallinnonalalla yliopistojen perusrahoitusta vahvistetaan 20 milj. eurolla vuonna 2007.
– Tulee huolehtia siitä, että rahoitusta myönnettäessä otetaan huomioon yrittäjyyden edistämisen määrälliset ja laadulliset tavoitteet.
– Lisäksi ammatillisen lisäkoulutuksen saaminen oppisopimuskoulutuksen kautta on vapautettava kiintiöistä kysynnän ollessa kiintiöitä suurempaa, ja samalla riittävä rahoitus on turvattava tuleville vuosille. Näin edesautetaan osaavan työvoiman tarjontaa.
– Ammattiosaamisen näytöt aiheuttavat varsinkin pienimmille yrityksille kohtuuttomia kustannuksia. Näyttöpaikkojen turvaamiseksi tulee varata riittävä rahoitus, josta yrityksille voidaan myöntää koulutuskorvauksia.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla tulee toteuttaa STM:n Yrittäjien sosiaaliturva 2004 -työryhmän ehdotukset.
– Työryhmä esitti selvitettäväksi muutosta, jossa yrittäjän sairastuneen lapsen hoitamisesta aiheutuneet kustannukset saisi vähentää verotuksessa myös yksityinen elinkeinonharjoittaja – kuten yhtiömuodossa yritystoimintaa harjoittava jo voikin tehdä. Usein juuri pienen elinkeinonharjoittajan on vaikea järjestää sairastuneen lapsen hoitoa muutoin kuin ulkopuolisen maksullisen avun turvin. Vähennyskelpoisuus tuleekin toteuttaa mahdollisimman pian.
– Yrittäjän perheenjäsenen jäädessä yrityksestä työttömäksi on tällaisen perheenjäsenen saatava työttömyysturvaa ilman, että yrityksen täytyy kokonaan lopettaa toimintansa. Tässä suhteessa Yrittäjien sosiaaliturva 2004 -työryhmän esitys on toteutettava ja riittävä rahoitus turvattava.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala. Hallituksen kehyspäätökseen ei sisälly tässä vaiheessa päätöksiä uusiksi väyläinvestoinneiksi. Hallitus arvioi kuitenkin eduskunnan asiaa koskevan lausuman mukaisesti mahdollisuudet uusien väylähankkeiden aloittamiseen vuosina 2007 ja 2008 päättäessään esityksestään vuoden 2007 talousarvioksi ottaen huomioon valtion talouden liikkumavaran ja mahdolliset valtion omaisuuden myynnistä kertyneet varat.
– Koska valtion osakemyyntitulot ovat olleet edelleen noin 1 500 milj. euroa eli selkeästi 500 milj. euroa korkeammat, on syytä aloittaa uusia väylähankkeita aiemmin tehtyjen linjausten mukaisesti.

Muuta

Kehysbudjetin mukaan teollisuuden ja kasvihuoneiden sähkövero alennetaan ja poistetaan teollisuuden jäteliemillä ja muilla teollisuuden jätteillä ja sivutuotteilla tuotetun sähkön verotuki vuonna 2007.
– Esitys on oikea ja auttaa teollisuutta sopeutumaan päästökauppaan. Kuitenkin muunkin elinkeinotoiminnan sähkövero tulisi alentaa samaksi jo pelkästään neutraalin ja kilpailullisesti oikeudenmukaisen kohtelun vuoksi.

Hallitus on sopinut hallitusohjelmaa täydentäen, että 500 milj. euroa ylittävistä osakemyyntituloista voidaan käyttää harkinnan mukaan aiemman 10 prosentin sijasta enintään 20 prosenttia kertaluonteisiin lisämenoihin.
– Toimintavara tulee käyttää. Se tulee suunnata liikenneinvestointien ja/tai muiden infrastruktuuri-investointien ohella yrittäjyyden, koulutuksen sekä T&K-toiminnan ja innovoinnin edistämiseen. Näin edistetään talouden dynamiikkaa ja tuottavuuden kasvua sekä varaudutaan parhaiten tulevaan työvoimapulaan ja julkisen talouden menopaineisiinkin.

Vaikka kehysbudjetissa ei tarkemmin puututakaan politiikkaohjelmien sisältöön ja rahoitukseen, on näiden, ml. Yrittäjyyden politiikkaohjelman, riittävä rahoitus turvattava, jotta hallitusohjelman ja politiikkaohjelmien tavoitteisiin päästään.

Verotuksen kevennyksiä on syytä jatkaa tulevina vuosina. Ansiotulojen rajaveroasteita on laskettava, jotta kannustimet tarjota työtä säilyvät ja paranevat. Yritysverotuksen kilpailukyky kansainvälisessä verokilpailussa on turvattava. Investointikannustimia ei tule heikentää kiristämällä maksimipoistoja eikä tekemällä järjestelmästä mutkikkaampaa ja siten hallinnollisesti kalliimpaa. Sukupolvenvaihdos tai yrityksen myynti on edessä huomattavassa määrässä yrityskannasta. Näiden tilanteiden veroseuraamuksia tuleekin lieventää, jotta yritystoiminnan jatkuvuus tulee varmistetuksi.

Kunnioittavasti

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Harri Hietala
ekonomisti