VNS 5/2009 vp, Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi; Valtioneuvoston maaseutu-

Eduskunta/ hallintovaliokunta

Eduskunnan hallintovaliokunta on pyytänyt lausuntoa valtioneuvoston eduskunnalle valmistelemaan maaseutupoliittiseen selontekoon liittyen kokoukseensa 18.9.2009.

Suomen Yrittäjät pitää maaseutupoliittisen selonteon lähtökohtia sisällöllisesti oikeansuuntaisina. Johdannossa kuvatut ongelmat ovat aitoja ja vaativat julkisesti ohjattua pitkäjänteistä kehittämistyötä. Myös maaseudulla asumisen ja toimimisen perusedellytykset ovat kuvattu lähtökohtaisesti hyvin.

Maaseutupoliittiselle selonteolle on asetettu kolme keskeistä tavoitetta. Näistä erityisesti maaseudun elinkeinojen kehittäminen on Suomen Yrittäjien näkökulmasta tärkeässä roolissa. Toimiva ja monipuolinen elinkeinorakenne mahdollistaa myös maaseudun elämän laadun parantumisen, joka on asetettu niin ikään selonteon yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi.

Selonteon strategisissa linjauksissa mainitaan harvaan asutuille alueille kohdistettavien erityistukien tarve. Suomen Yrittäjien mielestä hyvä lähtökohta harvaan asuttujen alueiden ”erityiseen tukemiseen” on yritystoimintaa mahdollistavien ja järkevien infrastruktuuri-investointien tekeminen julkisista varoista. Valtiovalta voi ja sen tulee pitää huoli riittävän hyvin toimivista tie-, rautatie-, lentoliikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä myös harvaan asutuilla alueilla. Näin turvataan perusedellytykset nykyisen yritystoiminnan jatkumiselle, uudelle yritystoiminnalle sekä elämän laadun yleiselle paranemiselle.

Selonteko nostaa maaseudun tulevaisuutta ja elinvoimaisuutta pohdittaessa oikeutetusti avainasemaan palvelurakenteet ja palveluiden saatavuuden. Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan hallinnollisten rakenteiden sijasta tulisi keskittyä tarkastelemaan palvelurakenteita, niiden monipuolisuutta ja edellytyksiä uuden palvelualan yritystoiminnan syntymiselle. Nykyisistä palveluntuotannon tavoista palvelusetelit mahdollistavat paikallisen palvelumarkkinan kehittymisen asiakaslähtöisesti myös pienemmän väestöpohjan alueilla. Esimerkiksi vanhuspalveluissa pienyritysmuotoinen, paikallinen ja kasvollinen yrittäjyys takaavat palveluiden hyvän laadun lisäksi myös palvelumarkkinan monipuolisuuden ja asiakkaiden aidon valinnanmahdollisuuden. Maaseutuelinkeinojen monipuolistuminen avaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia myös esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluita tukevien palvelusuoritteiden tuottamiselle.

Lähipalveluiden turvaamiseen tarvitaan selonteossa mainittuja teknologisia ratkaisuja ja palveluinnovaatioita. Ennen kaikkea lähipalvelut pystytään kuitenkin turvaamaan paikallisella yrittäjävetoisella toiminnalla ja paikallisiin tarpeisiin syntyneillä palveluinnovaatioilla.

Kuntien toimintamahdollisuuksien parantamista linjaavan kappaleen yhteydessä on esitetty oikeansuuntaisia näkemyksiä kuntien hankintatoiminnan kehittämiseksi. Palvelujen saatavuutta pohdittaessa on tuotu esiin maaseudulla usein arkipäivää oleva palveluntuottajien vähyys. Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan lisää palveluyrittäjyyttä pystytään aikaansaamaan ottamalla nykyisten kilpailutuskäytäntöjen tilalle mahdollisimman avoimeen markkinoille pääsyyn pohjautuvia palvelusetelijärjestelmiä. Tällöin yritys voi arvioida toimintaedellytyksensä ja tulevaisuutensa asiakkaan valintaan vaikuttavien seikkojen, kuten tuottamiensa palveluiden laadun, hinnan ja saatavuuden, näkökulmasta ja klassista ostopalveluasetelmaa pidemmällä tähtäimellä.

Selonteko visioi maaseudun kehittämistä ja tulevaisuutta vuoteen 2020 tähdäten. Työ- ja elinkeinoministeriön toimesta on perustettu työryhmä, joka pohtii aluestrategiaa ja aluekehityskysymyksiä samalla aikaperspektiivillä. Maaseutupolitiikkaa tulee ja on järkevää tarkastella tiiviissä yhteydessä yleisen aluepoliittisen keskustelun kanssa. Nyt annettu selonteko antanee omalta osaltaan hyviä eväitä myös TEM:n aluekehitystä pohtivalle työryhmälle.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Janne Pesonen
Kehittämispäällikkö