VNS 8/2009 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta: kohti vähäpäästöistä Suomea

Eduskunta
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

Tulevaisuusselonteossa asetetaan tavoitteeksi leikata Suomen päästöjä vähintään 80 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä osana kansainvälistä yhteistyötä. Kohti vähäpäästöistä yhteiskuntaa pyritään muun muassa vähintään puolittamalla talouden energiaintensiteetti vuoteen 2050 mennessä ja kasvattamalla uusiutuvan energian osuutta vähintään 60 prosenttiin energian loppukulutuksesta.

Ilmastopoliittisen tulevaisuusselonteon määrittelemät energiatehokkuus-, energiantuotanto- ja ilmastotavoitteet ovat erittäin haasteellisia. Suomen päästövähennystavoitteen edellytyksenä tulee olla selonteossa linjattu kaikkien keskeisten maiden osallistuminen ilmastotalkoisiin. Ilman mittavia päästövähennyksiä myös muualla maailmassa ilmaston lämpenemistä ei ole mahdollista rajoittaa riittävästi. Koko maailman osallistuminen ilmastonsuojeluun on tärkeää Suomen ja EU:n taloudellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden kannalta. Yksipuolinen päästöjen vähentäminen aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia kilpaileviin talouksiin verrattuna.

Energian merkitys Suomen työllisyydelle ja taloudelliselle kehitykselle on keskeinen kylmän ilmaston, pitkien etäisyyksien ja elinkeinorakenteen vuoksi. Tämän vuoksi on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, minkälaisilla toimenpiteillä tulevaisuusselonteossa asetettuihin tavoitteisiin pyritään. Tulevaisuusselonteon työllisyysvaikutusten kannalta toimenpiteiden tulee olla kustannustehokkaita ja niiden suunnittelussa tulee ottaa tasapuolisesti huomioon vaikutukset yhteiskunnan eri toimijoihin.

Tulevaisuusselonteon työllisyysvaikutukset

Tulevaisuusselonteon vaikutukset työllisyyteen riippuvat paljolti siitä, miten tulevaisuusselonteon linjauksia tullaan toteuttamaan. Tulevaisuusselonteon mukaan ilmastopoliittisen ohjauksen tulee olla suunnitelmallista ja pitkäjänteistä, johdonmukaista, vaikuttavaa, kustannustehokasta sekä teknologiariippumatonta. Nämä ovat kiistatta tärkeitä periaatteita ohjauksen suunnittelussa ja toimeenpanossa. Yritykset tarvitsevat etenkin ennakoitavuutta politiikan suhteen, jotta investointeja voidaan toteuttaa kannattavasti ja parantaa näin työllisyyden edellytyksiä. Kustannustehokkuus ja teknologiariippumattomuus ovat tärkeitä asioita ilmastopolitiikan elinkeinoelämälle aiheuttaman kustannustaakan rajoittamiseksi.

Jatkotyönä tulevaisuusselonteon käytäntöön saattamisen yhteydessä on tärkeää arvioida ilmastopolitiikan talous- ja työllisyysvaikutuksia tarkemmin ilmastonsuojelun ja taloudellisen kehityksen yhteensovittamiseksi. Ohjauskeinoja suunniteltaessa on otettava huomioon eri ohjauskeinojen kokonaisvaikutus yrityksiin ja kuluttajiin. Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on väistämättä lisättävä ympäristöohjausta. Ohjauksen kokonaisrasitus ei saa kuitenkaan tätä kautta nousta. Esimerkiksi energiaverojen korotukset on kompensoitava muuta verotusta keventämällä, jotta investoinnit ja kulutus eivät laskisi heikentäen työllisyyttä ja Suomen talouden tilaa.

Ilmastoystävällisen tuotannon ja työllisyyden vahvistaminen

Eri valtioiden ilmastotoimien myötä ilmastoystävällisen teknologian ja ratkaisujen markkinat kasvavat merkittävästi. Teollisuusmaat ovat sitoutuneet myös tukemaan kehittyvien maiden ilmastotoimia. Tämän rahoituksen on tarkoitus tulla osittain yksityisistä lähteistä.

Ilmastonsuojelu voi tuoda paljon uusia liiketoiminta- ja työllisyysmahdollisuuksia suomalaisille yrityksille sekä Suomessa et-tä vientimarkkinoilla. On tärkeätä, että Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan avulla vahvistetaan yritysten ilmastonsuojeluun liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Teknologian kehittämisen ja kaupallistamisen tukemisella sekä kotimarkkinoiden vahvistamisella on tässä merkittävä asema. Tulevaisuusselonteossa esitetään selvitettäväksi julkisten hankintojen käyttöä kestävän teknologian kaupallistamisessa. Tällaisessa tapauksessa kriteerien ja kynnysarvojen tulisi olla sellaisia, että pienilläkin yrityksillä on mahdollisuus osallistua hankintoihin.

Paikallinen tuotanto, palvelut ja työpaikat ovat tärkeitä asioita kestävän yhdyskuntarakenteen kannalta. Paikallisen yritystoiminnan ja työllisyyden kannalta pk-yritysten toiminnalla on tärkeä merkitys.

Kuten tulevaisuusselonteossa todetaan, pienillä yrityksillä on niukasti resursseja ja osaamista ympäristöasioihin liittyviin hakemus- ja lupaprosesseihin, ympäristöselvitysten ja -mittausten tekemiseen sekä ilmastotiedon tuottamiseen. Valtioneuvoston linjausten mukaan muun muassa energiamerkintöjen laajentamista EU:ssa ja tuotteiden ilmastomerkkien kehittämistä edistetään. On huolestuttavaa, mikäli ilmastopolitiikan kautta pk-yrityksille tulee raskaita velvoitteita tuotetiedon selvittämiseksi. Esimerkiksi ilmastomerkkien edellyttämät elinkaarilaskennat olisivat kohtuuttoman raskaita pienille yrityksille.

Pk-yritysten erityispiirteet tulee huomioida suunniteltaessa tulevaisuusselonteon linjauksiin perustuvaa ohjausta. On varmistettava, että pk-yrityksille ei aseteta kohtuuttomia vaatimuksia hakemusprosessien, ympäristöselvitysten ja -mittausten suhteen, sekä tarjottava pk-yrityksille tietoa oman toiminnan ympäristövaikutuksista ja niiden vähentämismahdollisuuksista.

Myös pienille yrityksille on löydyttävä sopivia kannustimia kehittää tuotantoaan ilmastoystävälliseksi. Esimerkiksi tulevaisuusselonteossa mainittu energiansäästöseteli on kannatettava tukimuoto pienille yrityksille, koska siihen liittyy useita muita tukimuotoja huomattavasti vähemmän työtä toimenpiteiden todentamisessa ja tuen hakemisessa.

Energiatehokkuuden edistäminen

Energiatehokkuuden merkittävää parantamista kaikilla sektoreilla pidetään tulevaisuusselonteossa tärkeänä ilmastotavoitteiden saavuttamisen ja kustannusten kannalta. Energiatehokkuuden hyötyinä mainitaan tulevaisuusselonteossa edullisten päästövähennysten saavuttamisen lisäksi muun muassa energiatehokkuustoimien tuottamat työllisyys- ja innovaatiohyödyt. Energiatehokkuustoimet voivat tulevaisuusselonteon mukaan tuoda uusia työllisyysmahdollisuuksia Suomeen ja investoinnit energiatehokkuuteen voivat kannustaa kehittämään teknologiaa ja alentamaa tulevien päästövähennysten kustannuksia.

On erittäin kannatettavaa pyrkiä edistämään ilmastonsuojelua tavoilla, jotka samalla tukevat kotimaista työllisyyttä ja elinkeinotoimintaa. Sillä, minkälaisia energiatehokkuustoimenpiteitä toteutetaan, on kuitenkin suuri merkitys energiatehokkuuden parantamisen työllisyys- ja talousvaikutusten kannalta.

Elinkeinoelämälle ei tule asettaa raskaita energiatehokkuuteen liittyviä vaatimuksia. Yrityksiä on kannustettava uuden teknologian kehittämiseen ja käyttöönottoon. Usein kustannuksiltaan edullisten energiatehokkuusinvestointien toteuttamisen esteenä on resurssien ja osaamisen rajallisuus. Yrityksille on tarjottava tietoa ja neuvontaa energia-asioissa sekä taloudellista tukea investointien tekemiseen ja energiakonsultointipalveluiden hyödyntämiseen.

Energian saatavuus ja energiantuotanto

Energiatehokkuuden edistämisestä riippumatta energiaa tulee olla riittävästi saatavilla elinkeinoelämän tarpeisiin. Energian hyvä saatavuus parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja työllisyyttä. Varhaisilla investoinneilla päästöttömään energiakapasiteettiin varmistetaan energian riittävyys myös kulutushuippujen aikana ja vähennetään riippuvuutta tuontienergiasta. Kuten tulevaisuusselonteossakin on tuotu esille, energiakapasiteetin riittävyyttä arvioitaessa on huomioitava, että sähkön tarve voi kasvaa energiatehokkuuden paranemisesta huolimatta esimerkiksi sähköautojen ja lämpöpumppujen yleistyessä.

Kotimaisen uusiutuvan energian käytön edistäminen parantaa Suomen energiaomavaraisuutta ja vähentää tuontiriippuvuuteen liittyviä ongelmia. Kotimaisella uusiutuvan energian tuotannolla on positiivisia vaikutuksia työllisyyteen. Koulutettujen energia-alan osaajien niukka saatavuus on kuitenkin ongelmallinen asia uusiutuvan energian käytön edistämisen kannalta. Toisaalta uusiutuvan energian laajamittainen käyttäminen edellyttää kalliita investointeja ja voi aiheuttaa energian hinnan huomattavaa nousua tai heilahtelua ja tätä kautta haitata Suomen talouden ja työllisyyden kehitystä.

Tulevaisuusselonteossa on linjattu, että energiantuotannossa luovutaan voima-loiden käyttöiän päätyttyä vaiheittain sellaisesta fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytöstä, jossa hiilidioksidia ei oteta talteen. Turpeella on tärkeä merkitys Suomen energiaomavaraisuuden ja Pohjois-, Itä- ja Keski-Suomen alueellisen työllisyyden kannalta. Turve myös helpottaa seospolttoaineena muun muassa metsähakkeen ja peltobiomassojen käyttöä energiantuotannossa.

Ydinvoiman lisärakentaminen on hyväksyttävä uusiutuvan energian edistämisen rinnalla, koska ydinvoima on edullinen ja päästötön perusvoimantuotantomuoto, ja hillitsee täten energian hinnan nousua. On tärkeää, että uusiutuvan energian käyttöä edistettäessä saadaan kannattavimmat teknologiset ratkaisut markkinoille. Myös säätövoiman riittävyys on varmistettava energian hintaheilahtelujen rajoittamiseksi. Tulevaisuusselonteon linjaus turpeen energiakäytön asteittaisesta alasajosta on ongelmallinen alueellisen työllisyyden ja kotimaisen energian-tuotannon kannalta, mikäli hiilidioksidin talteenotto ja varastointi kaupallistuu odotettua heikommin tai myöhemmin.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Johanna Hietamäki
ympäristöekonomisti